Kieli diskriminaation välineenä

(Julkaistu Turun Sanomissa 14.12.1997)

Venäläiset pänttäävät viron alkeita
Kielikoe kansalaisuuden vaikein este

TS/Tallinna
Leena Hietanen

Tallinnan Lasnamäellä opiskelee yksitoista oppilasta viron kieltä. He ovat käyneet kurssilla kaksi kertaa viikossa kolmen kuukauden ajan. Heidän pitäisi olla nyt valmiita suorittamaan Viron kansalaisuuteen vaadittava kielikoe.
Opettaja Inge Krjunov on varma, että hänen kurssilaisensa läpäisevät kielikokeen.
”He ovat hyvin motivoituneita”, hän sanoo oppilaistaan.
Kurssilla on Tallinnan lentokentältä kolme nuorta miestä, joille 750 kruunun (325 markkaa) kielikurssin maksaa työnantaja. Lentokenttä vaatii työntekijöiltään E-tason viron kielen osaamisen vuoteen 1998 mennessä (F-taso on korkein).
”Ammattiyhdistys neuvottelee parhaillaan vaatimuksien alentamisesta”, yksi pojista sanoo.
Yksikään heistä ei usko vielä selvittävänsä E-tasoa.
”Näin vaativa taso ei ole perusteltu, sillä lentokentän työkieli on englanti”, he sanovat.

Työpaikka
vaarassa

Lentokentän työntekijöistä puolet on venäjänkielisiä ja puolet vironkielisiä. Venäjää puhuville pelko työpaikan menettämisestä luo paineita. Sergei, Slava ja Aleksandr sanovat viron kielen oppimisen olevan vaikeaa, koska työssään he puhuvat vain venäjää ja englantia.
Vapaa-aikanaan he seurustelevat toisten venäjänkielisten kanssa. Vain Aleksandr on lapsuudessaan oppinut muutaman sanan viron kieltä kotipihallaan.
Työpaikan säilyttämisen lisäksi he tähtäävät kielikurssilla myös Viron kansalaisuuteen. Heillä on vain entisen Neuvostoliiton sisäpassi, niin sanottu ”punapassi”.
”Olemme syntyneet Virossa ja haluamme elää täällä”, he sanovat.
Pojat aikovat käydä kielikokeessa niin monta kertaa, että se menee läpi. Sergei on jo kerran yrittänyt.
”Kuin pitäisi puhua Oxfordin englantia”, hän luonnehtii kriittisesti koetta.
Kielikokeen epäonnistumisen varalta heillä on ulkomaalaispassihakemus vireillä. He pitävät sitä huonona vaihtoehtona. Ulkomaalaispassi ei mahdollista matkustamista kaikkiin maihin, eivätkä he tunne olevansa identiteetiltään ”ulkomaalaisia”.

Nuoret
kiinnostuneita

Kurssilaiset ovat enimmäkseen koululaisia, joiden vanhemmat ovat lähettäneet heidät kurssille. Mihail, Sergei ja Jelena haluavat saada koulutuksen Virossa.
Yliopistoon päästäkseen heidän täytyy suorittaa viron kielen koe. Vaikka he oppivat viron keiltä jo koulussa, heidän vanhempansa maksavat erikseen kielikurssin auttaakseen lapsiaan niin yliopistoon pääsyssä kuin kansalaisuuden hakemisessa.
Joillakin koululaisilla on tähtäimessä opiskelu ulkomailla. Marina ja kurssin kuopus, 16-vuotias Jaroslav haluavat passin päästäkseen ulkomaille korkeakouluihin. Jaroslav on huolissaan, sillä hän haluaa Venäjälle yliopistoon – mutta sitten hän on siellä ulkomaalainen, ja opiskelu tulee kalliiksi.
Kysymykseen, käyttävätkö he viron kieltä yksityiselämässään, kaikki 11 kurssilaista vastaavat: ei. Virolainen ja venäläinen väestö ovat hyvin eristyneitä, mikä heijastuu kurssilaisissakin. Vanhempienkin suhteessa viron kansalaisuuteen löytyy samankaltaisuutta. Kurssilaisten yleinen vastaus on: äiti haluaa Viron kansalaiseksi, isä on joko Venäjän tai Ukrainan kansalainen. Tämä ei estä perheitä kuitenkaan haluamasta lapsistaan Viron kansalaisia. Joidenkin tutkijoiden mukaan saattaa jopa olla, että nykynuorten sukupolvi integroituu virolaiseen yhteiskuntaan, mutta heidän vanhempansa eivät.
Joukon ainoa keski-ikäinen, venäjän kielen opettaja Valentina on samassa tilanteessa kuin lentokenttävirkailijat. Pitääkseen työpaikkansa hänen on todistettava osaavansa viron kieltä D-tasolla. Se pelottaa häntä.
Opettaja Inge Krjunov vakuuttaa Valentinan kielitaidon olevan riittävä.
”Esteet ovat psykologisia. Venäläiset kuvittelevat viron kielen olevan liian vaikea opittavaksi. He ymmärtävät puhuttua kieltä, mutta pelkäävät puhua sitä itse. Miehet ovat erikoisen arkoja”, hän sanoo.

