Dorosenkon perhettä uhkaa karkoitus

(Julkaistu Turun Sanomissa 26.11.2003)

Viron politiikan panttivangit
valitsevat vankilan ja Venäjän välillä
TS/Paldiski
Leena Hietanen
Nina ja Vladimir Dorosenko valmistautuvat lähtöön. Lähtöpäivä on joulukuun yhdeksäs. Viron Korkein oikeus on vahvistanut, että kansalaisuusviraston päätös olla antamatta heille oleskelulupaa Virossa on laillinen. Heidän valitustiensä Virossa on lopussa. He voivat kieltäytyi poistumasta maasta. Silloin Viron viranomaiset siirtävät heidät poliisisaatossa karkoitettavien leirille Harkuun odottamaan junakyyditystä Venäjälle. Sen jälkeen he eivät saa tulla Viroon kymmeneen vuoteen. Toinen vaihtoehto on lähteä vapaaehtoisesti.
Vanhemmat ja
lapset jäävät
Dorosenkot ovat valinneet vapaaehtoisen poistumisen, mutta tosin vain toistaiseksi. He ovat valittaneet Viron Korkeimman oikeuden päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourghiin. Valitus on lähtenyt matkaan ja rekisteröity vastaanotetuksi. Käsittelyyn menee aikaa pari vuotta. Viron kansalaisuusvirasto haluaa, että Dorosenkot odottavat valituksen tuloksia “kotimaassaan”.
Dorosenkoilta jää Viroon kolme aikuista lasta ja heidän lapsenlapsensa. Lisäksi Vladimirin vanhemmat Grigori (80) ja Ludmila (75) jäävät Paldiskiin. Grigori on sotaveteraani ja invalidi, joka tarvitse huolenpitoa. Dorosenkot yrittivät vedota oikeudessa Vladimirin isän huonoon terveyteen, mutta turhaan.
-Emme voi ottaa riskiä, ettemme pääsisi kotiin tarvittaessa vapaasti, Nina sanoo.
Amerikan apu
tuli kalliiksi
Vladimir Dorosenko (54) on elänyt Virossa 2-vuotiaasta saakka. Hän oli töissä Paldiskin neuvostokasarmeilla rakennusmiehenä. Vuonna 1994 neuvostojoukkojen poistuessa hän osallistui Yhdysvaltain antaman humanitaarisen avun vastaanottoon eli sai asunnon Venäjältä Smolenskista.
-Ajat olivat epävarmoja. Armeijan joukkojen lähtiessä emme tienneet, miten meille käy, Vladimir perustelee.
Nina-vaimo oli siivojana kasarmeilla. Vladimir sai heti töitä Paldiskin ydinsukellusveneiden harjoittelua varten rakennetun ydinreaktorin purkutyömaalta.
Vuonna 1995 Viro antoi kaikille Virossa olleille venäläisille oleskelu- ja työluvan. Niille, jotka Viro katsoi olevan sotilaseläkeläisiä, se antoi viiden vuoden väliaikaisen oleskeluluvan. Nina ja Vladimir Dorosenko saivat sellaisen.
Vuonna 1999 Mart Laarin hallitus päätti, ettei se jatka enää Yhdysvaltain apua saaneiden venäläisten oleskelulupia. Oikeusprosessien seurauksena Viron kansalaisuusvirasto sai tänä vuonna oikeuden karkottaa 14 perhettä. Niistä jokainen on valittanut päätöksestä Strasbourghiin.
-Virossa ei ole minkäänlaista oikeusseurantoa. Uusi hallitus voi pyörtää edellisen päätökset, Vladimir valittaa.
Vladimir sanoo olevansa valmis luovuttamaan asunnon Yhdysvalloille takaisin heti, kun hän tietää voivansa jäädä Viroon.
Vaimoilla
ei oikeuksia
Viro ei tunnusta ei-toivottojen henkilöiden vaimoilla minkäänlaisia oikeuksia. Nina (51) on syntynyt Virossa. Hän ei ole saanut Viron kansalaisuutta. Hänen ei annettu edes osallistua kielikokeeseen kansalaisuuden saamista varten. Hänen ainoa mahdollisuutensa hankkia Viron kansalaisuus olisi erota Vladimirista. Nina ei ole kiinnostunut fiktiivisestä avioerosta.
-Olemme olleet naimisissa 36 vuotta. Jos eroamme, eroamme vain oikeasti, Nina toteaa.
Virolainen neuvostoarmeijan kantahenkilökunta ei koskaan joutunut vastaavanlaisiin vaikeuksiin. He ovat saaneet nopeasti paikan Viron omassa armeijassa. Valtaosa yli 35-vuotiasta Viron ministereistä on myös neuvostoupseereja, joille sotilasarvo ei ole ollut koskaan este heidän urallaan.
Dorosenkon perheellä on selkeä käsitys, miksi Viro heitä pompottaa.
-Olemme politiikan panttivangit. Meille kostetaan Venäjän ja Viron huonoja suhteita, Nina arvelee.
Dorosenkon perheestä isovanhemmilla on pysyvät oleskeluluvat Virossa. Lapsista toisella pojalla on pysyvä oleskelulupa. Nuorimmalla Vitalilla on viiden vuoden oleskelulupa. Tytär Julialla on muukalaispassi ja pysyvä oleskelulupa. Muut Dorosenkon perheen jäsenet ovat Venäjän kansalaisia.
Amerikan apu
samalla vakoilua
Yhdysvallat ja Venäjä solmivat vuonna 1994 humanitaarisen apupaketin, jonka mukaan Yhdysvallat rahoittaa Viroon jääville sotilaseläkeläisille asuntoja Venäjällä. Halukkaat lähtijät saivat 25 000 dollarin voucherin. Heidän täytyi sitoutua lähtemään niin, että he palaavat Baltiaan vain “ystävällismielisinä vieraina”.
Yhdysvallat keräsi lähtijöistä perusteelliset tiedot, heidän palveluspaikkansa, sotilasarvonsa ja urakiertonsa neuvostoarmeijassa. Yleisesti on epäilty, että avun varjolla Yhdysvallat suoritti myös samalla vakoilua.
Yhdysvallat ei ole ollut avoimesti kiinnostunut siitä, miten venäläiset ovat käyttäneet apupaketin. Joidenkin väitteiden mukaan Yhdysvaltain lähettiläs olisi pyytänyt vuonna 1997 Viroa ratkaisemaan apua saaneiden venäläisten kohtalon Viron Nato-jäsenyyden takia. USA luovutti tuolloin ensimmäistä kertaa Viron viranomaisille dokumentaation apupakettiin osallistuneista. Virolaiset tulkitsivat pyyntöä niin, että he ryhtyivät karkottamaan amerikkalaisilta saamiensa tietojensa perusteella venäläisiä.
Poliittinen
kysymys
Viron ja Venäjän välillä on sopimus, joka estää Viroa syrjimästä maahan jääneitä sotilaseläkeläisiä. Sopimuksen allekirjoittivat joukkojen vetäytymisen yhteydessä Boris Jeltsin ja Lennart Meri. Venäjän duuma ratifioi sopimuksen, mutta Viron parlamentti ei todellisuudessa sitä koskaan tehnyt vaan lisäsi kaikista kansainvälisistä tavoista poiketen tekstiin oman lisäyksen: oleskelulupa annettaan vain niille, jotka ovat jääneet eläkkeelle ennen joukkojen poistumista 26.7.1994. Purkutöihin jääneen Vladimir Dorosenkon sopimus neuvostoarmeijan kanssa loppui vuotta myöhemmin.
Venäjä jätti tuolloin asiasta nootin, mutta “unohti” asian myöhemmin.
-Se saattoi johtua siitä, että Viro antoi oleskeluluvat kaikille. Ongelma tuntui olevan poissa päiväjärjestyksestä, Ihmisoikeuksien tiedotuskeskuksen lakimies Andrei Arjupin sanoo.
Viro on jo siirtänyt ensimmäiset karkoitettavat Harkun leirille. Venäjä paheksui välittömästi Viron toimia. Viron ulkoministeriö puolestaan arvosteli kansalaisuusvirastoa omavaltaisesta toiminnasta. UM:n mielestä karkoitukset mitätöivät sen yritykset parantaa suhteita Venäjään. Myös Viron kansalaisuusviraston entinen johtaja Andres Kollist kritisoi televisiossa karkoituksia turhana vanhojen ihmisten kiusaamisena.
-Kysymys on jo nyt poliitiinen, Arjupin sanoo.
Kuva: Albert Truuväärt
Kuvateksti: Dorosenkon perheen äiti Nina ja isä Vladimir pitävät kädessään korkeimman oikeuden päästöstä, joka pakottaa heidän lähtemään Virosta ja jättämään Paldiskiin tyttärensä Julian ja isovanhemmat Grigorin ja Ludmilan.
tai
Nina ja Vladimir Dorosenko pitävät kädessään korkeimman oikeuden päätöstä, joka pakottaa heidät lähtemään Virosta tytär Julian ja isoisä Grigorin jäädessä Paldiskiin.
Kuva: Leena Hietanen
Kuvateksti: Ihmisoikeuksien tiedotuskeskuksen juristi Andrei Arjupin on valittanut Dorosenkojen kohtelusta Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen.