maanantai 28. tammikuuta 2008

Totaalikieltäytyjä karkotettiin


(Julkaistu Turun Sanomissa 14.12.1997)

Totaalikieltäytyjä Pjotr Rozok palasi oikeuden päätöksellä

TS/Tallinna
Leena Hietanen

Virossa aloitti kuluvan viikon maanantaina työnsä Venäjän ulkoministeriön virkamiesryhmä, joka tutustuu Viron lainsäädäntöön, venäläisten olosuhteisiin ja Viron valtion politiikkaan ulkomaalaisia kohtaan.
Viron ja Venäjän on tarkoitus perustaa asiantuntijaryhmä selvittämään venäjää puhuvien ongelma Virossa.
Koplin sataman kattilanlämmittäjä Pjotr Rozok on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Virosta karkotettu venäläinen. Rozok on niin sanottu totaalikieltäytyjä. Hän ei ole suostunut anomaan oleskelu- ja työlupaa eikä jättämään ulkomaalaispassihakemusta. Kielikoetta hän pitää naurettavana. Rozokin mielestä hänellä on automaattinen oikeus Viron kansalaisuuteen.
Viime keväänä Rozok vaati äänekkäästi venäläisiä vastustamaan oleskelulupamenettelyä ja venäläisten tekemistä ulkomaalaisiksi. Hän kehotti jopa Virossa olevia venäläisiä sotilaseläkeläisiä tarttumaan aseisiin. Viron kansalaisuusvirasto katsoi hänet Viron turvallisuudelle vaaralliseksi ja kirjoitti hänelle maasta poistumismääräyksen. Rozok ei sitä totellut. Poliisi haki hänet kotoaan, laittoi käsirautoihin ja saatteli junalla Narvan asemalle.
Rozokin vaimo, lapset ja lastenlapset jäivät Viroon. Rozok aloitti oikeudenkäynnin Viron kansalaisuusvirastoa vastaan. Venäjän duuman venäläisvähemmistöjen oikeuksia puolustava organisaatio palkkasi Moskovasta huippujuristin. Oikeudenkäynnin seurauksena Tallinnan hovioikeus peruutti karkotuksen laittomana. Rozok elää nyt Tallinnassa kotonaan kansalaisuusviraston myöntämällä viisumilla.
Rozokin mielestä Viron kansalaisuus- ja ulkomaalaislait sekä kielilaki aiheuttavat sen, että venäläisten on mahdotonta elää virolaisessa yhteiskunnassa.
”Kansalaisuuden ja identiteetin puuttuminen, työpaikkojen menetys sekä sosiaalinen huonovointisuus tekevät venäläisistä potentiaalisia rikollisia”, hän sanoo.

Historian
tulkintaa

Viron kansalaisuuslaki hyväksyttiin helmikuussa 1992 vuoden 1938 kansalaisuuslain pohjalta. Ulkomaalaislaki puolestaan hyväksyttiin pääministeri Mart Laarin hallituskaudella 1993. Tuolloin Virossa kaikki muut paitsi Viron kansalaiset tulkittiin ulkomaalaisiksi, joiden tuli hakea oleskelu- ja työlupa. Politologi ja Viron entinen kansalaisministeri Klara Hallik luonnehti päätöstä etnisen valtion perustamisasiakirjaksi.
”Silloin hyväksyttiin, että kaikki jotka eivät ole omia, ovat vieraita. Ulkomaalaislakia perusteltiin teknisesti välttämättömänä maassa olevien ihmisten rekisteröimiseksi, mutta todellisuudessa sillä estettiin ei-kansalaisten virallinen asettuminen Viron yhteiskuntaan”, Hallik sanoo.
Hallikin mielestä Viron kansalaisuutta määrittelevistä laeista henkii kansallinen kosto.
”Kaikki hyväksyvät vuoden 1940 tapahtumat laittomiksi. Eri asia on, pitääkö nykyisten yksityisten ihmisten vastata neuvostohallinnon ja Josif Stalinin hirmutöistä”, hän sanoo.
Kansalaisuus- ja ulkomaalaislakien yksi tekijä, Isänmaa-puolueen Mart Nutt on jyrkimpiä nykyisen kansallisuuspolitiikan kannattajia. Hänen lähtökohdistaan Viron ei-kansalaiset ovat laittoman neuvostohallinnon maahanmuuttajia, joille Viro antaa kuitenkin mahdollisuuden hakea kansalaisuutta.
”Länsimaat eivät ole rekisteröineet Virossa ihmisoikeusloukkauksia, ja ulkomaalaislaki on jopa lievempi kuin monissa länsimaissa”, hän sanoo.
Hänen mielestään Venäjä pyrkii syytöksillä ihmisoikeusloukkauksista vain etsimään keinoja pitääkseen Viron etupiirissään.
”Nyt Venäjä ei halua allekirjoittaa rajasopimusta vedoten venäläisten oikeuksiin. Seuraavaksi syynä on jokin muu asia”, hän sanoo.
Entisen Neuvostoliiton alueen itsenäistyneistä maista vain Viro ja Latvia ovat kieltäytyneet antamasta automaattisesti kansalaisuutta entisen Neuvostoliiton asukkaille.

Kuva: Andres Teiss
Kuvateksti: Pjotr Rozok suostuu puhumaan vain autossa, koska hän uskoo Viron suojelupoliisin salakuuntelevan häntä.

Kommentit:
1.Venäjän duuma palkkasi Viron venäläisten ongelmia varten Moskovassa muun muassa Coca Colaa edustaneen huippujuristin, joka puolusti Rozokin oikeuksia Moskovasta käsin. Virosta ei löytynyt hänelle apua.
2. Samanaikaisesti maaliskuussa 1997 Venäjän pääministeri Viktor Tshernomyrdin tunsi huolta virolaisen laulaja Georg Otsin lesken Ilonan ja hänen tyttärensä kohtalosta. Heitä uhkasi häätö Tallinnan kodista, koska talo oli palautettu Yhdysvalloissa asuvalle entiselle omistajalle. Venäjän painostuksesta pääministeri Mart Siimann teki asunnosta museon, jotta Otsin leski sai jatkaa talossa asumista. Ilman Venäjän puuttumista asiaan, Ilona Ots ei olisi onnistunut pitämään asuntoaan. (Postimees 11.03.1997)
3. Virossa on Neuvostoliiton tapaan toisinajattelijoiden yleinen ammatti ”kattilanlämmittäjä”. Se tarkoittaa suurten tehtaiden lämmityskattilan valvojaa. Viimeisin työ, johon niin sanotut ”hankalat” henkilöt saatiin palkkalistoille.

1 kommentti:

siiranmaki kirjoitti...

Tämä kommentti koskee yleisesti tekstejäsi, olen ne nyt suurinpiirtein lukenut. Hyytävää tuo vihasi suomalaisia ja virolaisia kohtaan. Vastenmielistä taas tuo rajaton neuvostoliiton/venäjän ihailu. Miten monta muistomerkkiä, hautapaikkaa tms NL hävitti. Suomalaisten hautakiviä on käytetty sillanrakennusmateriaalina. Venäjä puuttuu jatkuvasti Viron sisäisiin asioihin. Oletko sitä mieltä, että jos Viro olisi vastannut NL:n ultimaatumiin kielteisesti, sia olisi jäänyt siihen. Oliko Terijoen hallitus (niin kauan kuin se oli olemassa) mielestäsi Suomen laillinen hallitus 1939? Hyvää kesää! Seppo Kinnunen