Viron Quantanamo

(Julkaistu Kalevassa maaliskuussa 2006)

Viro tekee Euroopan ennätystä
venäläisten eristysleirillä pidosta
Viron ”Quantanámossa” karkotusta joutuu odottamaan kolmatta vuotta
Teksti: Leena Hietanen
Kuva: Albert Truuväärt
Viron ”Quantanánamossa”, Harkun eristysleirissä venäläinen Nikolai Mikolenko (50) odottaa karkotustaan jo kolmatta vuotta. Hän otti vastaan vuonna 1994 Yhdysvalloilta muuttoavustusta 25 000 dollaria asunnon hankintaa varten Venäjältä. Hän ei kuitenkaan muuttanut Venäjälle vaan jäi perheineen Viroon. Vuonna 2000 Viron kansalaisuusvirasto ei jatkanut enää hänen oleskelulupaansa. Marraskuussa 2003 hänet siirrettiin Harkun leiriin odottamaan karkotusta Venäjälle. Mikolenkolla on Virossa kaksi täysi-ikäistä poikaa ja entinen aviovaimo.
Kansainväliset
sopimukset
Amerikan avun takana oli Venäjän presidentti Boris Jeltsinin ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin vuoden 1994 kädenpuristus, jonka mukaan Yhdysvallat antaa Virossa oleville neuvostoarmeijan eläkeläisille muuttoapuna 25 000 dollarin voucherin, jolla he voivat hankkia asunnon rakenteilla olevista sotilaskylistä Venäjällä. Viron presidentti Lennart Meri ja Boris Jeltsin puolestaan allekirjoittivat neuvostojoukkojen poistumissopimuksen heinäkuussa 1994. Sopimuksen mukaan Viro takaa neuvostoarmeijan eläkeläisille elämisluvan Virossa. Viron parlamentti ratifioi sopimuksen siten, että se poisti velvollisuuden antaa elämisluvat sotilaseläkeläisille. Viroa häiritsi noin tuhannen sotilaseläkeläisen joukko, jotka se katsoi ikänsä puolesta olevan turvallisuudelleen vaarallisia henkilöitä. Mikolenko kuului heihin.
Yhdysvaltain avustuksen otti vastaan noin tuhat venäläistä perhettä. Valtaosa heistä muutti sotilaskyliin. Viroon jäi 14 perhettä. He saivat pääministeri Mart Siimannin aikana oleskeluluvat. Viron Nato-jäsenyyden lähestyessä vuonna 2000 Yhdysvallat ”vuoti” listan muuttoavun saajista tuolloiselle pääministeri Mart Laarille. Laar tulkitsi dokumenttia siten, että Viron tulee karkottaa maasta loput muuttoavun saajista, jotta Viron Nato-jäsenyys voisi toteutua. Yhdysvallat ei koskaan pyytänyt perheitä palauttamaan muuttoapua. Se ei myöskään aloittanut oikeusjuttuja periäkseen saamisiaan.
Yhdysvaltain apu
samalla vakoilua
Yhdysvallat ei antanut apua puhtaasti humanitäärisistä syistä. Yhdysvallat keräsi lähtijöistä perusteelliset tiedot: heidän palveluspaikkansa, sotilasarvonsa ja urakiertonsa neuvostoarmeijassa. Eräs karkotettava, Vladimir Dorosenko epäili ennen lähtöään Venäjälle, että Yhdysvallat suoritti tietojen avulla vakoilua. Yhdysvallat sai hänen mukaansa tarjottimella tietoa neuvostoarmeijan toiminnasta ja vahvuuksista sekä reserviläisten uusien olinpaikkojen osoitteet.
Nikolai Mikolenko on määrätietoisesti kieltäytynyt vapaaehtoisesti lähtemästä Virosta. Hänen asianajajansa, Ihmisoikeuksien tiedotuskeskuksen juristi Andrei Arjupin vetosi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen. Hän katsoi karkotuksen laittomaksi perhesyihin vedoten. Mikolenko on asunut Virossa 26 vuotta ja hänellä on lapset Virossa. Häntä ei ole koskaan rangaistu rikoksesta. Mikolenko hävisi oikeusjutun. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta tuli tammikuun lopulla päätös, että Virolla on oikeus karkottaa hänet.
Venäjä
ei auta
Mikolenko tarvitsee matkustusdokumentin Tallinnan Venäjän suurlähetystöstä, jotta kansalaisuusvirasto voisi toimittaa hänet rajan yli Venäjälle. Mikolenko on kieltäytynyt hankkimasta dokumenttia. Venäjän lähetystö ei myöskään toimita paperia kansalaisuusvirastolle ilman Mikolenkon pyyntöä.
-Venäjä ei virallisesti ota kantaa asiaan, mutta kieltäytyy auttamasta Viroa dokumenttien valmistelussa. Venäjä vetoaa joukkojen poistumissopimuksen velvoituksiin Virolle, Arjupin sanoo.
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin antoi Venäjälle mahdollisuuden osallistua Mikolenkon oikeudenkäyntiin, mutta Venäjä kieltäytyi. Arjupinin mukaan se olisi saattanut auttaa Mikolenkoa.
-Venäjä katsoo asian Euroopan sisäiseksi asiaksi, hän arvioi.
Vankilamaiset
olosuhteet
Euroopan Neuvosto on antanut jo aikaisemmin Virolle jo huomautuksen siitä, että se pitää syyttömiä karkotettavia vankilamaisissa olosuhteissa. Edellisen kerran karkotettava odotti kuljetusta vankilassa kolme vuotta.
Viron kansalaisuusvirasto saneerasi karkotettaville Harkun naisvankilan eristysleiriksi. Leirillä on tällä hetkellä 16 kiinnipidettävää. Neljä on Yhdysvaltain muuttoavun vastaanottajaa. Leiriltä ei voi poistua. Huoneiden ovat suljetaan ulkopuolelta. Toimittajia leiriin ei ole päästetty. Karkotettavien kanssa puhuminen aidan ylikin on kiellettyä.
Viron kansalaisuusvirasto ei pelkää huomautusta ylipitkästä vapaudenriistosta ilman oikeudenkäyntiä.
-Lupa pidätyksen jatkamiseen tulee aina hallinto-oikeudelta. Me emme tee mitään laitonta, kansalaisuusviraston tiedottaja Ita Raun sanoo.
Kansalaisuusvirasto odottaa Mikolenkon ryhtyvän yhteistyöhän ja hankkivan matkustusasiakirjan.
-Heti, kun matkustusasiakirja on valmis, hänet karkotetaan tavalliseen tapaan, Raun sanoo.

Kuvateksti: Harkun leirillä ulkoilevaa Nikolai Mikolenkoa odottaa karkotus, koska hän otti Yhdysvalloilta muuttoapua Venäjällä asumiseksi. Harkun leiri ei ole Yhdysvaltain salavankila Euroopassa, vaikka virolaiset rakensivat sen pitkälti amerikkalaisten toiveita täyttämään.