Kyyditykset alkoivat taas

(Julkaistu Turun Sanomissa marraskuussa 2003)

Viro aloitti venäläisten
karkoitukset jälleen

Kansalaisuusvirasto pitää karkotettavia suljetulla leirillä

TS/Tallinna
Leena Hietanen
Viro on karkoittamassa ensimmäistä venäläistä kahdentoista venäläisen joukosta, jotka se on määrännyt maasta poistettavaksi. Kaikki 12 venäläistä ovat entisen Neuvosto-Viron kansalaisia. Viro perustelee karkoituksia sillä, että miehet ovat sotilaseläkeläisiä ja saaneet Yhdysvalloilta muuttoapua Venäjälle. Viro yritti edellisen kerran karkoittaa neuvostoupseereita vuonna 1997. Ulkoministeri Toomas-Hendrik Ilves ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön saksalainen ihmisoikeustarkkailija Uwe Mahrenholz listasivat yhdeksän neuvostoupseeria Viron turvallisuudelle vaarallisiksi henkilöiksi. Pääministeri Mart Siimann esti kuitenkin kyyditykset.

Asunto
Pietarissa

Karkoitettavaksi määrätty Nikolai Mikolenko (49) on sotilasarvoltaan luutnantti. Hän otti vuonna 1995 vastaan Yhdysvaltain raha-avun 25000 dollaria ostaakseen asunnon Pietarista. Hän ei kuitenkaan lähtenyt maasta. Viron kansalaisuusvirasto (KMA) eväsi häneltä oleskeluluvan jo vuonna 2001. Mikolenko valitti asiasta oikeuteen, mutta on hävinnyt kaikki oikeusasteet KMA:ta vastaan. Mikolenkon asianajaja on valittanut päätöksestä Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen. Hänen mukaansa Viro ei noudata Viron ja Venäjän välistä sopimusta vuodelta 1994, jossa Viro sitoutuu antamaan neuvostoarmeijassa palvelleille miehille sosiaaliset takuut.
KMA:n lehdistösihteeri Heikki Kirotar puolestaan katsoo, että 12 venäläisen karkoittaminen on täysin perusteltua.
-He ovat saaneet Yhdysvalloilta asunnon Venäjältä. Mikolenko palautetaan kotimaahansa, Kirotar sanoo.
Mikolenko on asunut Virossa 22 vuotta. Hänellä on kaksi täysikäistä lasta, joista toinen on syntynyt Virossa. Lapset ja hänen entinen vaimonsa asuvat Virossa.
-Mikolenko ei voi vedota perheen hajottamista estäviin ihmisoikeussopimuksiin, koska hänen perheensä on hajonnut, Kirotar sanoo.

Karkotuskeskus
vai keskitysleiri

KMA sijoitti Mikolenkon odottamaan junakyytiä Venäjän rajalle Harkun karkoituskeskukseen.
-Euroopan Unioni vaati, että karkoitettavia ei saa sijoittaa vankiloihin, koska he eivät ole rikollisia, Kirotar selittää.
KMA kunnosti vanhan rakennuksen huoneistot vastaamaan EU:n vaatimuksia. Keskusta ympäröi piikkilanka-aita. Mikolenkolla on ympärivuorokautinen valvonta. Hän ei saa poistua leiriltä. Hänen luokseen ei päästetä kuin sukulaiset, lakimies, Venäjän konsuli ja pappi. Lehdistö ei pääse häntä tapaamaan. Mikolenkon huoneen ovi lukitaan ulkopuolelta.
KMA ei kerro, kuinka monta vartijaa Mikolenkolla on ja minkälainen aseistus heillä on. Jos Mikolenko yrittää paeta, vartijoilla on oikeus ampua häntä.
-Virossa on tarkkaan määritelty, milloin saa ampua. Se on viimeinen keino, kun muut puolustus- ja estämiskeinot on käytetty, Kirotar sanoo.
Karkoitusleiri ei kuulu Viron vankilalaitokselle eikä ole siten oikeusministeriön alainen. Sen ylläpitäjä on KMA, joka ostaa vartijapalvelut yksityiseltä turvafirma Falckilta.
-Keskus vastaa EU:n asettamia normeja karkoitettavien pitopaikaksi, Kirotar vakuuttaa.

Yhdysvallat
tukena

Latvia on tehnyt jo vastaavanlaisia karkoituksia. Euroopan Neuvosto on määrännyt Latvian ottamaan karkoitetut takaisin ja määrännyt valtion maksamaan vahingonkorvauksia heille.
-Euroopan Neuvostossa oikeudenkäynti kestää pitkää. Mikolenko odottaa päätöstä kotimaassaan, Kirotar sanoo.
KMA on etsimässä 11 muuta karkoitettavaa leirille. Heistä yhden tiedetään jo lähteneen maasta. Yhdysvallat seuraa karkoituksia Viron sisäisenä asiana. Yhdysvaltain Viron suurlähetystön lehdistösihteeri Thomas Hodges antaa kuitenkin tukea Viron karkoituksille.
-Jokainen venäläinen upseeri teki valoehtoisen todistuksen osallistuessaan asunto-ohjelmaan, että hän ja hänen perheensä luopuvat asuinnoistaan Baltian maissa, he eivät hae pysyvää oleskelua missään Baltian maassa ja tulevat sen jälkeen Baltiaan ainoastaan ’ulkomaisena vieraana’, Thomas Hodges sanoo.
-USA:n näkemyksen mukaan päätös venäläisten upseerien laillisuudesta Virossa kuuluu Viron hallitukselle. Kyse on kansallisesta itsemääräämisoikeudesta, Hodges lisää.

Kuvat: Albert Truuväärt
Kuvateksti: Viron kansalaisuusviraston mukaan pikkilanka-aita ja aseistetut vartijat vastaavat EU:n vaatimia ei-vankilamaisia oloja karkoitetuille.

Kansalaisuusviraston lehdistösihteeri Heikki Kirotar katsoo venäläisten upseereiden Yhdsyvaltain avun vastaaoton laillistavan karkoitukset.