Viimeinen mohikaani, Arnold Meri

(Julkaistu Kauppalehdessä Kaupungin Valot sarjassa 31.07.2001)

Se Meri, joka tapasi Vladimir Putinin

Kaksi serkusta ja kaksi vastakkaista maailmaa: Arnold ja Lennart. Toinen on kommunisti, toinen haluaa kieltää heidät lailla. Toinen on Neuvostoliiton sankari, toinen Viron presidentti. He eivät onnittele toisiaan syntymäpäivänä. Tyypillinen tarina jakaantuneesta Virosta.
-Virossa ei koskaan ole ollut yhtenäistä kansaa. Hetken aikaa virolaiset tunsivat yhteisyyttä 1989-90, mutta sekin perustui myyttisille harhoille, Arnold Meri kuittaa sukunsa tilanteen.
Sankarin
titteli
Arnold Meri (82) sai ensimmäisenä virolaisena Neuvostoliiton korkeimman kunniamerkin, Neuvostosankarin kultaisen tähden sotasaavutuksistaan vuonna 1941. Kymmenen vuotta nuorempi serkku Lennart Meri vanhempineen joutui samaan aikaan Siperiaan. Kun Arnold Merestä tuli vuonna 1945 Viron komsomolin pääsihteeri, hän kirjoitti Lavrenti Berialle pyytäen sukulaistensa vapautusta. Lennart Meren perhe vapautettiin yhtenä perusteena Arnoldin sankariteot.
Arnold Meri kiistää olleensa serkkunsa suojelusenkeli ja mahdollistaneensa Lennartille Neuvostoliitossa epätavallisia vapauksia kuten pienten kansojen tutkintaa ja runsaita ulkomaan matkoja.
-Hän aloitti uransa silloin, kun minä istuin Siperiassa kunniamerkeistä riisuttuna. En voinut olla hänen suojelusenkelinsä, Arnold Meri sanoo.
Talouden
globalisaatio
Päinvastoin kuin serkkunsa, Arnold Meri on tunnettu Nato-vastustaja. Hänestä Nato on vain vallitsevan taloussysteemin oma turvamiesjoukko.
-Tuntuu, että kaikkien suurten poliittisten päätösten taloudelliset perusteet pohjaavat vain yhteen asiaan: talouden globalisaatioon, Meri aloittaa.
-Nato pitää yllä systeemiä, joka on mahdollistanut tuottavuuden rajun kasvun, suuremmat voitot ja herruuden ihmisiin ja maailman rikkauksiin.
Globalisaatiota voitaisiin Arnold Meren mielestä käyttää koko ihmiskunnan hyväksi, mutta sitä ei tehdä.
-Natossa voima on niiden käsissä, jotka haluavat varmistaa, että globalisaatiosta saatava voitto päätyy ”oikeisiin” käsiin, hän pohtii.
Meren mielestä Natoa tarvitaan, koska talouden globalisaatio merkitsee väistämättä joidenkin jäämistä köyhiksi.
-Kapinoijia vastaan on oltava organisaatio, joka taltuttaa heidät ja takaa omistajille turvallisen elämän, Meri sanoo.
Viron tulisi
jarrutella
Arnold Meri on hyvin epäilevä Viron Nato-jäsenyyden suhteen.
-Jo vuonna 1988 pidin mahdollisena, että jos Viro itsenäistyy, se saattaa päätyä Naton jäseneksi ja saada maaperälleen Naton tukikohdat. Se merkitsee Viron kansan tuhoa, Meri sanoo.
-Maailman kehitys suunnassa, että maailmassa on kaksi leiriä, joissa toinen hallitsee ja toinen seuraa kuuliaisena perässä, voi päätyä vain katastarofiin. Niissä olosuhteissa pieni maa, joka on raja-alueella, kärsii eniten, Meri ennustaa.
Meren mielestä Virolla tuskin on todellista vapautta kieltäytyä Nato-jäsenyydestä.
-Voisimme ainoastaan pyrkiä vähemmän innokkaasti, Meri toteaa.
Mielipiteiden lisäksi Arnold ja Lennart Merta erottaa eräs pieni seikka. Kutsun Kremliin Venäjän presidentti Vladimir Putinin luokse sai Arnold. Hän oli voiton päivänä (9.5.) sotaveteraanien edustajana Putinin vieraana. Baltian presidenteistä Lennart Meri on ainoa, joka ei ole tavannut Putinia.
Leena Hietanen
KUVA: ANDRES TEISS
Kuvateksti:
Meren serkuksista Arnold Meri vastustaa Natoa taloudellisen globalisaation pystyssä pitäjänä.