Määrä
romahtanut

Marraskuun alkuun mennessä Viron kansalaisuuden oli saanut hakemuksen perusteella 85 000 henkilöä, heistä 35 000 kielikokeen kautta. Virolaisen syntyperänsä vuoksi kansalaisuuden sai 25 000 ihmistä, Viron komitean vihreiden korttien avulla 25 000 ja niin sanottujen erityisten ansioiden takia 600 henkeä.
Kun aikaisempina vuosina kansalaisuutta hakeneiden venäjänkielisten määrä on ollut 10 000 henkilön vuositasoa, tänä vuonna kielikoetta yrittää kielikeskuksen johtaja Leeni Simmin mukaan 3500 henkilöä.
Määrän alenemiselle on hänen mielestään luonnolliset syyt.
”Itsenäisyyden alkuaikoina ihmiset olivat epätietoisia ja pyrkivät nopeasti saamaan kansalaisuusasiat kuntoon”, hän arvioi.
Joidenkin arvioiden mukaan kielikokeessa ovat käyneet kaksikieliset, joille kielikokeen suorittaminen on helppoa. Jäljelle jääneet ovat ummikkovenäläisiä, joiden määrä on noin 300 000 ja joiden kiinnostus kielikoetta kohtaan edelleen vain laskee.
Venäläiset ovat pitäneet kielikoetta liian vaativana ja vaikeana.
”Kielikokeet on tehty Euroopan Neuvoston standardien mukaisesti. EN:n asiantuntijat ovat käyneet valvomassa kielikokeita”, Simm sanoo.
Kielikokeiden läpimenoprosentti on korkea, 70-80 prosenttia.
”Tähdennämme passiivista osaamista, kielen ymmärtämistä. Puhekielessä pitää osata keskustella tavallisista asioista, mikä merkitsee noin 800 perussanaa ja käytännössä 1500-3000 sanan osaamista”, Simm sanoo.
Kielikokeisiin osallistuvat enää vain nuoret.
”Kielikeskuksen kanta on, että vanhukset ja eläkeläiset pitäisi vapauttaa kielikokeesta ja antaa heille kansalaisuus automaattisesti, sillä he eivät tule kielikokeisiin”, Simm jatkaa.
Parlamentti ei ole ehdotukseen suostunut.

Valtio
ei tue

Viron valtio ei tue rahallisesti kielikursseja.
”Valtiolla ei ole rahaa. Haluaisimme, että viron kielen opetus aloitettaisiin venäjänkielisissä kouluissa jo varhaisessa vaiheessa”, Simm sanoo.
Venäjänkielisen väestön viron kielen taitoa sääntelee kaksi lakia: kansalaisuuslaki ja kielilaki. Kansalaisuuslain mukaan Viron kansalaisuuden saaminen edellyttää viron kielikokeen ja perustuslakitekstin suorittamista. Kielilaki taas määrittelee eri ammateissa toimivien viron kielen vaatimustason, joka vaihtelee A:sta F:ään. Esimerkiksi taksikuskeilta vaaditaan C-tason viron kieltä. Sen valvonta on työnantajan ja Kieliviraston kielitarkastajien tehtävä. Mikäli tasovaatimus ei täyty, joutuu työpaikasta lähtemään.
Kielilain perusteella muun muassa lentoyhtiö Estonian Airin kaikki venäläiset lentäjät, parikymmentä henkilöä, joutuivat jättämään työpaikkansa. Poikkeuksiakin on kuten poliisilaitos, jossa kielilain noudattaminen esimerkiksi Narvan alueella johtaisi katastrofiin.
Kielen tasokokeita ja kansalaisuutta varten tehtävää kielikoetta valvovat eri viranomaiset. Kielilakia valvova Keeleinspektsioon on Viron opetusministeriön alainen virasto. Kansalaisuushakemuksia käsittelevä Kansalaisuusvirasto on sisäministeriön alainen.
Viime aikoina on puitu jopa oikeudessa eri ammateissa vaadittavia kielitodistuksia. Viron Rautateiltä sanottiin irti venäjänkielisiä työntekijöitä väärennettyjen kielitodistusten perusteella. He eivät osanneet viroa, vaikka kielitodistus niin väitti.
Erotetut työntekijät haastoivat Viron Rautatiet oikeuteen. Tallinnan alioikeus katsoi erottamisen lainvastaiseksi – perusteluna se, että kielen tasotodistuksia voi ostaa torilta ja että niitä myöntävien viranomaisten käsitykset kielitaidon tasosta vaihtelevat.

Kommentit:
1. Kielivirasto toimii jatkuvasti erittäin aktiivisesti. Sen kotisivulla kerrotaan, että 14.-18.01.2008 välisenä aikana kielilain täyttämistä kontrolloitiin 13 julkishallinnon laitoksessa ja yrityksessä. Yhteensä tehtiin 34 tarkistuspöytäkirjaa, niistä 25 julkisella ja 9 yksityisellä sektorilla. Kielen tasoa kontrolloitiin Narvan musiikkikoulussa, Tallinnan lastentarhoissa, Valgan postissa, Etelä-Viron poliisilaitoksella, kaapelitelevisioyhtiö Orsentissa, muutamissa kaupoissa, autopesuloissa ja parkkipaikoilla. Huomautuksen sai 21 työntekijää. Heille annettiin kehotus nostaa viron kielen taso työssä edellytetylle tasolle. Yhden työntekijän suhteen aloitettiin rankaisumenettely, sillä hän ei ollut noudattanut saamaansa varoitusta. AS Ekspress Grupp sai huomautuksen kielilakia rikkovasta mainoksestaan kaupungin tiloissa.
2. Viron oikeusministeriö irtisanoi viimeiset ummikkovenäläiset vanginvartijat. Tallinnan vankilasta kenkää sai 18 vartijaa. Kielivirasto tutkii lisäksi vankilan 12 vartijan todellista viron kielen taitoa ja sen vastaavuutta tasovaatimuksiin. Viron hallitus muutti vankilatyöntekijöiden vaatimuksia niin, että vuoden 2008 maaliskuussa vanginvartijoilta edellytetään keskitason viron kielen taitoa, kun tähän saakka alkeistaso on riittänyt. (Postimees 14.11.2007)