Patsas SS-upseereille

(Julkaistu Turun Sanomissa 31.08.2004)

Virossa taistellaan
patsaiden kanssa
SS-upseerien muistopatsas Lihulassa jakaa mielipiteitä

TS/Lihula
Leena Hietanen
Runsas viikko sitten Länsi-Virossa Lihulan kunnassa paljastettu Natsi-Saksan puolella taistelleiden virolaisten sotilaiden muistopatsas jakaa tunteita Virossa. Virallisesti patsashanke on tuomittu. Kansa puolestaan vaeltaa tasaisena virtana katsomaan hautausmaalla sijaitsevaa reliefiä kuin pyhäinkuvaa. Lihulan kunnanjohtaja, patsashankkeen puuhamies, Tiit Madisson on innoissaan.
-Ei hetkenkään rauhaa, Madisson naurahtaa..
Muistopatsasta on vaikea löytää Lihulassa puutteellisen viitoituksen takia.
-Hallitus haluaa poistaa patsaan. Hallitus kuuntelee liikaa Venäjän mielipidettä. Laitamme juuri tienviitat ja kyltit neljällä kielellä, jotta voimme kertoa maailmalle Viron historian kohtalokkaista vuosista 1940-41, jolloin päätökset Viron puolesta teki Neuvostoliitto (NKVD), Madisson sanoo.
Unohdettujen
puolesta
Virolaisia taisteli Natsi-Saksan joukoissa toisessa maailmansodassa noin 70 000 miestä ja heistä noin 14000 Waffen-SS:ssä. Lihulan patsaan virolaisen sotilaan saksalaisessa univormussa ei ole SS-symboliikkaa. Muistopatsas on sijoitettu hautausmaalla vastapäätä Neuvostoliiton puolella sotineiden muistomerkkiä. Uudessa patsaassa on teksti: “Viron miehille, jotka sotivat 1940-1945 bolsevismia vastaan ja Viron itsenäisyyden palauttamiseksi”. Paljastetun patsaan haluavat nähdä kaikenikäiset virolaiset.
-Kävijöissä on paljon nuoria. Kaikilla virolaisilla on joku sukulainen, joka on taistellut saksalaisten puolella. Monet heistä eivät edes tiedä, mihin kaatuneet on haudattu. He ovat olleet 50 vuotta sorrettuja ja vainottuja ja voivat vasta nyt puhua asiasta, Madisson perustelee.
Patsaan paljastaminen herätti runsaasti kansainvälistä huomiota. Patsaan ovat tuominneet Venäjän lisäksi Viron pääministeri Juhan Parts, joka piti patsasta provokaationa. Juutalaisjärjestöt ovat hermostuneita. Jerusalem Postissa patsas nähtiin yrityksenä kirjoittaa historiaa uudelleen näyttämällä kommunismi rikollisena ja vähättelemällä holokaustia. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ moitti Viron arvostelukykyä. Tiit Madisson on juuri Sunday Timesille vakuuttanut, ettei fasismi nosta päätään Virossa.
-Tällä patsaalla ei ole mitään tekemistä fasismin kanssa. Tämä on kunnianosoitus niille, jotka ovat taistelleen bolsevikkeja vastaan, Madisson korostaa.
Historioitsijat
tukkanuottasilla
Patsaan vastustaja, Tarton yliopiston politologian professori Rein Ruutsoo ryttäsi hankkeen onnettomana jälkiviisasteluna virolaisista vapaustaistelijoista SS-univormuissa. Hänen mielestään saksalaiset tapattivat virolaisia vain omista motiiveistaan lähtien (EPL 12.08.). Kirjailija Kaur Kender teki naurunalaiseksi virolaisten pyristelyn erilaisten historian tulkintojen suossa peläten Viron joutuvan maksamaan Saksan liittolaisena vahingonkorvauksia. Käyttihän virolaiset juutalaisten tappajien univormua (PM 19.08.). Entinen pääministeri Mart Laar puolestaan tuomitsi niin Rein Ruutsoon kuin Kaur Kenderin näkökulmat haluna hyväksyä neuvostomenneisyyys osaksi Viron historiaa (EPL 16.08.).
Virossa yritettiin pystyttää patsas SS-upseereille Pärnussa jo vuonna 2002. Tuolloin patsas sai olla pystyssä 9 päivää ennen kuin kaupunki poisti patsaan. Lihulan kunnanjohtaja Tiit Madisson ei aio antaa niin helpolla periksi.
-Patsas siirretään yksityiselle maalle, jos eduskunta päättää sen poistamisesta, hän sanoo.
Tuulimyllyt
tähtäimessä
Kansainvälisesti patsas Natsi-Saksan puolella taistelleille on skandaali. Virossa asiat ovat kuitenkin toisin. Tiit Madisson on kutsumukseltaan ammattivallankumouksellinen. Hän istui mielipidevankina Neuvostoliitossa, mutta hän on myös itsenäisen Viron ainoa poliittinen vanki. Hänen epäiltiin suunnittelevan Virossa vallankaappausta. Presidentti Lennart Meri armahti hänet. Madisson myös vastusti viimeiseen saakka Viron liittymistä Euroopan Unioniin.
Virossa yltyi viime keväänä poleeminen keskustelu Tallinnassa sijaitsevasta fasismin kukistaneen tuntemattoman neuvostosotilaan patsaasta (Pronssisotilas). Oikeistopuolueet vaativat patsasta jatkuvasti kaadettavaksi. Tallinnan Venäjän suurlähettiläs Konstantin Provalov lausahti, ettei hän tiedä mitään niin hullua kuin taistelun patsaita vastaan.

Kuvat: Leena Hietanen
Kuvatekstit:
Kaksi patsasta ja kaksi historian tulkintaa. Neuvostoliiton puolella taistelleiden muistopatsaassa lukee teksti: Iankaikkinen kunnia sankareille, jotka ovat kaatuneet kotimaan vapauden ja itsenäisyyden puolesta 1941-45.
Natsi-Saksan puolella kuolleiden muistomerkissä lukee: Virolaisille miehille, jotka sotivat 1940-1945 bolsevismia vastaan ja viron itsenäisyyden palauttamisen puolesta.