Viron verotuksesta

(Julkaistu Taloussanomissa toukokuussa 2006)

Tsuhnat verosopan keittäjinä EU:ssa


Viron verotus tuottaa erilaista ilosanomaa tasaverosta yritysten nollaveroon siihen tahtiin, että Goebbelskin olisi kateellinen. Kuukausi sitten Viron pääministerin puolue lupasi jälleen veroalea, jossa yritysten nollaveroa lasketaan vieläkin alemmaksi. Miten temppu tehdään?
Viro kehitti niin sanotun investointien verovapauden eli yritysten nollaveron kuusi vuotta sitten. Heti, kun vero lanseerattiin, suomalaiset taloustieteilijät tutkivat "nollaveron" luonnetta ja totesivat, ettei sellaista ole olemassakaan. Paljon puhuttu investointien verovapaus toteutuu käytännössä kaikissa maissa, sillä maailmassa ei yksikään maa verota investointeja. Viro myy itsestäänselvyyttä. Suomikin voisi markkinoida investointiverovapautta. Taloustieteilijät kuittasivat kyseessä olevan vain verojen maksun lykkäyksen: verot maksetaan sitten kun jaksetaan.
STT:n äskettäin haastattelema pääministeri Andrus Ansip totesi Viron valtion keränneen yritysveroa enemmän kuin oli uskallettu toivoa. Yritysverokertymä oli suhteessa bkt:hen jopa Saksaa suurempi. Millä prosentilla yritysveroa oli siis kerätty, kun nollalla verokertymää ei synny?
Etsin kysymykseen vastausta pari vuotta sitten Virossa. Tutkivana journalistina jalkauduin suomalaisten yritysten pariin. Virossa olevat suomalaiset pienyrittäjät ovat useasti vähän koulutettuja eivätkä osaa vieraita kieliä. Heidän vakaa uskomuksensa oli, ettei Virossa ole yritysveroa. Yritykset maksoivat kuitenkin veroa, joka oli hurjan korkea, yli 35 prosenttia. Veron nimeä he eivät tienneet. Virolaisten yritysten parissa tulos ei juuri ollut hääppöisempi. Pienyrittäjillä ei viivan alle ollut juuri jäänyt mitään, mitä verottaa. Silti heidänkin käsityksensä oli, ettei Virossa ole yritysveroa. Suurten virolaisten yritysten johtajat taas mutisivat jotakin myytistä ja Viron valtiovarainministeriön onnistuneesta markkinointikampanjasta. Yritysveron prosenttilukua oli mahdotonta puristaa heidän suustaan. Pelastukseksi koitui siirtyminen englanninkieliseen maailmaan. Suomalais-ruotsalaisen TeliaSoneran tytäryhtiö Eesti Telekom tekee tilinpäätöksensä englanniksi. Yhtiö maksoi Virossa veroa, joka kirjattiin tilinpäätökseen nimellä "corporate tax", suomeksi yritysvero, yhteisövero. Veron suuruus oli 35,14 prosenttia. Eesti Telekomissa oli vakaa käsitys, että Virossa maksettiin huomattavasti korkeampaa yritysveroa kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tätä tietoa oli ajoittain vaikea välittää Suomeen, sillä Suomen talouselämä ajoi yritysveroa alas Suomessa. Siihen taisteluun sopi paremmin luku 0 kuin 35,14.
Viron yritysvero on kaksiosainen lause, joka kuuluu: Virossa ei peritä yritysveroa, mutta yritys maksaa ulosotetuista voitoistaan veroa 23/77. Lausetta tulkiten Viron yritysvero on laskenut huippulukemasta 26/74. Se on nyt 23/77 eli 29,87 prosenttia. Viron valtiovarainministeriö ei ilmoita vieläkään mitään prosenttilukua. Päinvastoin. BBC:n haastattelussa valtiovarainministeri Aivar Sõerd vasta vakuutti, ettei Virossa ole yritysveroa.
Viron pääministeri Andrus Ansip on aivan oikeassa peräänkuuluttaessaan EU:hun läpinäkyvyyttä verotukseen. Ensimmäiseksi hänen olisi kuitenkin syytä katsoa peiliin. Jos Virossa toimiva kansainvälinen pörssiyhtiö löytää yritysveron ja sille vielä prosenttiluvun, tulisiko luvun olla yleisesti tiedossa myös pääministerin kansliassa ja valtiovarainministeriössä. Yleisemmällä tasolla kysymys kuuluu, voiko EU:ssa olla maa, joka ei kykene ilmoittamaan kansainvälisesti vertailukelpoista ja yksiselitteistä yritysveroa? Pitäisikö Viro heittää ulos EU:sta?
Venäläisillä on suomalaisia ja virolaisia tarkoittava sana tsuhna. Tsuhnan näkyvin ominaisuus on sanoin kuvaamaton tyhmyys. Nolla-verojen kehittäminen ja niihin uskominen on mahdollista vain tsuhna-vyöhykkeellä. Virolaiset ovat saaneet EU:lta aikaa jatkaa epämääräisellä yritysverollaan vuoteen 2009. Olisi viimeinen aika varmistaa, että Viro siirtyisi muiden valtioiden tapaan ilmoittamaan yksiselitteisen "corporate tax"-luvun.
Leena Hietanen
Kirjoittaja on toiminut toimittajana Virossa vuodesta 1993.