Historia uusiksi

(Julkaistu Venäjän aika-lehdessä nr 4/2006)

Viron arkistot
uuteen uskoon

Teksti ja kuva: Leena Hietanen
Arkistokuvat: Eesti Filmiarhiiv

Viron Filmiarkistosta löytyvät ainulaatuiset valokuvat Viron kriisivuosilta.
Nykyinen Viro suhtautuu menneisyyteen kuitenkin niin, että sitä voidaan uudelleen kirjoittaa.

Viron Filmiarkisto Tallinnassa on aarreaitta tutkijoille. Se sisältää yli 700 000 valokuvaa Viron historian käännekohdista. Sen suojissa on dokumenttifilmejä Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajalta ja neuvostojoukkojen saapuminen. Saksalaismiehityksen aikainen, aitoon Göbbelsin henkeen tehty juutalaisvastainen filmi kuuluu myös sen harvinaisuuksiin. Neuvostoaikana 22 vuotta filmiarkistoa johtanut ja nykyinen pääarkkivaari Harald Raudi arvioi neuvostoajan säilyttäneen hyvin arkistot.
”Arkistot olivat Neuvostoliitossa valtion tiukan kontrollin alla. Osittain se johtui pelosta, että arkistot voisivat paljastaa asioita, joita ei haluttu tunnustaa”, hän sanoo.
Neuvostoliitossa tuhottiin Raudin mukaan vielä 1950-luvulle saakka arkistoja. Suhtautuminen kuitenkin muuttui. Vuonna 1971 Neuvostoliitossa perustettiin jokaiseen tasavaltaan oma kuva- ja äänitallennearkisto.
Käyttö oli
rajoitettua
Filmiarkiston käyttö oli Neuvostoliitossa rajoitettua. Tutkijoita ei tuolloin ollut. Ulkomaalaisia nähtiin arkistoisssa vielä vähemmän.
”Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan dokumenttifilmejä ei saanut näyttää. Filmiarkiston käyttäjinä oli lähinnä Viron televisio ja Tallinnfilm”, Raudi sanoo.
Arkistoja kuitenkin täydennettiin. Esimerkiksi Viroon saatiin Latviasta Saksan miehitystä koskeva materiaali.
”Riika oli Natsi-Saksan pääasema Baltiassa. Siellä olivat myös Viroa koskevat dokumentit, jotka neuvostoaikana tuotiin Viroon”, Raudi kertoo.
Vanhat dokumenttifilmit olivat Neuvosto-Viron hallituksen suojissa.
”Kun laulava vallankumous alkoi, vein itse ne henkilökohtaisesti Kanadaan turvaan, sillä oli pelko, että KGB haluaa ne”, Raudi kertoo.
Esimerkiksi Liettuasta KGB vei Filmiarkiston Moskovaan 1980-luvun lopulla.
Tekstejä
muutetaan
Filmiarkistosta löytyy Viron kohtalon vuodelta 1939 neuvostojoukkojen saapumisesta kertova dokumentti, jonka on tehnyt Leningradin kinostudio. Raudi pitää sitää osittain venäläisenä propagandana. Samanaikaisesti virolaiset itse dokumentoivat ahkerasti neuvostojoukkojen tuloa presidentti Konstantin Pätsin määräyksestä. Valokuvien kuvatekstit ovat kuitenkin joutuneet uudelleen arvioitavaksi Nyky-Virossa. Neuvostoaikainen kuvateksti parlamentin istunnosta heinäkuussa 1940 kertoo, että kyseessä on juhlaistunto Viron Neuvostoliittoon liittymisen kunniaksi. Nyt tekstin loppuosa juhlaistunnosta lähtien on yliviivattu.
”Emme koskaan pysty käymään koko materiaalia läpi”, Raudi valittaa.
Kuvateksti: Pääarkkivaari Harald Raudi johti neuvostoaikana Viron filmiarkistoa.
Kainalo:
Omistusoikeudet
säilyivät myös
Viron arkistot luovutettiin Neuvostoliitolle koskemattomina vuonna 1940, kun Viro liittyi Neuvostoliittoon. Esimerkiksi omaisuudenpalautukset on voitu tehdä Virossa arkistomateriaaleihin perustuen, sillä omistussuhteiden seuranto säilyi arkistoissa läpi neuvostoajan. Kansallistamisdokumentit ovat erityisen kiinnostavaa luettavaa. Tuon aikaiset virkamiehet kirjasivat tunnollisesti ylös kansallistettua irtaimistoa lusikoita myöten. Omaisuuden palautusten vastustajat katsoivat vielä 1990-luvulla, että arkistojen säilyminen kertoi kansallistamisen olleen tuolleen laillinen toimenpide sosialistisessa Virossa.