Viro, Venäjä ja EU

(Julkaistu Venäjän aika-lehdessä nr 2/2005)

Virosta tuli pysyvä ongelma
Venäjän ja EU:n suhteisiin
Venäjää hiertää vähemmistön kielellisten ja kansalaisoikeuksien loukkaukset
Teksti: Leena Hietanen
Kuvat: Albert Truuväärt ja perhekokoelma
Venäjän ja EU:n suhteisiin on pesiytynyt pysyväksi ongelmaksi Baltian venäläisen vähemmistön asema. Venäjän presidentti Vladimir Putinin EU-neuvonantaja Sergei Jastrzembski vakuutti ennen edellistä EU:n ja Venäjän välistä huippukokousta, ettei Venäjä tule unohtamaan ulkovenäläisten murheita.
-Maanmiestemme olotila Latviassa ja Virossa jää yhdeksi jatkuvaksi teemaksi suhteissamme EU:n kanssa, Jastrzembski lupasi.
Jastrzembski esitteli ennen huippukokousta Moskovassa esitettä ”Vähemmistökansojen oikeuksista Latviassa ja Virossa”. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen huomautuksista koostetussa syntilistassa on 20 sivua, joista puolet koskevat Viroa.
Politiikan kieleksi
myös venäjä
Viron suurimpina ongelmina ovat venäläisen vähemmistön kielellisten ja kansalaisoikeuksien loukkaukset. Narvan kaupungissa 97 prosenttia väestöstä on venäjän kielisiä, mutta kaupunginvaltuuston kokouksissa ei siltikään saa käyttää venäjän kieltä. Narvalaiset kaupunginvaltuutetut ovat ratkaisseet asian siten, että he pitävät ennen virallista kokousta teknisen kokouksen, jossa asiat käsitellään venäjän kielellä. Sen jälkeen ”virallinen” kokous kirjaa päätökset viron kielellä.
Tallinnan kaupunginvaltuustossa venäläisten kielellisten oikeuksien puolustajaksi on noussut keskustapuoluetta edustava Dimitri Klenski. Hänestä on tullut Tallinnan kaupunginvaltuuston vakiohäirikkö, kun hän on ryhtynyt pitämään puheenvuoronsa venäjän kielellä.
-Venäjän kielen käyttöön on objektiivinen oikeus. Euroopassa ei voi olla kaksoisstandardeja, Klenski perustelee.
Hän ottaa esimerkiksi Makedonian, jossa 20 prosentin albaani-vähemmistöisille alueille sallitaan kaksikielisyys. Tallinnassa lähes 50 prosenttia asukkaista on venäjän kielisiä, mutta kielellä ei ole mitään virallista asemaa.
-Laki lupaa pitää työkielenä venäjää, jos se tulkataan viroksi ja jos itse maksaa
kulut. Kaupunki voisi maksaa tulkkauksen niin halutessaan, Klenski väittää.
Syrjäytyminen
uhkaa venäläisiä
Viron kielen käyttöpakko muuttaa Klenskin mielestä venäjänkieliset poliitikot mykäksi.
-He eivät uskalla esiintyä pelätessään tekevänsä virheitä viron kielellä, hän sanoo.
Tallinnan 63 kaupunginvaltuutetusta venäjänkielisiä valtuutettuja on parisenkymmentä, mutta valtaosa heistä on kaksikielisiä. Klenski itsekin puhuu puhdasta viroa, sillä hän on kuudennen polven Viron venäläinen.
-Tietenkin tämä on protesti, hän tunnustaa.
Klenski pitää virolaisten pelkoa oman kielen katoamisesta keinotekoisena. Kielipolitiikkaa käytetään hänen mielestään määrätietoisesti välineenä torjua venäläiset virolaisesta yhteiskunnasta. Syrjäytymisestä seuraa puolestaan AIDS. Suonensisäisiä huumeita käyttävistä narkomaaneista valtaosa on venäläisiä.
-Tämä on sivistynyttä kansanmurhaa, Klenski pauhaa.
Klenski katsoo yhden miehen sotansa tärkeäksi, vaikka Viron oikeuskanslerikin jo totesi hänen venäjän kielen käyttönsä valtuuston kokouksissa laittomaksi.
- En tee tätä ainoastaan venäläisten etujen ajajana vaan koko Viron yhteiskunnan parhaaksi, hän sanoo.
Oleskeluluvat
kiven takana
Pahimmat ongelmat Virossa koskevat venäläisten kansalaisoikeuksia. Apatriitteja eli isänmaattomia, kansalaisuudettomia venäläisiä on Virossa 160 000. Oman erityisryhmänsä muodostavat sotilaseläkeläiset. Heillä ja heidän perheenjäsenillään on edelleen vaikeuksia saada oleskelulupia Virossa. Näkyvin tapaus on Nikolai Mikolenko (50), joka on virunut jo puolitoista vuotta Harkun karkoitusleirillä odottamassa maasta poistamista.
Mikolenko oli neuvostoarmeijassa yliluutnantti. Hän on asunut Virossa 23 vuotta. Hänellä on kaksi täysikäistä poikaa: toisella on pysyvä, toisella väliaikainen oleskelulupa Virossa. Hän erosi vaimostaan kolme vuotta sitten.
