Kielikoe vaikea

(Julkaistu Turun Sanomissa 04.01.1995)

Venäläisten Viron kansalaisuus
kaatuu usein kielikokeeseen

TS/Tallinna
Leena Hietanen

Vaikka Viron kansallisuuslaki on Euroopan Neuvoston hyväksymä ja luonteeltaan lievempi kuin monen länsimaan - muun muassa Suomen – on venäjänkielisen väestön kansalaisuuden tavoittelu jäänyt Virossa minimaaliseksi. Helmikuusta 1992 joulukuun alkuun 1994 kansallisuus- ja muuttovirasto on myöntänyt kansalaisuuden 47 851 henkilölle. Heistä 39 163 on saanut kansalaisuuden ns. ”helpotetun naturalisaation” kautta ja 8 688 on niin sanotun ”tavallisen naturalisaation” kautta. Ensimmäinen ryhmä koostuu lähinnä etnisistä virolaisista, jälkimmäinen Viron venäjänkielisestä väestöstä.
”Naturalisaatio tarkoittaa, että kansalaisuutta tavoittelevan on pitänyt asua Virossa kaksi vuotta, jättää kansalaisuusanomus, jonka käsittely kestää vähintään vuoden sekä täyttää kielivaatimukset,” kansalaisuus- ja muuttoviraston pääjohtaja Märt Piiskop sanoo.
”Helpotetun naturalisaation kautta kansalaisuuden saavien täytyy todistaa olevansa syntyperältään virolaisia. Heidän ei tarvitse suorittaa kielikoetta eikä odottaa yhtä vuotta”, hän jatkaa.
Viron itsenäistyttyä 1991 kansalaisuuden saivat automaattisesti vuosina 1918-1940 Viron passin omanneet henkilöt ja heidän jälkeläisensä. Viron kansalaisuus- ja muuttoviraston ongelmaksi jäivät neuvostoaikana maahan muuttaneet neuvostoliittolaiset sekä tsaarin aikana ennen vuotta 1918 Venäjälle muuttaneiden virolaisten jälkeläiset. Virosta vuosina 1941-44 länteen emigroituneet noin 100 000 virolaista eivät koskaan menettäneet Viron kansalaisuuttaan, joten he ja heidän jälkeläisensä ovat automaattisesti Viron kansalaisia.
Heti itsenäistymisen jälkeen Virossa jaettiin hetken aikaa ei-kansalaisille niin sanottuja vihreitä kortteja kansalaisuuden saamisen helpottamiseksi. Korttien jako on nyt lopetettu.
Kielitaidottomat
kansalaiset
Märt Piiskop jakaa ”helpotetun naturalisaation” kautta kansalaisuuden saaneet kahteen ryhmään: viron kieltä osaaviin ja ei-osaaviin.
”Virolaista syntyperää olevat ihmiset yleensä hallitsevat kielen, mutta samaa ei voi sanoa jo tsaarin aikana Venäjälle muuttaneiden virolaisten lastenlastenlapsista. Heitä tulee Siperiasta, Kazakstanista ja Georgiasta.”
”Koska kielikoetta ei ole, heidän kielitaitonsa on vaikea määritellä. Luultavasti heillä on motivaatiota oppia viron kieli.”
Vihreillä korteilla ”helpotetun naturalisaation” kautta kansalaisuuden on saanut parikymmentä tuhatta ihmistä. Piiskopin arvion mukaan heistä 90 prosenttia ei puhu viroa.
Virossa kansalaisuuteen vaadittavan kielikokeen on suorittanut kolmen vuoden aikana vajaa yhdeksän tuhatta ihmistä. Se on häviävän pieni osa siitä lähes 400 000 neuvostokansalaisen joukosta, joille kansalaisuus tulee vain kielikokeen kautta.
Venäjänkielisten vaatimatonta osuutta kansalaisuuden saaneiden määrässä Märt Piiskop luonnehtii lyhyesti:
”He eivät halua oppia viron kieltä.”
Se näkyy muun muassa siinä, että kielikoetta pyritään välttämään kaikin keinoin, etenkin laittomin.
”Kielitodistuksia on väärennetty ja erityisesti vihreiden korttien kohdalla on ilmennyt massiivista väärinkäyttöä.”
Viimeisin esimerkki oli ex-pääministeri Indrek Toomen yritys lahjoa poliisi myöntämään passi Virossa 14 vuotta asuneelle venäläiselle liikemiehelle ja hänen perheelleen. Liikemiehellä oli vihreä kortti, johon oli ilmoittanut totuuden vastaisesti äitinsä syntyneen Virossa.
Kohtalon
kesä 1996
Märt Piiskop ei usko, että Virossa tulisi oleellisia helpotuksia kielikokeeseen lähiaikoina. Neuvostopassien voimassaolo lakkaa heinäkuussa 1996. Tuolloin Virossa on arviolta 300 000 ihmistä, joilta puuttuu kansalaisuus ja voimassa oleva passi.
”He eivät ole vailla kansalaisuutta. Heille on tarjolla Venäjän kansalaisuus vuosisadan loppuun saakka ja avoin mahdollisuus hakea Viron kansalaisuutta. Jo nyt lähes 60 000 ihmistä on hakenut Venäjän kansalaisuuden”, Piiskop huomauttaa.
”Poliitikkojen asia on olla tilanteesta huolissaan, ei meidän”, hän muistuttaa.

