EU ja vähemmistöpolitiikka

(Julkaistu Kauppalehdessä 2.11.2000)

VIRON VÄHEMMISTÖPOLITIIKKA
REMONTOITAVA ENNEN EU-JÄSENYYTTÄ
Suomelta toivotaan aktiivisempaa otetta vähemmistön aseman parantamiseksi
KL TALLINNA
Virossa toimiva kansalaisjärjestö Ihmisoikeuksien tiedotuskeskus on korostanut linjaa, ettei Viroa tulisi hyväksyä EU:n jäseneksi ennen kuin vähemmistön asema on Virossa turvattu.
”Epäilen, ymmärretäänkö Brysselissä, mikä Viron todellinen tilanne on”, keskuksen johtaja, Aleksei Semjonov kysyy.
”Nyt olisi oikea aika vaikuttaa, koska Viron ulkopoliittinen johto tekee kaikkensa EU-kelpoisuuden saavuttamiseksi”, hän sanoo.
Semjonovin mielestä EU:ssa ei ymmärretä Viron kansalaisuudettomuuden ongelmaa eikä sen historiaa. EU:n tulisi Semjonovin mielestä myös miettiä, mitä EU:lle merkitsevät Viron ja Latvian jäsenyyksien mukanaan tuomat sadat tuhannet statukseltaan ei-kansalaiset.
EU:ssa
kaksoisstandardit
Semjonovin mukaan EU:n painostus Viron vähemmistöpolitiikkaa kohtaan on ollut heikkoa, jos ei suorastaan olematonta. Hän siteeraa juutalaista ystäväänsä, jonka mukaan maailma ei koskaan katsoisi rauhallisena sivusta, jos yksi maa jättäisi 300 000 juutalaista ilman kansalaisuutta.
”EU:ssa on kaksoisstandardit. Se, mitä ei ole mahdollista tehdä juutalaisille on mahdollista tehdä venäläisille”, hän ironisoi.
Viron vähemmistön olotila on Semjonovin mukaan ”integraatiopoliitikasta” huolimatta vain vaikeutunut. Uutena ilmiönä on epäsuora syrjintä. Vaikka Viron kansalaisista jo noin 10 prosenttia on venäläisiä, heidän äänensä ei kuulu.
”Venäläisillä on selvä aliedustus julkisella sektorilla. Viron kansalaisuus ja kielitaito ei takaa venäläisille parempia mahdollisuuksia Virossa. Kansalaisinakin heitä sorretaan”, hän toteaa.
Tästä on seurauksena se, että esimerkiksi Narvassa Venäjän kansalaisuutta otetaan yhä enenevässä määrin. Venäläiset nuoret myöskin alkavat opiskella viron kielen sijasta englantia ja valmistautua maasta lähtöön.
Euroopan
Israel
Semjonovin mielestä nyky-Viroa voi verrata Israeliin, joka on Viron tapaan etninen demokratia.
”Viro on kehittymässä Euroopan Israeliksi, jossa on kahden luokan kansalaisia ja täysin kansalaisuudettomia ihmisiä”, hän sanoo.
Virossa jatkuu edelleen työpaikoilla venäjänkielisten irtisanomiset.Viimeksi vankilat suunnittelivat kaikille ei-kansalaisille potkuja. Julkinen sektori, koulut, oikeuslaitos ja poliisi on puhdistettu ei-kansalaisista. Semjonov uskoo venäläisten sietokyvyn kestävän yhden sukupolven.
”Kuten Israelissakin jossakin vaiheessa väkivaltaisuudet ovat väistämättömiä. Ensimmäinen sukupolvi odottaa ja toivoo parempaa. Seuraavat enää eivät”, Semjonov sanoo.
Semjonov ennustaa venäläisen vähemmistön jakautuvan tulevaisuudessa kahteen ryhmään: kouluttamattomat vajoavat yhteiskunnan pohjalle ja dynaamiset, koulutetut pakenevat Virosta.
”Kehitys on jo alkanut. Narkomania-ongelma venäläisten parissa kertoo osan väestön romahduksesta. Se tuo uusia ongelmia Virolle”, hän arvioi.
Vähemmistön aseman parantamisen kannalta oleellista on kansalaisuuden saaminen ehdoitta ja kielilain helpottaminen. Semjonov ei usko muutosten tapahtuvan ilman ulkopuolista painostusta.
”Suomen rooli on tärkein. Suomi on Viron puolesta puhuja EU:ssa. Suomalaisten pitäisi olla aktiivisempia ja paremmin informoituja vähemmistön tilanteesta, jotta he voisivat esittää rakentavaa painostusta Virolle”, hän sanoo.
LEENA HIETANEN
KUVA: ANDRES TEISS
KUVATEKSTI:
Venäläisten ihmisoikeuskysymyksiin keskittynyt Aleksei Semjonov vaatii nolla-ratkaisua eli venäläisille automaattista Viron kansalaisuutta.