Vaimolla ei ollut mahdollisuuksia hakea oleskelulupaa Virosta naimisissa ollessaan. Sotilaseläkeläisten vaimojen ihmisoikeuksien kieltäminen on johtanut jopa niin sanottuihin fiktiivisiin avioeroihin. Nikolai Mikolenkon entinen vaimo Nadja hakee oikeusteitse oleskelulupaa jo toistamiseen.
-Haluan jäädä lasteni luokse, Nadja Mikolenko sanoo.
Ihmisoikeuksia
Strasbourgista
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strasbourgissa alkoi käsitellä Nikolai Mikolenkon valitusta Viron valtiota vastaan helmikuussa. Viron kansalaisuusvirasto perustelee oleskeluluvan kieltoa sillä, että Mikolenko sai vuonna 1994 humanitaarista apua Yhdysvalloista 21 000 dollaria. Apu oli tarkoitettu asunnon ostoon sotilaskylästä Venäjältä ja muuttamiseksi Venäjälle.
Avun vastaanotti yli tuhat sotilaseläkeläistä. Neljätoista perhettä, joukossa Mikolenkot, eivät kuitenkaan lähteneet. Yhdysvallat ei ole koskaan vaatinut muuttoavun takaisin maksua.Viro puolestaan antoi kaikille venäläisille oleskeluluvat jo vuonna 1996. Mikolenkon oleskelulupaa pidennettiin aina vuoteen 2001 saakka.
Mikolenkon asianajaja Andrei Arjupin katsoo, että Mikolenkon voi tuomita moraalisesti matka-avustuksen vastaanottamisesta, mutta rikollinen hän ei ole.
-Mikolenkolle on jo annettu oleskelulupa aiemmin. Häntä ei ole pidetty Virolle vaarallisena. Yli 20 vuodessa hän on jo integroitunut virolaiseen elämään, Arjupin perustelee.
Viro rikkoo Arjupinin mielestä Mikolenkon oikeuksia perhe-elämään kieltäytyessään antamasta hänelle oleskelulupaa.
-Eronneella miehelläkin on oikeus lapsiin, Arjupin sanoo.
Käsiraudoissa
sairaalaan
Nadja Mikolenko pitää edelleen huolta entisestä miehestään käymällä katsomassa tätä Harkun leirillä. Hänen mielestään miehen psyykkinen ja fyysinen kunto heikkenee vankilamaisissa olosuhteissa nopeasti.
-Hänet viedään lääkäriin käsiraudoissa. En halua lasteni näkevän isäänsä kohdeltavan kuin rikollista, hän sanoo.
Harkun leirille ei päästetä toimittajia. Leirin vartiointi on salainen. Mikolenkoa saavat käydä katsomassa vain pappi, konsuli ja lakimies sekä lähimmät perheenjäsenet. Nadja Mikolenko toivoo, että mies päästettäisiin kotiinsa odottamaan oikeuden päätöstä, koska Strasbourgin oikeuskäsittely vie vuosia.
-Miksi pitää leirillä miestä, joka ei ole karkaamassa maasta, Nadja Mikolenko ihmettelee.
Harkun leirillä päiväkävelyllä oleva Nikolai Mikolenko ennättää sanoa muutaman sanan verkon läpi ennen kuin vartija ilmoittaa, ettei yhteydenpito kiinnipidettävän kanssa ole sallittua.
-Tämä paikka on pahempi kuin vankila, Nikolai Mikolenko sanoo.
Demokratiavaje
poistettava
Venäjä on vaatinut, että EU:n tulisi nopeasti reagoida Viron demokratiavajeeseen. Ennen kaikkea EU:n tulisi kiirehtiä 162 000 ei-kansalaisen Viron kansalaisuuden saantia. Viron kansalaisuuden saa vuodessa noin 3700-4000 venäläistä eli nykyisellä vauhdilla ongelma poistuu vasta 43 vuoden kuluttua.
Venäjä ja EU ovat jo perustaneet yhteisen ihmisoikeusfoorumin, joka kokoontui ensimmäisen kerran Luxemburgissa (01.03.) maaliskuun alussa. Foorumi käsitteli muun muassa Viron ja Latvian venäläisvähemmistön oikeuksia. Tarkoitus on, että foorumi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa eli joka kerta, kun EU:n puheenjohtaja maa vaihtuu.

Kuvatekstit:
Kielilaki vai kieltolaki, kysyy Dimitri Klenski kädessään olevan esitteen tekstiin vedoten.
tai
Dimitri Klenski on ryhtynyt ajamaan venäjän kielelle oikeuksia kaupungeissa, joissa venäjänkielinen väestö muodostaa huomattavan vähemmistön asukkaista.
Viron ”Quantanamossa” päiväkävelyllä oleva Nikolai Mikolenko valittaa paikan olevan pahempi kuin vankila.
Nikolai Mikolenko nuoremman poikansa kanssa kymmenen vuotta sitten Aleksander Nevski-katedraalin edessä Tallinnassa. (perhealbumi)