Kuva: Tarvo Hanno Varres
Kuvateksti: Märt Piiskop ihmettelee sitä, miten suuri määrä Viron kansalaisuuden saaneista ei puhu viron kieltä.

Kainalo:
Uusi kielilaki ei tunne venäjän kieltä
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Viron kansalaisuus edellyttää vähintään 1500 viron kielen sanan hallintaa. Määrä vastaa kieliviraston johtaja Mart Rannutin mielestä alkeellisen peruskurssin käymistä. Venäläisten käsitykset siitä, että kielikokeessa kysyttäisiin nippelitietoutta kuten Viron luonnossa esiintyvien kukkien ja lintujen nimiä, ovat Rannutin mielestä puppua.
”Koe keskittyy vain käytännölliseen kieleen, normaalielämässä tarvittaviin asioihin kuten äänestämiseen, kaupassa käyntiin jne. Onhan kansalaisen tiedettävä, mitä ehdokkaat esittävät vaaliohjelmissaan”.
Kokeessa on kysytty muun muassa Viron lipun värejä ja vaakunan tunnusmerkkejä.
”Viron valtiollisten symbolien tietämättömyys ei ole ollut este kansalaisuudelle tähänkään saakka. Vain kielitaito on ratkaissut”, Rannut korostaa.
Virossa tulee tammikuussa parlamentin käsittelyyn uudistettu kielilaki, jossa vaatimuksia lievennetään jonkin verran. Samalla kielilaista poistuu sana ”venäjän kieli”.
”Emme ole halunneet korostaa valtion virallisen kielen rinnalla erikseen venäjän kieltä. Sen sijasta puhutaan vähemmistökielistä”, Rannut sanoo.
Kielilain säädöksissä on eri tasoisia vaatimuksia eri ammattikunnille. Niiden toteuttaminen on ollut hankalaa esimerkiksi poliisien kohdalla. Kolmasosalta poliiseista puuttuu edelleenkin Viron kansalaisuus. Tallinnassa 24 prosenttia ja Narvassa 86 prosenttia poliiseista ei puhu viron kieltä.
Kieliasetuksen neljän vuoden määräaika opiskella kieli kului umpeen viime kesänä. Viron hallitus teki erillispäätöksen viime toukokuussa antaa poliiseille jatkoaikaa kielivaatimusten suhteen toistaiseksi määräämättömäksi ajaksi.

Kommentit:
1. ”Helpotettu naturalisaatio” ja ”tavallinen naturalisaatio” oli keino hämärtää keskustelua venäläisten kansalaisuusongelmista. Saivartelu ja kryptisten ilmaisujen kehittäminen toimi peiteoperaationa kansalaisuuden riistolle.
2. Perusongelma oli näkyvissä jo tuolloin. Mistä virolaiset saivat päähänsä, että heillä on enemmän oikeuksia Virossa kuin venäläisillä?
3. ETYJ:in vähemmistövaltuutettu Knut Vollebaek jälleen toisti Moskovassa (Postimees on-line 26.01.2008) harhaisen käsityksen siitä, että virolaisilla olisi oikeus vaatia viron kielen taitoa kaikilta venäläisiltä. Vain jos venäläiset ovat olleet päättämässä myös asiasta. Venäläisillä on täsmälleen samat oikeudet Virossa kuin virolaisilla, myös äidinkieleensä.
4. Apartheid-lakeja ovat erilaiset kielitasokokeet eri ammateissa toimiville ihmisille. Viron kielivirasto antaa todistuksia kielikategorioista. Väärennettyjä kielitodistuksia saattoi ostaa Mustamäen torilta.