torstai 17. tammikuuta 2008

Etnoapartheidia Baltiassa

Russofobia ideologisena kivijalkana

Venäläiset politologit pitävät naurettavina Baltian maiden yrityksiä saada Venäjältä korvauksia niin sanotusta ”neuvostomiehityksestä”. Liettuan presidentti Valdas Adamkus muistutti omaa ulkoministeriötään vuoden alussa, että Venäjän painostusta olisi jatkettava miehityksen tunnustamiseksi, kertoo venäläinen uutistoimisto Interfax. (Postimees 07.01.2008)
Venäjän poliittisen tutkimuslaitoksen johtaja Sergei Markov katsoi, että ”miehitysvahingoista” puhuminen on tyypillistä kaikille Baltian maille.
”Näiden maiden ideologia kehittyi 20.vuosisadan lopulla russofobian ympärille. Kuten kaikissa ideologioissa, silläkin on omat rasistiset ilmenemismuotonsa”, Markov sanoi Interfaxille.
”Venäjän pitää vastustaa tällaisia vaatimuksia poliittisin, ideologisin ja diplomaattisin keinoin ja saatava muiden maiden tuomio tällaisille vaatimuksille”, hän jatkoi.
Markov korostaa erityisesti Latvian ja Viron ajavan russofobista politiikkaa.
”Se johtuu siitä, että Latviassa ja Virossa on voimassa epädemokraattinen etnoapartheid-järjestelmä, jonka perusteella suuri osa asukkaista, noin 20-30 prosenttia, on jätetty ilman äänioikeutta”, Markov selvensi.
Jos venäjänkieliset asukkaat saisivat äänestää, kansalliskiihkoiset puolueet häviäisivät Markovin mielestä niin eduskunnasta kuin hallituksesta.
”Jotta tällaiset puolueet säilyttävät oman asemansa, niiden poliitikkojen tulee näyttää venäläiset valtion vihollisina ja Venäjä on esitettävä imperialistisena vihollismaana”, Markov korosti.
Politiikan säätiön johtaja Vjatseslav Nikonov puolestaan katsoi, että Liettuan tulisi ensi voittaa Venäjä sodassa ennen kuin kannattaisi tulla puhumaan korvauksista.
”Sen jälkeen hävinneen osapuolen tulee tunnustaa rauhansopimuksessa sotakorvausten maksamisen tarpeellisuus”, Nikonov sanoi. (Postimees on-line 12.01.2008)


Kommentti:
Suomen saamattomuus näkyy siinä, ettei Suomi saa hiljaiseksi tällaista tyhjänpäiväistä ja Venäjää loukkaavaa keskustelua Baltian maissa. Suomen ulkopoliittinen johto voisi tarjota itseään avuksi ja aloittaa neuvottelut Liettuan kanssa esimerkiksi pääkaupunki Vilnan luovuttamisesta Puolalle. Vilna on tunnetusti Stalinin lahja Liettualle.
Suomi on maailman maista ainoa, joka voi kyseenalaistaa Baltian maiden miehitysmyytin. Se velvoittaa Suomea paljastamaan Viron, Latvian ja Liettuan naurettavat vaatimukset. Miksi Suomi aina vaikenee? (LH)

Ei kommentteja: