Fenno-ugrien kielet uhattuna

(Julkaistu Turun Sanomissa 17.08.2004)

Suomalais-ugrilaisia kieliä
uhkaa katoaminen Venäjällä

TS/Tallinna
Leena Hietanen

Valtaosa suomalais-ugrilaisista kielistä uhkaa hävitä seuraavan sadan vuoden aikana. Unkarilainen professori Janos Pusztay ennusti Tallinnassa eilen alkaneen neljännen suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin aluksi, että Siperiassa olevat suomensukuiset kielet ovat kadonneet vuoteen 2093 mennessä.
-Venäjällä suomensukuisten kansojen nuoriso ei enää tunne äidinkieltään eikä koulutettu väestö puhu lapsilleen enää vähemmistökieliä, Pusztay sanoi.
Maailmassa puhutaan 24 erilaista suomalais-ugrilaista kieltä. Kolmella niistä on kansallisvaltio tukenaan: virolla, suomella ja unkarilla.
Pusztay otti esimerkiksi komin kielen. Vuonna 2003 tehdy sosiologisen tutkimuksen mukaan komin kieltä piti äidinkielenään 9,1 prosenttia korkeakoulutetuista komeista. Vastaavasti alemman koulutuksen suorittaneista komeista 30,8 prosenttia tunsi kansalliset juurensa. Komilaiset itse katsovat koulutuksen, joka poikkeuksetta on venäjän kielistä, avaavan ovet maailmalle. He myös itse arvioivat kielensä kelpaavan lähinnä navetasta linja-autopysäkille.
-Kieli täytyy palauttaa suuren yleisön käyttöön nuorisolle oppikirjoissa ja aikuisille joukkotiedotusvälineissä, Pusztay vaati.
Kieli vaatii Pusztayn mukaan vähintään 30 000 kielen käyttäjää, jotta se säilyisi. Hän katsoi, että valtaosa Siperian suomensukuisista kielistä on niin sanottuja ”kyökkikieliä.”
-Niistä puuttuu kokonaan sanasto, joka kattaisi esimerkiksi tekniikan ja politiikan termistön, hän sanoi.
Pusztayn mielestä kielten tuhoa voisi hidastaa vain se, että koulutetut, uhanalaisten kielten edustajat alkavat itse arvostaa kieltään ja kehittää sitä.
-Intellektuellit voivat hidastaa negatiivista demograafista kehitystä opettamalla lapsilleen kieltä puhumalla sitä kotona, hän sanoi.
Suomensukuisista
valtaosa EU:ssa
Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuu maailmassa 24 miljoonaa ihmistä. Maailmankongressin avajaisissa puhunut presidentti Tarja Halonen totesi EU:n laajenemisen merkinneen historiallista muutosta, kun Unkarin ja Viron liityttyä EU:n jäseneksi enemmistö suomalais-ugrilaisista asuu nyt EU:n rajojen sisällä.
Kongressin lehdistötilaisuudessa puhunut Venäjän vähemmistökansojen edustaja Valeri Markov ei nähnyt Venäjällä suomensukuisten kansojen syrjintää. Hänen mukaansa kansoja uhkaavat sisäiset syyt kuten heikko motivaatio käyttää omaa äidinkieltään. Hän ei halunnut myöskään nähdä suomensukuisille vähemmistökansoille uhkaa Venäjän suunnitelmissa yhdistää erilaisia alueita niin, että vähemmistöjen hallinnoimien alueiden rajat hämärtyvät yhä.
-Tarjoamme esimerkiksi komin kielistä opetusta, mutta vanhemmat saattavat itse toivoa, että se lopetettaisiin tarpeettomana, Markov sanoi.
Kielten katoamisesta puhunut Roskilden professori Tove Skutnabb-Kangas muistutti, ettei maailmassa ole koskaan kadonnut kielet niin nopeasti kuin nyt. Hän totesi Euroopan olevan harvinaisen köyhän puhuttujen kielten suhteen. Hän siteerasi ennustuksia, joiden mukaan 50 prosenttia nykyisistä kielistä katoaa. Vielä dramaattisempien ennustusten mukaan 90-95 prosenttia kielistä häviää.
-Maailmaan jäävät ne 40-50 kieltä, joille käännetään Microsoftin Windows ja Nokian matkapuhelimet. Joidenkin mukaan vain kielillä, joille Harry Potter-elokuva dubataan, on tulevaisuutta, hän sanoi.
Maailmankongressi jatkuu torstaihin saakka.