(Julkaistu Uudessa Suomen blogipalvelussa 06.01.2011)
Virolainen nationalisti ei voi hoitaa Euroopan Unionin ja Venäjän välisiä suhteita. Tämä tuli selväksi Venäjän rautateiden pääjohtaja Vladimir Jakuninin raivostumisesta EU:n liikennekomissaari Siim Kallasille Kallasin sekaannuttua Viron sisäpoliittisiin kähinöihin. Kallas käytti hyväkseen asemaansa komissaarina antaakseen tukensa virolaisille nationalisteille, Ansipille, Laarille ja Ilvekselle (pääministerille, hänen pikkuapulaiselleen ja presidentille) oppositiojohtaja Edgar Savisaaren tuhoamisyrityksessä. Aseenaan Kallas käytti maailman suurimman rautatieyhtiön, Venäjän rautateiden johtajaa, Vladimir Jakuninia.
Jakunin johtaa Suomen ja Venäjän välistä talouskomissiota. Suomelle on tärkeää, että rautatieyhteydet Baltian kautta Eurooppaan kehittyvät. Siinä tarvitaan Venäjää. Kallasin puuttuminen Viron sisäpolitiikkaan ja yritys kompromentoida Venäjän rautateiden pääjohtaja on erittäin vaarallista Suomen etujen vaarantamista. Suomalaisten tulee pitää huoli siitä, että Kallasin lähtölaskenta liikennekomissaarin virasta alkaa välittömästi.
Siim Kallas antoi lausunnon Virossa Kuku-radiolle, jossa hän katsoi Venäjän rautateiden pääjohtajan Vladimir Jakuninin toimineen väärin, kun hänen johtamansa säätiö rahoittaa Virossa ortodoksikirkon rakentamista. Kallasin mielestä kirkkoraha oli suoraa puoluetukea Viron oppositiopuolue keskustalle ja Edgar Savisaarelle. Kallas katsoi, ettei Jakuninia oteta enää vakavasti Euroopassa, varsinkaan Itä-Euroopassa, jossa pelätään Venäjän vaikutusvaltaa. Liikennekomissaari teki selväksi, että Viron sisäpolitiikan laineet lyövät häiritsevästi hänen kabinettiinsa Brysselissä.
Sellaisen liikennekomissaarin on aika siivota työpöytänsä Brysselissä.
Jakunin vastasi kirjeitse Kallasille olevansa hyvin pettynyt siihen, että Kallas suhtautui niin vakavasti virolaisten nationalistien räikeään yritykseen mustamaalata hänen hyvää ystäväänsä Edgar Savisaarta. Jakuninin mielestä Kallas ei ollut käyttänyt harkintaa vaan syöksynyt jakelemaan tuomioita tarkistamatta lehtijuttujen lähteitä ja uskonut surkeimpia provokaatioita. Jakunin korosti, ettei hänellä ole tapana pettää ystäviään. Jakunin viittasi hänen ja Kallasin hyvin alkaneeseen yhteistyöhön Euroopan ja Venäjän tasolla.
Jakunin käytti tilanteen hyväkseen ja hän sivalsi kirjeessään Viron johtoa nationalismista, russofobiasta, pronssisotilaan siirrosta ja fasismin rehabilitaatiosta. Aivan aiheesta.
Taustaa:
Vladimir Jakunin on viettänyt nuoruutensa Pärnussa, Virossa. Hän on hyvä ystävä Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaaren kanssa. Savisaaren johtama keskusta on hallitustasolla Virossa oppositiossa. Keskusta johtaa yksin Tallinnan kaupunkia. Sen yksi vaalilupaus oli rakentaa ortodoksinen kirkko Tallinnaan Lasnamäen kaupunginosaan. Jakuninin johtama ortodoksikirkkojen rakentamista tukeva säätiö antoi kirkon rakentamista varten pienen avustuksen, 1,5 miljoonaa euroa. Se ei riitä kirkon valmistumiseen. Viron suojelupoliisi pyrki esittämään rahan kuin suorana puoluetukena Jakuninilta ja Venäjän rautateiltä suoraan Savisaarelle ja keskustapuolueen tilille.
Presidentti Ilves kiirehti lausumaan, ettei keskustapuolue voi kevään parlamenttivaalien jälkeen kuvitellakaan osallistuvansa hallitustyöskentelyyn. Vastalauseena Virossa on ryhdytty vaatimaan presidentti-instituution lopettamista.
Savisaaren oma ”totuuskomissio” antoi Savisaarelle täysin puhtaat paperit. Viron suojelupoliisi kieltäytyi paljastamasta nauhoja suojelupoliisin johtaja Raivo Aegin ja Edgar Savisaaren keskusteluista. Totuuskomissio kehotti Savisaarta valittamaan ihmisoikeusjärjestöille kuten Amnesty Internationalille yms. oppositioon kohdistuneesta vainosta.
Lähde:
www.postimees.ee/?id=367930
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pronssisotilas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pronssisotilas. Näytä kaikki tekstit
torstai 6. tammikuuta 2011
maanantai 10. toukokuuta 2010
Pronssisoturi elää vahvempana kuin koskaan
Viron venäläiset eivät ole unohtaneet Pronssisotilasta. Tämä paljastui eilen Voiton päivänä, kun paikalliset venäläiset ryntäsivät kukittamaan uudella hautausmaalla seisovaa Pronssisoturia. Televisio ja lehdet kertoivat, miten tiet ovat tukossa autoista ja kuinka aina vain kasvava ihmismassa yrittää päästä hautausmaalle. Neilikoiden laskeminen pronssisotilaalle osoittautui väen paljouden takia lähes mahdottomaksi. Nyt kukkia eivät enää tuoneet vanhat veteraanit vaan valtaosa kukittajista oli nuoria venäläisiä. He jakoivat toisilleen hautausmaalla Yrjön nauhoja ja Venäjän lippuja!
Kolmen vuoden takainen mellakka ei ole unohtunut. Venäläiset nuoret ovat entistä selvemmin vieraantuneet virolaisesta yhteiskunnasta. He eivät edes yritä teeskennellä integraatiota. Heidän identiteettinsä on venäläinen. Sen he ilmaisevat Pronssipatsaalla kantamalla Venäjän lippua. Aljoshana tunnettu patsas on osa näiden nuorten identiteettiä. Patsas kertoo heille, että he eivät ole Virossa ”miehittäjinä” vaan heillä on täysi oikeus olla ylpeitä venäläisten ja toisten neuvostokansojen saavutuksista fasismin kukistamisessa.
Virolaiset sosiologit olivat huolissaan Venäjän lipuista. Sosiologi Juhan Kivirähkin mielestä venäläiset nuoret olisivat voineet kantaa Viron sinimustavalkeaa lippua. Hän piti Venäjän lippua nuorten protestina ja osoituksena heidän samaistumisestaan Venäjään eikä Viroon. Historioitsija David Vseviov arveli, että Venäjän lipun avulla venäläiset nuoret yrittävät säilyttää oman identiteettinsä. He kokevat olevansa Virossa toisen luokan kansalaisia, mutta samaistuessaan sodan voittajiin, he tuntevat itsensä ensimmäisen luokan kansalaisiksi. Vseviov huomautti, ettei Venäjä ollut toisen maailman sodan voittajavaltio vaan Neuvostoliitto. Hän ihmetteli, miksi tuoda Venäjän lippu tilaisuuteen?
Yhtenä selityksenä nuorten innostukselle käyttää tilaisuudessa Venäjän lippua saattoi olla myös Moskovassa pidetty suuri paraati, joka nostatti venäläisissä voimakasta kansallistunnetta ja ylpeyttä.
Nyt on selvää, että Pronssisotilas on Viron elävin patsas. Venäläisistä on nyt myös muodostunut se niin sanottu viides kolonna. Virolaiset kaivoivat itse oman hautansa. Viron kohtalon kysymys ei ole se, kuinka Virossa voivat virolaiset vaan se, kuinka maassa voivat venäläiset. Kansalaisuus olisi kannattanut viimeistään antaa venäläisille heti pronssimellakoiden jälkeen.
Lähteet:
http://www.tallinnapostimees.ee/?id=260368
http://www.postimees.ee/?id=260774
http://www.postimees.ee/?id=260691
Kolmen vuoden takainen mellakka ei ole unohtunut. Venäläiset nuoret ovat entistä selvemmin vieraantuneet virolaisesta yhteiskunnasta. He eivät edes yritä teeskennellä integraatiota. Heidän identiteettinsä on venäläinen. Sen he ilmaisevat Pronssipatsaalla kantamalla Venäjän lippua. Aljoshana tunnettu patsas on osa näiden nuorten identiteettiä. Patsas kertoo heille, että he eivät ole Virossa ”miehittäjinä” vaan heillä on täysi oikeus olla ylpeitä venäläisten ja toisten neuvostokansojen saavutuksista fasismin kukistamisessa.
Virolaiset sosiologit olivat huolissaan Venäjän lipuista. Sosiologi Juhan Kivirähkin mielestä venäläiset nuoret olisivat voineet kantaa Viron sinimustavalkeaa lippua. Hän piti Venäjän lippua nuorten protestina ja osoituksena heidän samaistumisestaan Venäjään eikä Viroon. Historioitsija David Vseviov arveli, että Venäjän lipun avulla venäläiset nuoret yrittävät säilyttää oman identiteettinsä. He kokevat olevansa Virossa toisen luokan kansalaisia, mutta samaistuessaan sodan voittajiin, he tuntevat itsensä ensimmäisen luokan kansalaisiksi. Vseviov huomautti, ettei Venäjä ollut toisen maailman sodan voittajavaltio vaan Neuvostoliitto. Hän ihmetteli, miksi tuoda Venäjän lippu tilaisuuteen?
Yhtenä selityksenä nuorten innostukselle käyttää tilaisuudessa Venäjän lippua saattoi olla myös Moskovassa pidetty suuri paraati, joka nostatti venäläisissä voimakasta kansallistunnetta ja ylpeyttä.
Nyt on selvää, että Pronssisotilas on Viron elävin patsas. Venäläisistä on nyt myös muodostunut se niin sanottu viides kolonna. Virolaiset kaivoivat itse oman hautansa. Viron kohtalon kysymys ei ole se, kuinka Virossa voivat virolaiset vaan se, kuinka maassa voivat venäläiset. Kansalaisuus olisi kannattanut viimeistään antaa venäläisille heti pronssimellakoiden jälkeen.
Lähteet:
http://www.tallinnapostimees.ee/?id=260368
http://www.postimees.ee/?id=260774
http://www.postimees.ee/?id=260691
Tunnisteet:
Miehitysmyytti,
Pronssisotilas,
Viron apartheid
tiistai 31. maaliskuuta 2009
Putinin tankit- lausahdus
(Täältä on peräisin Putinin tankit- lausahdus. Kirjoitin tämän heti Pronssiyön jälkeen ja se on julkaistu 30.4. 2007 blogissa. Yksikään lehti, Taloussanomat, Suomen Kuvalehti tai Hesari ei tätä julkaissut. LH)
Fenno-ugrien uhosta
tuli Nyky-Viron tuho
Juuri kuollut Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin kävi Virossa tammikuussa 1991, hetkeä ennen Baltian maiden itsenäistymistä ja Neuvostoliiton romahdusta. Tuolloin Jeltsin ja Neuvosto-Viron korkein johto allekirjoittivat sopimuksen, joka määritteli itsenäistyvien Venäjän ja Viron suhteita. Tärkein kohta maiden välisessä sopimuksessa oli Viron venäläisten oikeus valita vapaasti kansalaisuutensa. Itsenäistynyt Viro heitti tämän sopimuksen ensimmäisenä romukoppaan. Nyt käynnissä oleva makaaberi näytelmä Tallinnan pronssisotilaan ympärillä on tämän petoksen viimeinen näytös.
Pronssisotilas
lopun alkuna
Nyky-Viro on rakennettu uskomukselle, että Neuvostoliitto miehitti maan. Tätä myyttiä tarvitaan perusteluna venäläisten kohtelulle. Viro oikeuttaa venäläisen vähemmistön kansalaisuuden riiston ja sorron tällä myytillä. Virolaisten mielestä pronssisotilas muistuttaa miehityksestä. Todellisuudessa virolaisia muistuttaa miehityksestä maassa olevat venäläiset ja venäjän kieli. Pronssisotilaan siirto oli viesti maassa oleville venäläisille, ettei heillä ole mitään oikeuksia Virossa. Venäläiset ymmärsivät tämän ja siksi vastustivat patsaan siirtoa. Patsaan siirto oli pogromi samaan tapaan kuin Natsi-Saksan vuoden 1938 kristalliyöt. Patsaan siirtoyönä Viron nykyhallitus katkasi suhteensa maan venäläiseen vähemmistöön.
Suomen ulkopoliittinen johto on määrätietoisesti lähtenyt siitä, ettei Suomi ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Tämä suhtautuminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa EU:n ja Venäjän suhteet. Virossa on noussut Suomen suojeluksessa ja tuella kansallinen shovinismi, joka ilmenee virolaisten harhaisena käsityksenä siitä, että maa voisi olla etnisesti puhdas kansallisvaltio kuten Suomi.
Viro saa
oman IRA:nsa
Viron hallituksen toimet olivat kuin suora kutsu Venäjän presidentti Vladimir Putinille ryhtyä pitämään huolta Viron venäläisestä väestöstä. Jos Viro ja EU eivät sitä tee, Venäjän on se tehtävä. Viron presidentti Toomas-Hendrik Ilveksen ja parlamentin varapuhemies Kristina Ojulandin sotaisat lausunnot siitä, että mellakoijia rangaistaan ankarimman mukaan ja mahdollisesti karkotetaan maasta olivat vain puukon kääntöä haavassa. Nuorten Virossa syntyneiden venäläisten karkottaminen ei tule onnistumaan. Venäjä ei ota heitä vastaan. Esimerkkinä tästä on Harkun eristysleirissä karkotusta odottavat venäläiset, jotka ovat viruneet siellä jo neljättä vuotta. Näiden karkottavien nuorten paikaksi tulee tämä samainen leiri, jota voi alkaa jo hyvällä syyllä kutsua keskitysleiriksi.
Samanaikaisesti Viron ”kristalliyön” nuorten mellakoijien viha vain kasvaa. Heidän joukostaan löytyy pian Viron ikioma ”IRA”, joka ryhtyy vaatimaan venäläisille omaa valtiota Virossa. Siihen heillä on nyt oikeus.
Raudan ja
veren tie
Venäjällä ja Virolla on täysin vastakkaiset käsitykset Viron ”miehityksestä”ja venäläisten oikeudesta asua Virossa. Erimielisyydet ratkaistaan aina lopulta raudalla ja verellä. Viron Nato-jäsenyys on aina ollut tämän ristiriidan tiedostamista ja alitajuista toivetta Natosta Viron etnisenä puhdistajana. Provosoimalla Venäjää Viro haluaa päästä vain Naton ydinasesateenvarjon alle.
Käytännössä Viro on jäämässä Suomen apartheid-protektoraatiksi, jossa rotusortoa harrastetaan Suomen suojeluksessa. Milloin EU saa tarpeekseen fenno-ugreista? Viro on aina ylpeillyt sillä, että se hajotti Neuvostoliiton. Pystyykö Viro tuhoamaan myös Euroopan Unionin?
Fenno-ugrien uhosta
tuli Nyky-Viron tuho
Juuri kuollut Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin kävi Virossa tammikuussa 1991, hetkeä ennen Baltian maiden itsenäistymistä ja Neuvostoliiton romahdusta. Tuolloin Jeltsin ja Neuvosto-Viron korkein johto allekirjoittivat sopimuksen, joka määritteli itsenäistyvien Venäjän ja Viron suhteita. Tärkein kohta maiden välisessä sopimuksessa oli Viron venäläisten oikeus valita vapaasti kansalaisuutensa. Itsenäistynyt Viro heitti tämän sopimuksen ensimmäisenä romukoppaan. Nyt käynnissä oleva makaaberi näytelmä Tallinnan pronssisotilaan ympärillä on tämän petoksen viimeinen näytös.
Pronssisotilas
lopun alkuna
Nyky-Viro on rakennettu uskomukselle, että Neuvostoliitto miehitti maan. Tätä myyttiä tarvitaan perusteluna venäläisten kohtelulle. Viro oikeuttaa venäläisen vähemmistön kansalaisuuden riiston ja sorron tällä myytillä. Virolaisten mielestä pronssisotilas muistuttaa miehityksestä. Todellisuudessa virolaisia muistuttaa miehityksestä maassa olevat venäläiset ja venäjän kieli. Pronssisotilaan siirto oli viesti maassa oleville venäläisille, ettei heillä ole mitään oikeuksia Virossa. Venäläiset ymmärsivät tämän ja siksi vastustivat patsaan siirtoa. Patsaan siirto oli pogromi samaan tapaan kuin Natsi-Saksan vuoden 1938 kristalliyöt. Patsaan siirtoyönä Viron nykyhallitus katkasi suhteensa maan venäläiseen vähemmistöön.
Suomen ulkopoliittinen johto on määrätietoisesti lähtenyt siitä, ettei Suomi ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Tämä suhtautuminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa EU:n ja Venäjän suhteet. Virossa on noussut Suomen suojeluksessa ja tuella kansallinen shovinismi, joka ilmenee virolaisten harhaisena käsityksenä siitä, että maa voisi olla etnisesti puhdas kansallisvaltio kuten Suomi.
Viro saa
oman IRA:nsa
Viron hallituksen toimet olivat kuin suora kutsu Venäjän presidentti Vladimir Putinille ryhtyä pitämään huolta Viron venäläisestä väestöstä. Jos Viro ja EU eivät sitä tee, Venäjän on se tehtävä. Viron presidentti Toomas-Hendrik Ilveksen ja parlamentin varapuhemies Kristina Ojulandin sotaisat lausunnot siitä, että mellakoijia rangaistaan ankarimman mukaan ja mahdollisesti karkotetaan maasta olivat vain puukon kääntöä haavassa. Nuorten Virossa syntyneiden venäläisten karkottaminen ei tule onnistumaan. Venäjä ei ota heitä vastaan. Esimerkkinä tästä on Harkun eristysleirissä karkotusta odottavat venäläiset, jotka ovat viruneet siellä jo neljättä vuotta. Näiden karkottavien nuorten paikaksi tulee tämä samainen leiri, jota voi alkaa jo hyvällä syyllä kutsua keskitysleiriksi.
Samanaikaisesti Viron ”kristalliyön” nuorten mellakoijien viha vain kasvaa. Heidän joukostaan löytyy pian Viron ikioma ”IRA”, joka ryhtyy vaatimaan venäläisille omaa valtiota Virossa. Siihen heillä on nyt oikeus.
Raudan ja
veren tie
Venäjällä ja Virolla on täysin vastakkaiset käsitykset Viron ”miehityksestä”ja venäläisten oikeudesta asua Virossa. Erimielisyydet ratkaistaan aina lopulta raudalla ja verellä. Viron Nato-jäsenyys on aina ollut tämän ristiriidan tiedostamista ja alitajuista toivetta Natosta Viron etnisenä puhdistajana. Provosoimalla Venäjää Viro haluaa päästä vain Naton ydinasesateenvarjon alle.
Käytännössä Viro on jäämässä Suomen apartheid-protektoraatiksi, jossa rotusortoa harrastetaan Suomen suojeluksessa. Milloin EU saa tarpeekseen fenno-ugreista? Viro on aina ylpeillyt sillä, että se hajotti Neuvostoliiton. Pystyykö Viro tuhoamaan myös Euroopan Unionin?
tiistai 15. tammikuuta 2008
Miehitysmyytti
(Julkaistu Venäjän aika-lehdessä nr 3/2006)
Viron miehitysmyytti
on tiensä päässä
Vapaudenpatsaan siirtouhka toi venäläiset kadulle Tallinnassa
Teksti ja kuvat:
Leena Hietanen
Tallinnassa sijaitseva Toisen maailmansodan loppumisen kunniaksi pystytetty Vapaudenpatsas on ollut toukokuun puolesta välistä saakka poliisin valvonnan alla ja sen edessä on kokoontuminen kielletty provokaatioiden pelossa. Historioitsija Sergei Stadnikov arvioi, että skandaalin käynnisti kahden nationalistisen puolueen, Isänmaaliiton ja Res Publican virallinen kannanotto pronssisesta patsaasta kuin miehityksen symbolista.
-Patsaalle Voiton päivänä toukokuun yhdeksäntenä ilmestyneet provokaattorit tapasivat ennen ja jälkeen kyseistä päivää puolueiden edustajien kanssa, hän sanoo.
Venäläiset kokoontuvat Voitonpäivänä laskemaan kukkia ja seppeleitä patsaalle ja muistelevat sodan uhreja. Virossa syntynyt Stadnikov menetti sodassa kaksi isoisäänsä.
-Puoleiden suurin syytös oli, että Saksan miehitys korvautui Neuvostoliiton miehityksellä ja ne molemmat olivat yhtä huonoja, hän sanoo.
Miehitysten
vertailu kohtuuton
Stadnikovin mielestä vertailu kahden miehittäjän välillä on kohtuuton. Stadnikov nimittää vuonna 1940 tapahtunutta Baltian maiden liittymistä Neuvostoliittoon annektioksi, anastukseksi.
-Natsi-Saksan häviö toisessa maailman sodassa lähti liikkeelle jo natsi-ideologiasta. Sen sanoma oli ohut, rasistinen, nationalistinen ja suurta osaa väestöä poissulkeva. Ei ole sattumaa, että Natsi-Saksa kesti vain 12 vuotta, hän sanoo.
Natsi-Saksalla oli Baltian maita varten Plaan Ost, josta Virossa vaietaan. Saksalaisten suunnitelma oli kelpuuttaa vain 200 -400 000 virolaista jäämään maahan riittävän germaanisina. Loput piti joko siirtää fenno-ugrien syntysijoille Taka-Siperiaan tai vain eliminoida. Baltiaan olisi asutettu uudelleen 200-300 000 saksalaista.
-En epäile, etteikö saksalaisten organisaatiokyvyllä, tarmolla ja tehokkuudella suunnitelmaa olisi kyetty viemään läpi, Stadnikov arvioi.
Neuvostoliiton kommunistinen järjestelmä, joka teki myös rikoksia, oli Stadnikovin mukaan lähtökohdiltaan kuitenkin avarampi.
-Kommunistinen ideologia oli klassinen ja sosiaalinen eikä nostanut mitään rotua etusijalle. Ei ole mikään ihme, että Neuvostoliitto kesti 73 vuotta, hän sanoo.
Neuvostoliiton
analyysiä
Neuvostoliitto kykeni Stadnikovin mielestä ideologisesta jäykkyydestään huolimatta mukautumaan ja sopeutumaan eri tilanteissa.
-Ateistisesta ideologiasta huolimatta Josef Stalin pyysi apua jopa ortodoksikirkolta sodan aikana, Stadnikov korostaa.
Stalinin kuoltua Nikita Hrutsevin aikana 1960 -luvulla alettiin kritisoida Stalinia. 1980-luku oli stagnaatiota ja 1990-luvulla alkoi perestroikka. Ideologinen sensuuri katosi ja puolueiden perustaminen alkoi.
-Neuvostoliittolaiselle ihmiselle jokainen vuosikymmen tuntui hyvin erilaisilta. Tosin kyllä tietyissä raameissa, mutta nuo raamit olivat paljon avarammat kuin mitä Natsi-Saksa olisi Virolle tarjonnut, hän sanoo.
Virossa asui vuonna 1991 lähes 123 000 etnistä virolaista enemmän kuin vuonna 1945 huolimatta karkoituksista, pakolaisuudesta ja maastamuutosta. Virolaisten syntyvyys laski alhaisimmilleen vuonna 1991, laulavan vallankumouksen aikana.
-Sodan jälkeinen historia ei anna mitään oikeutta siirtää patsasta paikaltaan, hän summaa.
Eurooppalaiset
arvot sitovat
Patsaan siirto on hänestä mahdoton neljästä syystä.
-Yksi maa ei voi poiketa yhteisistä eurooppalaisista näkemyksistä toisen maailman sodan merkityksestä fasismin kukistajana täysin, hän arvelee.
Toiseksi vastuun skandaalista kantavat Isämaa ja Res Publica yrittävät hänen mielestään vain mobilisoida omat äänestäjät venäläisiä vastaan, tuhota integraation ja hajottaa yhteiskunnan.
-Puolueet kalastavat ääniä tukeutumalla Isänmaan ja Lennart Meren yhdessä vuosina 1992-93 läpiviedylle ihmisoikeusrikoksille perustuvalle omaisuudenpalautus- ja kansalaisuuspolitiikalle. Kaikki halutaan aloittaa alusta ja mitätöidä integraatio, hän varoittaa.
Kolmanneksi hän katsoo patsaalla olevan kansallisia arvoja. Patsas on virolaisen kuvanveistäjän virolaisesta mallista tekemä. Neljäntenä argumenttina hän muistuttaa patsaan olevan elävä patsas. Virossa ei käydä enää Tammsaaren patsaalla eikä uutta itsenäisyyttä symboloiva Vapauden Kello herätä minkäänlaisia tunteita.
-Patsaalle tulevat venäläiset, juutalaiset, virolaiset ja muut Saksan sodassa kadottaneet. Hallitus, pääministeri etunenässä, ei kunnioita vähemmistön oikeuksia, hän katsoo.
Paineet
kasvavat
Virolaiset olivat järkyttyneitä tajuttuaan, että venäläiset saattavat olla valmiita puolustamaan patsasta jopa väkivalloin. Sata poliisia joutui pitämään virolaiset ja venäläiset ryhmät erillään mielenosoituksissa. Venäläiset muodostivat yöllisen vartion patsaan ympärille ennen kuin poliisi otti vastuun järjestyksen ylläpidosta.
-Tilanne kärjistyi ja venäläisten piti valita puoli. Paineet kasvavat ja venäläisten nuorten maastamuutto vain kiihtyy, jos oikeuksia ei kunnioiteta, Stadnikov arvioi.
Väkivaltaiseen konfliktiin hän ei usko.
-Seuraaviin vaaleihin saakka ensi keväänä patsas pysyy paikallaan, hän ennustaa.
Kainalo:
Käsitykset
päinvastaisia
Virolaisilla ja venäläisillä on täysin erilainen käsitys historiasta ja vuoden 1939-40 taphtumista. Virolaisten mielestä heidät miehitettiin, venäläisten mielestä Viro liittyi Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti. Miehitystulkintaan vedoten Viro itsenäistyessään jätti 400 000 venäläistä vaille kansalaisuutta. He olivat "miehittäjiä”.
Venäläiset koululuokat tuodaan toukokuun 9. päivänä Tallinnan Tõnismäelle tuomaan kukkia Viron fasismista vapautumisen kunniaksi. Patsas symboloi heille, että venäläisillä on kaikki oikeudet olla Virossa täysivaltaisina kansalaisina.
-Viro olisi pitänyt perustaa kaksikielisenä ja antaa venäläisille kansalaisuus automaattisesti, Stadnikov sanoo.
“Miehityksen” symboli, pronssipatsas on Tallinnan kaupungin maalla. Tallinnassa valtaapitävä keskustapuolue ei ole suostunut keskustelemaan patsaan siirrosta. Puolueella on valtuustossa ehdoton enemmistö. Hallitus antoi juuri lisärahaa poliisille vartioinnin jatkamiseksi patsaalla.
Virolainen historioitsija Magnus Ilmjärv on tehnyt väitöskirjan Viron äänettömästä alistumisesta ja siitä, kuinka Viro luopui itsenäisyydestään laukaustakaan ampumatta. Suomalainen historioitsija Martti Turtola puolestaan Konstantin Pätsin elämäkerrassan tuli tulokseen, että Päts pyrki matkimaan laillisuutta jokaisella askeleella Viron liittyessä Neuvostoliittoon.
Viron miehitysmyytti
on tiensä päässä
Vapaudenpatsaan siirtouhka toi venäläiset kadulle Tallinnassa
Teksti ja kuvat:
Leena Hietanen
Tallinnassa sijaitseva Toisen maailmansodan loppumisen kunniaksi pystytetty Vapaudenpatsas on ollut toukokuun puolesta välistä saakka poliisin valvonnan alla ja sen edessä on kokoontuminen kielletty provokaatioiden pelossa. Historioitsija Sergei Stadnikov arvioi, että skandaalin käynnisti kahden nationalistisen puolueen, Isänmaaliiton ja Res Publican virallinen kannanotto pronssisesta patsaasta kuin miehityksen symbolista.
-Patsaalle Voiton päivänä toukokuun yhdeksäntenä ilmestyneet provokaattorit tapasivat ennen ja jälkeen kyseistä päivää puolueiden edustajien kanssa, hän sanoo.
Venäläiset kokoontuvat Voitonpäivänä laskemaan kukkia ja seppeleitä patsaalle ja muistelevat sodan uhreja. Virossa syntynyt Stadnikov menetti sodassa kaksi isoisäänsä.
-Puoleiden suurin syytös oli, että Saksan miehitys korvautui Neuvostoliiton miehityksellä ja ne molemmat olivat yhtä huonoja, hän sanoo.
Miehitysten
vertailu kohtuuton
Stadnikovin mielestä vertailu kahden miehittäjän välillä on kohtuuton. Stadnikov nimittää vuonna 1940 tapahtunutta Baltian maiden liittymistä Neuvostoliittoon annektioksi, anastukseksi.
-Natsi-Saksan häviö toisessa maailman sodassa lähti liikkeelle jo natsi-ideologiasta. Sen sanoma oli ohut, rasistinen, nationalistinen ja suurta osaa väestöä poissulkeva. Ei ole sattumaa, että Natsi-Saksa kesti vain 12 vuotta, hän sanoo.
Natsi-Saksalla oli Baltian maita varten Plaan Ost, josta Virossa vaietaan. Saksalaisten suunnitelma oli kelpuuttaa vain 200 -400 000 virolaista jäämään maahan riittävän germaanisina. Loput piti joko siirtää fenno-ugrien syntysijoille Taka-Siperiaan tai vain eliminoida. Baltiaan olisi asutettu uudelleen 200-300 000 saksalaista.
-En epäile, etteikö saksalaisten organisaatiokyvyllä, tarmolla ja tehokkuudella suunnitelmaa olisi kyetty viemään läpi, Stadnikov arvioi.
Neuvostoliiton kommunistinen järjestelmä, joka teki myös rikoksia, oli Stadnikovin mukaan lähtökohdiltaan kuitenkin avarampi.
-Kommunistinen ideologia oli klassinen ja sosiaalinen eikä nostanut mitään rotua etusijalle. Ei ole mikään ihme, että Neuvostoliitto kesti 73 vuotta, hän sanoo.
Neuvostoliiton
analyysiä
Neuvostoliitto kykeni Stadnikovin mielestä ideologisesta jäykkyydestään huolimatta mukautumaan ja sopeutumaan eri tilanteissa.
-Ateistisesta ideologiasta huolimatta Josef Stalin pyysi apua jopa ortodoksikirkolta sodan aikana, Stadnikov korostaa.
Stalinin kuoltua Nikita Hrutsevin aikana 1960 -luvulla alettiin kritisoida Stalinia. 1980-luku oli stagnaatiota ja 1990-luvulla alkoi perestroikka. Ideologinen sensuuri katosi ja puolueiden perustaminen alkoi.
-Neuvostoliittolaiselle ihmiselle jokainen vuosikymmen tuntui hyvin erilaisilta. Tosin kyllä tietyissä raameissa, mutta nuo raamit olivat paljon avarammat kuin mitä Natsi-Saksa olisi Virolle tarjonnut, hän sanoo.
Virossa asui vuonna 1991 lähes 123 000 etnistä virolaista enemmän kuin vuonna 1945 huolimatta karkoituksista, pakolaisuudesta ja maastamuutosta. Virolaisten syntyvyys laski alhaisimmilleen vuonna 1991, laulavan vallankumouksen aikana.
-Sodan jälkeinen historia ei anna mitään oikeutta siirtää patsasta paikaltaan, hän summaa.
Eurooppalaiset
arvot sitovat
Patsaan siirto on hänestä mahdoton neljästä syystä.
-Yksi maa ei voi poiketa yhteisistä eurooppalaisista näkemyksistä toisen maailman sodan merkityksestä fasismin kukistajana täysin, hän arvelee.
Toiseksi vastuun skandaalista kantavat Isämaa ja Res Publica yrittävät hänen mielestään vain mobilisoida omat äänestäjät venäläisiä vastaan, tuhota integraation ja hajottaa yhteiskunnan.
-Puolueet kalastavat ääniä tukeutumalla Isänmaan ja Lennart Meren yhdessä vuosina 1992-93 läpiviedylle ihmisoikeusrikoksille perustuvalle omaisuudenpalautus- ja kansalaisuuspolitiikalle. Kaikki halutaan aloittaa alusta ja mitätöidä integraatio, hän varoittaa.
Kolmanneksi hän katsoo patsaalla olevan kansallisia arvoja. Patsas on virolaisen kuvanveistäjän virolaisesta mallista tekemä. Neljäntenä argumenttina hän muistuttaa patsaan olevan elävä patsas. Virossa ei käydä enää Tammsaaren patsaalla eikä uutta itsenäisyyttä symboloiva Vapauden Kello herätä minkäänlaisia tunteita.
-Patsaalle tulevat venäläiset, juutalaiset, virolaiset ja muut Saksan sodassa kadottaneet. Hallitus, pääministeri etunenässä, ei kunnioita vähemmistön oikeuksia, hän katsoo.
Paineet
kasvavat
Virolaiset olivat järkyttyneitä tajuttuaan, että venäläiset saattavat olla valmiita puolustamaan patsasta jopa väkivalloin. Sata poliisia joutui pitämään virolaiset ja venäläiset ryhmät erillään mielenosoituksissa. Venäläiset muodostivat yöllisen vartion patsaan ympärille ennen kuin poliisi otti vastuun järjestyksen ylläpidosta.
-Tilanne kärjistyi ja venäläisten piti valita puoli. Paineet kasvavat ja venäläisten nuorten maastamuutto vain kiihtyy, jos oikeuksia ei kunnioiteta, Stadnikov arvioi.
Väkivaltaiseen konfliktiin hän ei usko.
-Seuraaviin vaaleihin saakka ensi keväänä patsas pysyy paikallaan, hän ennustaa.
Kainalo:
Käsitykset
päinvastaisia
Virolaisilla ja venäläisillä on täysin erilainen käsitys historiasta ja vuoden 1939-40 taphtumista. Virolaisten mielestä heidät miehitettiin, venäläisten mielestä Viro liittyi Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti. Miehitystulkintaan vedoten Viro itsenäistyessään jätti 400 000 venäläistä vaille kansalaisuutta. He olivat "miehittäjiä”.
Venäläiset koululuokat tuodaan toukokuun 9. päivänä Tallinnan Tõnismäelle tuomaan kukkia Viron fasismista vapautumisen kunniaksi. Patsas symboloi heille, että venäläisillä on kaikki oikeudet olla Virossa täysivaltaisina kansalaisina.
-Viro olisi pitänyt perustaa kaksikielisenä ja antaa venäläisille kansalaisuus automaattisesti, Stadnikov sanoo.
“Miehityksen” symboli, pronssipatsas on Tallinnan kaupungin maalla. Tallinnassa valtaapitävä keskustapuolue ei ole suostunut keskustelemaan patsaan siirrosta. Puolueella on valtuustossa ehdoton enemmistö. Hallitus antoi juuri lisärahaa poliisille vartioinnin jatkamiseksi patsaalla.
Virolainen historioitsija Magnus Ilmjärv on tehnyt väitöskirjan Viron äänettömästä alistumisesta ja siitä, kuinka Viro luopui itsenäisyydestään laukaustakaan ampumatta. Suomalainen historioitsija Martti Turtola puolestaan Konstantin Pätsin elämäkerrassan tuli tulokseen, että Päts pyrki matkimaan laillisuutta jokaisella askeleella Viron liittyessä Neuvostoliittoon.
keskiviikko 9. tammikuuta 2008
SS-patsas poistettiin
(Julkaistu Turun Sanomissa 04.09.2004)
Viron hallitus poisti
kiusallisen natsipatsaan
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Viron hallitus poisti Länsi-Viroon Lihulan kuntaan pystytetyn skandaalinkäryisen natsipatsaan torstai-iltana yön pimeyden turvin. Operaatiota suojasi 44 poliisia ja koira. Lihulan hautausmaalle oli Postimees-lehden mukaan kokoontunut satoja patsaan puolustajia, jotka alkoivat mellakoida. Poliisi joutui ensimmäistä kertaa Viron itsenäisyyden aikana käyttämään kyynelkaasua ja kuminuijia omia kansalaisia vastaan tilanteen rauhoittamiseksi. Paikalla olijat heittelivät kivillä poliisiautoja ja nosturia. Sen kuljettaja sai lieviä vammoja.
Viron hallitus perusteli päätöstä sillä, että patsas on pystytetty luvatta valtion maalle. Patsaassa on kuvattu virolainen sotilas toisen maailman aikana Natsi-Saksan univormussa. Saksan puolella soti noin 70 000 virolaista miestä, joista 14000 kuului Waffen-SS:ään. Patsaassa on teksti: Viron miehille, joka sotivat 1940-1945 bolsevismia vastaan ja Viron itsenäisyyden palauttamisen puolesta.
Patsas herätti kiusallista huomiota maailmalla. Sen tuomitsi Venäjä, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö sekä juutalaisjärjestöt. Viron pääministeri Juhan Parts piti patsasta provokaationa. Hallitus perusteli patsaan kaatoa sillä, että patsas voidaan tulkita maailmalla yrityksenä kunnioittaa Viroa miehittäneitä totalitaarisia valtoja.
Lihulan kunnanjohtaja Tiit Madisson on luvannut etsiä patsaalle uuden paikan yksityiseltä maalta. Isänmaaliitto puolestaan vaati Viron hallitusta kaatamaan myös kaikki neuvostoaikaiset patsaat toisen totalitaarisen valtakauden symboleina.
Lihulan natsipatsaasta tuli hyvin suosittu turistikohde. Se kiinnosti kaiken ikäisiä virolaisia.
-Kävijöissä on paljon nuoria. Kaikilla virolaisilla on joku sukulainen, joka on taistellut saksalaisten puolella. Monet heistä eivät edes tiedä, mihin kaatuneet on haudattu. He ovat olleet 50 vuotta sorrettuja ja vainottuja ja voivat vasta nyt puhua asiasta, Lihulan kunnanjohtaja Tiit Madisson perusteli patsaan suosiota Turun Sanomille hetki ennen sen kaatamista.
Virossa pystytettiin edellisen kerran Saksan puolella sotineille patsas vuonna 2002 Pärnussa. Tuolloin patsas sai olla esillä 9 päivää. Lihulan patsas kerkisi olla pystyssä kaksi viikkoa.
Kuva: Leena Hietanen
Kuvateksti: Lihulassa sijainnutta muistomerkkiä saksalaisten puolella sotineille virolaisille ei voi enää ihailla kuin valokuvissa.
Viron hallitus poisti
kiusallisen natsipatsaan
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Viron hallitus poisti Länsi-Viroon Lihulan kuntaan pystytetyn skandaalinkäryisen natsipatsaan torstai-iltana yön pimeyden turvin. Operaatiota suojasi 44 poliisia ja koira. Lihulan hautausmaalle oli Postimees-lehden mukaan kokoontunut satoja patsaan puolustajia, jotka alkoivat mellakoida. Poliisi joutui ensimmäistä kertaa Viron itsenäisyyden aikana käyttämään kyynelkaasua ja kuminuijia omia kansalaisia vastaan tilanteen rauhoittamiseksi. Paikalla olijat heittelivät kivillä poliisiautoja ja nosturia. Sen kuljettaja sai lieviä vammoja.
Viron hallitus perusteli päätöstä sillä, että patsas on pystytetty luvatta valtion maalle. Patsaassa on kuvattu virolainen sotilas toisen maailman aikana Natsi-Saksan univormussa. Saksan puolella soti noin 70 000 virolaista miestä, joista 14000 kuului Waffen-SS:ään. Patsaassa on teksti: Viron miehille, joka sotivat 1940-1945 bolsevismia vastaan ja Viron itsenäisyyden palauttamisen puolesta.
Patsas herätti kiusallista huomiota maailmalla. Sen tuomitsi Venäjä, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö sekä juutalaisjärjestöt. Viron pääministeri Juhan Parts piti patsasta provokaationa. Hallitus perusteli patsaan kaatoa sillä, että patsas voidaan tulkita maailmalla yrityksenä kunnioittaa Viroa miehittäneitä totalitaarisia valtoja.
Lihulan kunnanjohtaja Tiit Madisson on luvannut etsiä patsaalle uuden paikan yksityiseltä maalta. Isänmaaliitto puolestaan vaati Viron hallitusta kaatamaan myös kaikki neuvostoaikaiset patsaat toisen totalitaarisen valtakauden symboleina.
Lihulan natsipatsaasta tuli hyvin suosittu turistikohde. Se kiinnosti kaiken ikäisiä virolaisia.
-Kävijöissä on paljon nuoria. Kaikilla virolaisilla on joku sukulainen, joka on taistellut saksalaisten puolella. Monet heistä eivät edes tiedä, mihin kaatuneet on haudattu. He ovat olleet 50 vuotta sorrettuja ja vainottuja ja voivat vasta nyt puhua asiasta, Lihulan kunnanjohtaja Tiit Madisson perusteli patsaan suosiota Turun Sanomille hetki ennen sen kaatamista.
Virossa pystytettiin edellisen kerran Saksan puolella sotineille patsas vuonna 2002 Pärnussa. Tuolloin patsas sai olla esillä 9 päivää. Lihulan patsas kerkisi olla pystyssä kaksi viikkoa.
Kuva: Leena Hietanen
Kuvateksti: Lihulassa sijainnutta muistomerkkiä saksalaisten puolella sotineille virolaisille ei voi enää ihailla kuin valokuvissa.
Ulkovirolaiset pahan alkuna
(Julkaistu Turun Sanomissa Viikon tuulia-sarjassa 10.09.2004)
Amerikkalainen ystävä
Virossa ei ole viikkoon voinut aukaista lehteä, ettei siellä törmäisi painiskeluun menneisyyden peikkojen kanssa. Lihulan SS-patsas ja sen kaataminen teki jokaiselle virolaiselle selväksi yhden hirveän totuuden: maassa ei ole alkeellisintakaan yhteistä käsitystä historiasta. Maa on edelleen toisen maailman sodan juoksuhaudoissa eri puolilla veli veljeä vastaan. Kun puolet alkoivat vandalisoida ja kaataa toistensa patsaita, pelko tilanteen kärjistymisestä oli aiheellinen. Patsaiden tuhoamisesta ei ole pitkä matka enää sisällissotaan.
Erikoista oli, että Yhdysvallat suhtautui SS-patsaaseen kaikkein negatiivisemmin. Edes Venäjä ei reagoinut niin voimakkaasti. Lehdet kertoivat juutalaisjärjestöjen painostaneen Viron Yhdysvaltain suurlähettilästä Jüri Luikia. Myös presidentti Bushin avustaja oli huomauttanut hänelle tarpeesta poistaa patsas.
Amerikkalaisilla tuntuu olevan heikko käsitys omasta roolistaan Nyky-Viron politiikan luojana. Nyky-Viron poliittinen agenda on hyvin pitkälle Yhdysvaltain emigranttivirolaisten käsialaa. Erityisesti Yhdysvalloissa asuvat emigranttivirolaiset vaativat restituutiota eli paluuta vuoden 1940 omistus- ja kansalaisuuslakeihin. Se auttoi heitä saamaan Virossa olevan omaisuuden takaisin. Amerikan virolaiset olivat myös niitä, jotka taistelivat Natsi-Saksan puolella toisessa maailmansodassa. Nyky-Virossa on kysymys heidän kunnian- ja omaisuuden palautuksestaan. Tätä politiikkaa Yhdysvallat tukee. SS-patsaat Virossa ovat amerikkalaista tuontitavaraa. Yhdysvaltain on turha tekopyhästi kauhistella asiaa.
Amerikkalainen ystävä
Virossa ei ole viikkoon voinut aukaista lehteä, ettei siellä törmäisi painiskeluun menneisyyden peikkojen kanssa. Lihulan SS-patsas ja sen kaataminen teki jokaiselle virolaiselle selväksi yhden hirveän totuuden: maassa ei ole alkeellisintakaan yhteistä käsitystä historiasta. Maa on edelleen toisen maailman sodan juoksuhaudoissa eri puolilla veli veljeä vastaan. Kun puolet alkoivat vandalisoida ja kaataa toistensa patsaita, pelko tilanteen kärjistymisestä oli aiheellinen. Patsaiden tuhoamisesta ei ole pitkä matka enää sisällissotaan.
Erikoista oli, että Yhdysvallat suhtautui SS-patsaaseen kaikkein negatiivisemmin. Edes Venäjä ei reagoinut niin voimakkaasti. Lehdet kertoivat juutalaisjärjestöjen painostaneen Viron Yhdysvaltain suurlähettilästä Jüri Luikia. Myös presidentti Bushin avustaja oli huomauttanut hänelle tarpeesta poistaa patsas.
Amerikkalaisilla tuntuu olevan heikko käsitys omasta roolistaan Nyky-Viron politiikan luojana. Nyky-Viron poliittinen agenda on hyvin pitkälle Yhdysvaltain emigranttivirolaisten käsialaa. Erityisesti Yhdysvalloissa asuvat emigranttivirolaiset vaativat restituutiota eli paluuta vuoden 1940 omistus- ja kansalaisuuslakeihin. Se auttoi heitä saamaan Virossa olevan omaisuuden takaisin. Amerikan virolaiset olivat myös niitä, jotka taistelivat Natsi-Saksan puolella toisessa maailmansodassa. Nyky-Virossa on kysymys heidän kunnian- ja omaisuuden palautuksestaan. Tätä politiikkaa Yhdysvallat tukee. SS-patsaat Virossa ovat amerikkalaista tuontitavaraa. Yhdysvaltain on turha tekopyhästi kauhistella asiaa.
Vandalismi yltyy
(Julkaistu Turun Sanomissa 08.09.2004)
Patsassota kiihtyy Virossa
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Virossa jatkuu patsaiden vandalisointi. Eiliseen mennessä viisi neuvostoaikaista patsasta oli joutunut ilkivallan kohteeksi. Myös uudelleen itsenäistyneen Viron muistomerkki Hirvipuistossa turmeltiin. Tapahtumat saivat alkunsa viime torstaina, kun Viron hallitus väkivaltaa käyttäen poisti Lihulan kuntaan pystytetyn niin sanotun “natsipatsaan” eli toisessa maailmansodassa Saksan puolella taistelleiden virolaisten muistomerkin. Pääministeri Juhan Parts perusteli tekoa ulkomaiden painostuksella. Yhdysvaltain suurlähetystön lehdistösihteeri Thomas Hodges sanoi Postimees-lehdessä, että Yhdysvallat piti patsasta herjaavana, vihaa lietsovana ja provokatiivisena.
Virolaisia suututti tapa, jolla patsas poistettiin yöllä etukäteen asiasta ilmoittamatta. Poliisi joutui käyttämään kyynelkaasua ja kumipammuja patsasta puolustamaan tulleita paikallisia virolaisia vastaan.
Lihulassa ollut neuvostoaikainen patsas tuhottiin välittömästi sementoimalla punatähti, värjäämällä patsas punaiseksi ja kirjoittamalla teksti: kunnia Partsille. Saarenmaalla neuvostojoukoissa kuolleiden virolaisten muistomerkkiin kirjoitettiin: kunnia toveri Juhan Partsille. Virossa kiihtyy vaatimukset sisäministeri Margus Leivon erosta patsaan epäonnistuneen poiston takia.
Patsassota kiihtyy Virossa
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Virossa jatkuu patsaiden vandalisointi. Eiliseen mennessä viisi neuvostoaikaista patsasta oli joutunut ilkivallan kohteeksi. Myös uudelleen itsenäistyneen Viron muistomerkki Hirvipuistossa turmeltiin. Tapahtumat saivat alkunsa viime torstaina, kun Viron hallitus väkivaltaa käyttäen poisti Lihulan kuntaan pystytetyn niin sanotun “natsipatsaan” eli toisessa maailmansodassa Saksan puolella taistelleiden virolaisten muistomerkin. Pääministeri Juhan Parts perusteli tekoa ulkomaiden painostuksella. Yhdysvaltain suurlähetystön lehdistösihteeri Thomas Hodges sanoi Postimees-lehdessä, että Yhdysvallat piti patsasta herjaavana, vihaa lietsovana ja provokatiivisena.
Virolaisia suututti tapa, jolla patsas poistettiin yöllä etukäteen asiasta ilmoittamatta. Poliisi joutui käyttämään kyynelkaasua ja kumipammuja patsasta puolustamaan tulleita paikallisia virolaisia vastaan.
Lihulassa ollut neuvostoaikainen patsas tuhottiin välittömästi sementoimalla punatähti, värjäämällä patsas punaiseksi ja kirjoittamalla teksti: kunnia Partsille. Saarenmaalla neuvostojoukoissa kuolleiden virolaisten muistomerkkiin kirjoitettiin: kunnia toveri Juhan Partsille. Virossa kiihtyy vaatimukset sisäministeri Margus Leivon erosta patsaan epäonnistuneen poiston takia.
Patsas SS-upseereille
(Julkaistu Turun Sanomissa 31.08.2004)
Virossa taistellaan
patsaiden kanssa
SS-upseerien muistopatsas Lihulassa jakaa mielipiteitä
TS/Lihula
Leena Hietanen
Runsas viikko sitten Länsi-Virossa Lihulan kunnassa paljastettu Natsi-Saksan puolella taistelleiden virolaisten sotilaiden muistopatsas jakaa tunteita Virossa. Virallisesti patsashanke on tuomittu. Kansa puolestaan vaeltaa tasaisena virtana katsomaan hautausmaalla sijaitsevaa reliefiä kuin pyhäinkuvaa. Lihulan kunnanjohtaja, patsashankkeen puuhamies, Tiit Madisson on innoissaan.
-Ei hetkenkään rauhaa, Madisson naurahtaa..
Muistopatsasta on vaikea löytää Lihulassa puutteellisen viitoituksen takia.
-Hallitus haluaa poistaa patsaan. Hallitus kuuntelee liikaa Venäjän mielipidettä. Laitamme juuri tienviitat ja kyltit neljällä kielellä, jotta voimme kertoa maailmalle Viron historian kohtalokkaista vuosista 1940-41, jolloin päätökset Viron puolesta teki Neuvostoliitto (NKVD), Madisson sanoo.
Unohdettujen
puolesta
Virolaisia taisteli Natsi-Saksan joukoissa toisessa maailmansodassa noin 70 000 miestä ja heistä noin 14000 Waffen-SS:ssä. Lihulan patsaan virolaisen sotilaan saksalaisessa univormussa ei ole SS-symboliikkaa. Muistopatsas on sijoitettu hautausmaalla vastapäätä Neuvostoliiton puolella sotineiden muistomerkkiä. Uudessa patsaassa on teksti: “Viron miehille, jotka sotivat 1940-1945 bolsevismia vastaan ja Viron itsenäisyyden palauttamiseksi”. Paljastetun patsaan haluavat nähdä kaikenikäiset virolaiset.
-Kävijöissä on paljon nuoria. Kaikilla virolaisilla on joku sukulainen, joka on taistellut saksalaisten puolella. Monet heistä eivät edes tiedä, mihin kaatuneet on haudattu. He ovat olleet 50 vuotta sorrettuja ja vainottuja ja voivat vasta nyt puhua asiasta, Madisson perustelee.
Patsaan paljastaminen herätti runsaasti kansainvälistä huomiota. Patsaan ovat tuominneet Venäjän lisäksi Viron pääministeri Juhan Parts, joka piti patsasta provokaationa. Juutalaisjärjestöt ovat hermostuneita. Jerusalem Postissa patsas nähtiin yrityksenä kirjoittaa historiaa uudelleen näyttämällä kommunismi rikollisena ja vähättelemällä holokaustia. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ moitti Viron arvostelukykyä. Tiit Madisson on juuri Sunday Timesille vakuuttanut, ettei fasismi nosta päätään Virossa.
-Tällä patsaalla ei ole mitään tekemistä fasismin kanssa. Tämä on kunnianosoitus niille, jotka ovat taistelleen bolsevikkeja vastaan, Madisson korostaa.
Historioitsijat
tukkanuottasilla
Patsaan vastustaja, Tarton yliopiston politologian professori Rein Ruutsoo ryttäsi hankkeen onnettomana jälkiviisasteluna virolaisista vapaustaistelijoista SS-univormuissa. Hänen mielestään saksalaiset tapattivat virolaisia vain omista motiiveistaan lähtien (EPL 12.08.). Kirjailija Kaur Kender teki naurunalaiseksi virolaisten pyristelyn erilaisten historian tulkintojen suossa peläten Viron joutuvan maksamaan Saksan liittolaisena vahingonkorvauksia. Käyttihän virolaiset juutalaisten tappajien univormua (PM 19.08.). Entinen pääministeri Mart Laar puolestaan tuomitsi niin Rein Ruutsoon kuin Kaur Kenderin näkökulmat haluna hyväksyä neuvostomenneisyyys osaksi Viron historiaa (EPL 16.08.).
Virossa yritettiin pystyttää patsas SS-upseereille Pärnussa jo vuonna 2002. Tuolloin patsas sai olla pystyssä 9 päivää ennen kuin kaupunki poisti patsaan. Lihulan kunnanjohtaja Tiit Madisson ei aio antaa niin helpolla periksi.
-Patsas siirretään yksityiselle maalle, jos eduskunta päättää sen poistamisesta, hän sanoo.
Tuulimyllyt
tähtäimessä
Kansainvälisesti patsas Natsi-Saksan puolella taistelleille on skandaali. Virossa asiat ovat kuitenkin toisin. Tiit Madisson on kutsumukseltaan ammattivallankumouksellinen. Hän istui mielipidevankina Neuvostoliitossa, mutta hän on myös itsenäisen Viron ainoa poliittinen vanki. Hänen epäiltiin suunnittelevan Virossa vallankaappausta. Presidentti Lennart Meri armahti hänet. Madisson myös vastusti viimeiseen saakka Viron liittymistä Euroopan Unioniin.
Virossa yltyi viime keväänä poleeminen keskustelu Tallinnassa sijaitsevasta fasismin kukistaneen tuntemattoman neuvostosotilaan patsaasta (Pronssisotilas). Oikeistopuolueet vaativat patsasta jatkuvasti kaadettavaksi. Tallinnan Venäjän suurlähettiläs Konstantin Provalov lausahti, ettei hän tiedä mitään niin hullua kuin taistelun patsaita vastaan.
Kuvat: Leena Hietanen
Kuvatekstit:
Kaksi patsasta ja kaksi historian tulkintaa. Neuvostoliiton puolella taistelleiden muistopatsaassa lukee teksti: Iankaikkinen kunnia sankareille, jotka ovat kaatuneet kotimaan vapauden ja itsenäisyyden puolesta 1941-45.
Natsi-Saksan puolella kuolleiden muistomerkissä lukee: Virolaisille miehille, jotka sotivat 1940-1945 bolsevismia vastaan ja viron itsenäisyyden palauttamisen puolesta.
Virossa taistellaan
patsaiden kanssa
SS-upseerien muistopatsas Lihulassa jakaa mielipiteitä
TS/Lihula
Leena Hietanen
Runsas viikko sitten Länsi-Virossa Lihulan kunnassa paljastettu Natsi-Saksan puolella taistelleiden virolaisten sotilaiden muistopatsas jakaa tunteita Virossa. Virallisesti patsashanke on tuomittu. Kansa puolestaan vaeltaa tasaisena virtana katsomaan hautausmaalla sijaitsevaa reliefiä kuin pyhäinkuvaa. Lihulan kunnanjohtaja, patsashankkeen puuhamies, Tiit Madisson on innoissaan.
-Ei hetkenkään rauhaa, Madisson naurahtaa..
Muistopatsasta on vaikea löytää Lihulassa puutteellisen viitoituksen takia.
-Hallitus haluaa poistaa patsaan. Hallitus kuuntelee liikaa Venäjän mielipidettä. Laitamme juuri tienviitat ja kyltit neljällä kielellä, jotta voimme kertoa maailmalle Viron historian kohtalokkaista vuosista 1940-41, jolloin päätökset Viron puolesta teki Neuvostoliitto (NKVD), Madisson sanoo.
Unohdettujen
puolesta
Virolaisia taisteli Natsi-Saksan joukoissa toisessa maailmansodassa noin 70 000 miestä ja heistä noin 14000 Waffen-SS:ssä. Lihulan patsaan virolaisen sotilaan saksalaisessa univormussa ei ole SS-symboliikkaa. Muistopatsas on sijoitettu hautausmaalla vastapäätä Neuvostoliiton puolella sotineiden muistomerkkiä. Uudessa patsaassa on teksti: “Viron miehille, jotka sotivat 1940-1945 bolsevismia vastaan ja Viron itsenäisyyden palauttamiseksi”. Paljastetun patsaan haluavat nähdä kaikenikäiset virolaiset.
-Kävijöissä on paljon nuoria. Kaikilla virolaisilla on joku sukulainen, joka on taistellut saksalaisten puolella. Monet heistä eivät edes tiedä, mihin kaatuneet on haudattu. He ovat olleet 50 vuotta sorrettuja ja vainottuja ja voivat vasta nyt puhua asiasta, Madisson perustelee.
Patsaan paljastaminen herätti runsaasti kansainvälistä huomiota. Patsaan ovat tuominneet Venäjän lisäksi Viron pääministeri Juhan Parts, joka piti patsasta provokaationa. Juutalaisjärjestöt ovat hermostuneita. Jerusalem Postissa patsas nähtiin yrityksenä kirjoittaa historiaa uudelleen näyttämällä kommunismi rikollisena ja vähättelemällä holokaustia. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ moitti Viron arvostelukykyä. Tiit Madisson on juuri Sunday Timesille vakuuttanut, ettei fasismi nosta päätään Virossa.
-Tällä patsaalla ei ole mitään tekemistä fasismin kanssa. Tämä on kunnianosoitus niille, jotka ovat taistelleen bolsevikkeja vastaan, Madisson korostaa.
Historioitsijat
tukkanuottasilla
Patsaan vastustaja, Tarton yliopiston politologian professori Rein Ruutsoo ryttäsi hankkeen onnettomana jälkiviisasteluna virolaisista vapaustaistelijoista SS-univormuissa. Hänen mielestään saksalaiset tapattivat virolaisia vain omista motiiveistaan lähtien (EPL 12.08.). Kirjailija Kaur Kender teki naurunalaiseksi virolaisten pyristelyn erilaisten historian tulkintojen suossa peläten Viron joutuvan maksamaan Saksan liittolaisena vahingonkorvauksia. Käyttihän virolaiset juutalaisten tappajien univormua (PM 19.08.). Entinen pääministeri Mart Laar puolestaan tuomitsi niin Rein Ruutsoon kuin Kaur Kenderin näkökulmat haluna hyväksyä neuvostomenneisyyys osaksi Viron historiaa (EPL 16.08.).
Virossa yritettiin pystyttää patsas SS-upseereille Pärnussa jo vuonna 2002. Tuolloin patsas sai olla pystyssä 9 päivää ennen kuin kaupunki poisti patsaan. Lihulan kunnanjohtaja Tiit Madisson ei aio antaa niin helpolla periksi.
-Patsas siirretään yksityiselle maalle, jos eduskunta päättää sen poistamisesta, hän sanoo.
Tuulimyllyt
tähtäimessä
Kansainvälisesti patsas Natsi-Saksan puolella taistelleille on skandaali. Virossa asiat ovat kuitenkin toisin. Tiit Madisson on kutsumukseltaan ammattivallankumouksellinen. Hän istui mielipidevankina Neuvostoliitossa, mutta hän on myös itsenäisen Viron ainoa poliittinen vanki. Hänen epäiltiin suunnittelevan Virossa vallankaappausta. Presidentti Lennart Meri armahti hänet. Madisson myös vastusti viimeiseen saakka Viron liittymistä Euroopan Unioniin.
Virossa yltyi viime keväänä poleeminen keskustelu Tallinnassa sijaitsevasta fasismin kukistaneen tuntemattoman neuvostosotilaan patsaasta (Pronssisotilas). Oikeistopuolueet vaativat patsasta jatkuvasti kaadettavaksi. Tallinnan Venäjän suurlähettiläs Konstantin Provalov lausahti, ettei hän tiedä mitään niin hullua kuin taistelun patsaita vastaan.
Kuvat: Leena Hietanen
Kuvatekstit:
Kaksi patsasta ja kaksi historian tulkintaa. Neuvostoliiton puolella taistelleiden muistopatsaassa lukee teksti: Iankaikkinen kunnia sankareille, jotka ovat kaatuneet kotimaan vapauden ja itsenäisyyden puolesta 1941-45.
Natsi-Saksan puolella kuolleiden muistomerkissä lukee: Virolaisille miehille, jotka sotivat 1940-1945 bolsevismia vastaan ja viron itsenäisyyden palauttamisen puolesta.
tiistai 4. syyskuuta 2007
Pronssisotilas
Koulu on syytön
mellakoihin Virossa
Teksti ja kuvat: Leena Hietanen
Viron venäläinen koulujärjestelmä joutui epäiltyjen listalle, kun Virossa ryhdyttiin etsimään syyllisiä nuorten mellakoihin Tallinnassa. Venäläisten opettajien epäiltiin opettaneen oppilailleen huonosti Viron historiaa. Pronssisotilaan siirrosta liikkeelle lähtenyt lasten vandalismin aallon takana nähtiin kaksi erilaista historian tulkintaa. Virolaisten mielestä Neuvostoliitto miehitti maan, kun taas venäläiset katsovat Viron liittyneen vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon. Virolaisille pronssisotilas muistutti ”miehityksestä”, kun venäläisille pronssisotilas taas todisti heidän olevan maassa laillisesti, ei miehittäjinä.
Viron historian opettajien liiton hallituksen jäsen, ulkosuhteista vastaava Mare Oja pitää venäläisten koulujen syyllistämistä liioiteltuna.
- Venäläisissä ja virolaisissa kouluissa luetaan samoja oppikirjoja Viron historiasta, hän kertoo.
Koulut voivat valita viidennellä luokalla (11-12-vuotiaat) viidestä erilaisesta oppikirjasta mieleisensä. Suosituimmassa oppikirjassa Viron 1900-luvun historian on kirjoittanut entinen pääministeri ja historioitsija Mart Laar. Oppikirja on käännetty myös venäjän kielelle.
-Kokeissa venäläiset nuoret vastaavat yhtä hyvin kysymyksiin kuin virolaiset koululaiset. Opettajat opettavat samaa historiaa. Ilmeisesti venäjänkielisten koulujen opettajat eivät painota asioita samalla tavalla kuin virolaiset opettajat. Venäläiset nuoret eivät omaksu opetusta, Mare Oja pohtii.
Teini-ikäiset eivät Ojan mielestä yleensäkään pidä koulua suurena auktoriteettina vaan saavat enemmän vaikutteita kodista, mediasta ja kaveripiiristä.
-Venäläiset nuoret saavat tietonsa Virosta ja maailmasta seuraamalla Venäjän uutisia, Mare Oja valittaa.
Tähän asiaan Virossa on nyt herätty. Viron televisio ja lehdet ovat alkaneet panostaa venäjänkieliseen uutisointiin.
Ilmapiiri
muuttui
Mellakoiden jälkeen ilmapiiri kouluissa oleellisesti muuttui. Eesti Päevalehden mukaan esimerkiksi Õismäen venäläisessä lyseossa eräs koululainen tuli kouluun Venäjän lipun kanssa ja ilmoitti, että venäläisessä koulussa liehuu Venäjän lippu ja Venäjän lait vallitsevat. Kuudesluokkalainen poika kertoi puolestaan tohkeissaan käyneensä äitinsä ja pikkuveljensä kanssa barrikadeilla. Pienemmät lapset olivat kertoneet, että rajan takaa Venäjältä on juuri tulossa 600 tankkia, jotka pyyhkäisevät virolaiset maan päältä. Yksi lyseon viron kielen opettajista jätti eron pyyntönsä ja toinen harkitsi sitä vakavasti. Opettajat kokivat, että lasten aggressiivisuus oli suunnattu heitä itseään vastaan. Tosin lasten tunnelmat muuttuivat nopeasti. Virolaisia opettajia halattiin jo parin päivän päästä.
Viron opetusministeri Tõnis Lukas katsoi kuitenkin aiheelliseksi lähettää venäläisille kouluille kirjeen, jossa teroitettiin virolaisen historian tulkinnan opetuksen tärkeyttä.
- Opettajat eivät ymmärrä viron kieltä. Rehtorit osaavat, mutta hyvien aineopettajien viron kielen taso ei ole riittävän korkeatasoinen, Mare Oja sanoo.
Se on johtanut siihen, että venäläiset opettajat eivät osallistu seminaareihin tai koulutuspäiville. Heidän koulutuksensa on edelleen neuvostoperua.
-Perusongelma on se, että viiteentoista vuoteen ei ole ymmärretty, että Viro on oma valtio, Mare Oja uskoo.
Mare Oja pitää huolestuttavan sitä, että venäläiset ovat alkaneet puhua omasta valtiosta Virossa ja separatismista.
- Opettajilla on tärkeä rooli. Heidän täytyy opettaa lapsille ei vain suhdetta historiaan vaan myös valtioon. Yhteiskuntaa ei saa hajottaa, hän sanoo.
Yhteys
katosi
Venäjänkielisessä Paekaaren peruskoulussa viron kieltä opettava Christi Sepp on vieläkin järkyttynyt mellakoiden vaikutuksesta kouluun.
-Pinnalta kaikki on rauhallista, mutta sisimmässä on tapahtunut muutos. Jotkut oppilaat katsovat, että heidän pyhäinkuvansa on häpäisty. He ovat alistuneet, mutta eivät leppyneet. Välillemme on noussut seinä. He ovat niin loukkaantuneita, etteivät enää suostu edes keskustelemaan, Sepp kuvaa tunnelmia koulussa venäläisten Voiton päivänä 9. toukokuuta.
Sepp on opettanut kymmenen vuotta Paekaaren koulussa. Viimeisten neljän-viiden vuoden aikana tunnelma on hänen mielestään muuttunut. Vanhemmat ovat tulleet vihaisiksi ja syyttäneet koulua kaikesta. Yhtenä syynä ongelmien kasaantumiseen hän näkee kansanluonteiden eron. Venäläisten integrointi virolaiseen yhteiskuntaan kielen avulla on hankalaa.
-Venäläisillä on suuren kansan mentaliteetti. Heidän on hyvin vaikea oppia pienen kansan kieltä, Sepp arvelee.
Venäläiset nuoret potevat hänen mielestään turhautumista virolaisessa yhteiskunnassa. Pärjäämiseen tarvitaan lahjakkuutta ja työtä.
- He eivät tunne toiveidensa täyttyvän, Sepp sanoo.
Tänä vuonna Paekaaren kouluun ei tullut yhtään viron kieltä puhuvaa lasta. Aikaisempina vuosina aina muutama lapsi osasi jo viroa. Paekaaren koulussa on 370 oppilasta. Venäläisiä kouluja suljetaan, koska syntyvyys on alhainen ja lapsia laitetaan virolaiseen kouluun.
-Virolaisissa kouluissa ummikkovenäläisten lapsilla on vaikeaa, koska meillä ei ole erityisopettajavalmiuksia. Opetuksen taso heikkenee virolaisissa kouluissa, Sepp murehtii.
Vähän
tehtävissä
Christi Sepp pelkää, että pronssisotilaan siirto loukkasi joitakin venäläisiä lopullisesti.
- Se oli virhe, jonka korjaaminen voi olla vaikeaa, hän arvioi.
Hän on iloinen, että tulee kesäloma.
- Aika parantaa haavoja. Me tiedämme nyt, että meillä on ongelmia ratkaisematta, Sepp sanoo.
Hänen luokkansa tytöt, Anneli Astasenkova ja Valentina Sosoeva puhuvat kohtalaista viron kieltä. He ovat lähdössä viemään kukkia pronssisotilaan entiselle paikalle Tõnismäelle. Opettaja Christi Sepp hyväksyy heidän valintansa.
- Se on osa heidän identiteettiään. Voin vain sanoa, että tehkää se koulun jälkeen, hän toteaa.
Kainalo:
Viron historiasta
Virossa historiaa kirjoitetaan koko ajan uusiksi ja Virossa on monia näkemyksiä historian kipupisteistä.
Entisen pääministeri Mart Laarin kirjoittamasta osuudesta historian oppikirjassa syntyi heti meteli sen ilmestyttyä Virossa muutama vuosi sitten. Laar aloitti itsenäisen Viron historian vuodesta 1992 ja itsestään sen pääministerinä. Hän unohti Edgar Savisaaren ja Arnold Rüütelin roolit vuoden 1991 itsenäistymisen yhteydessä. Valintaa hän perusteli sillä, että oppikirja on yksinkertaistettu Viron historia.
Mare Oja vastaa historian oppikirjojen oikeellisuudesta. Hän totesi, ettei Edgar Savisaaren poisjääminen Mart Laarin oppikirjasta ole väärin, koska Savisaar ei ole koskaan puolustanut Viron itsenäisyyttä. Sen sijaan vanhan Rüütelin unohtaminen on loukannut Rüütelin sukulaisia. Rüütel olisi hänen mielestään pitänyt edes mainita teoksessa.
Leena Hietanen
mellakoihin Virossa
Teksti ja kuvat: Leena Hietanen
Viron venäläinen koulujärjestelmä joutui epäiltyjen listalle, kun Virossa ryhdyttiin etsimään syyllisiä nuorten mellakoihin Tallinnassa. Venäläisten opettajien epäiltiin opettaneen oppilailleen huonosti Viron historiaa. Pronssisotilaan siirrosta liikkeelle lähtenyt lasten vandalismin aallon takana nähtiin kaksi erilaista historian tulkintaa. Virolaisten mielestä Neuvostoliitto miehitti maan, kun taas venäläiset katsovat Viron liittyneen vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon. Virolaisille pronssisotilas muistutti ”miehityksestä”, kun venäläisille pronssisotilas taas todisti heidän olevan maassa laillisesti, ei miehittäjinä.
Viron historian opettajien liiton hallituksen jäsen, ulkosuhteista vastaava Mare Oja pitää venäläisten koulujen syyllistämistä liioiteltuna.
- Venäläisissä ja virolaisissa kouluissa luetaan samoja oppikirjoja Viron historiasta, hän kertoo.
Koulut voivat valita viidennellä luokalla (11-12-vuotiaat) viidestä erilaisesta oppikirjasta mieleisensä. Suosituimmassa oppikirjassa Viron 1900-luvun historian on kirjoittanut entinen pääministeri ja historioitsija Mart Laar. Oppikirja on käännetty myös venäjän kielelle.
-Kokeissa venäläiset nuoret vastaavat yhtä hyvin kysymyksiin kuin virolaiset koululaiset. Opettajat opettavat samaa historiaa. Ilmeisesti venäjänkielisten koulujen opettajat eivät painota asioita samalla tavalla kuin virolaiset opettajat. Venäläiset nuoret eivät omaksu opetusta, Mare Oja pohtii.
Teini-ikäiset eivät Ojan mielestä yleensäkään pidä koulua suurena auktoriteettina vaan saavat enemmän vaikutteita kodista, mediasta ja kaveripiiristä.
-Venäläiset nuoret saavat tietonsa Virosta ja maailmasta seuraamalla Venäjän uutisia, Mare Oja valittaa.
Tähän asiaan Virossa on nyt herätty. Viron televisio ja lehdet ovat alkaneet panostaa venäjänkieliseen uutisointiin.
Ilmapiiri
muuttui
Mellakoiden jälkeen ilmapiiri kouluissa oleellisesti muuttui. Eesti Päevalehden mukaan esimerkiksi Õismäen venäläisessä lyseossa eräs koululainen tuli kouluun Venäjän lipun kanssa ja ilmoitti, että venäläisessä koulussa liehuu Venäjän lippu ja Venäjän lait vallitsevat. Kuudesluokkalainen poika kertoi puolestaan tohkeissaan käyneensä äitinsä ja pikkuveljensä kanssa barrikadeilla. Pienemmät lapset olivat kertoneet, että rajan takaa Venäjältä on juuri tulossa 600 tankkia, jotka pyyhkäisevät virolaiset maan päältä. Yksi lyseon viron kielen opettajista jätti eron pyyntönsä ja toinen harkitsi sitä vakavasti. Opettajat kokivat, että lasten aggressiivisuus oli suunnattu heitä itseään vastaan. Tosin lasten tunnelmat muuttuivat nopeasti. Virolaisia opettajia halattiin jo parin päivän päästä.
Viron opetusministeri Tõnis Lukas katsoi kuitenkin aiheelliseksi lähettää venäläisille kouluille kirjeen, jossa teroitettiin virolaisen historian tulkinnan opetuksen tärkeyttä.
- Opettajat eivät ymmärrä viron kieltä. Rehtorit osaavat, mutta hyvien aineopettajien viron kielen taso ei ole riittävän korkeatasoinen, Mare Oja sanoo.
Se on johtanut siihen, että venäläiset opettajat eivät osallistu seminaareihin tai koulutuspäiville. Heidän koulutuksensa on edelleen neuvostoperua.
-Perusongelma on se, että viiteentoista vuoteen ei ole ymmärretty, että Viro on oma valtio, Mare Oja uskoo.
Mare Oja pitää huolestuttavan sitä, että venäläiset ovat alkaneet puhua omasta valtiosta Virossa ja separatismista.
- Opettajilla on tärkeä rooli. Heidän täytyy opettaa lapsille ei vain suhdetta historiaan vaan myös valtioon. Yhteiskuntaa ei saa hajottaa, hän sanoo.
Yhteys
katosi
Venäjänkielisessä Paekaaren peruskoulussa viron kieltä opettava Christi Sepp on vieläkin järkyttynyt mellakoiden vaikutuksesta kouluun.
-Pinnalta kaikki on rauhallista, mutta sisimmässä on tapahtunut muutos. Jotkut oppilaat katsovat, että heidän pyhäinkuvansa on häpäisty. He ovat alistuneet, mutta eivät leppyneet. Välillemme on noussut seinä. He ovat niin loukkaantuneita, etteivät enää suostu edes keskustelemaan, Sepp kuvaa tunnelmia koulussa venäläisten Voiton päivänä 9. toukokuuta.
Sepp on opettanut kymmenen vuotta Paekaaren koulussa. Viimeisten neljän-viiden vuoden aikana tunnelma on hänen mielestään muuttunut. Vanhemmat ovat tulleet vihaisiksi ja syyttäneet koulua kaikesta. Yhtenä syynä ongelmien kasaantumiseen hän näkee kansanluonteiden eron. Venäläisten integrointi virolaiseen yhteiskuntaan kielen avulla on hankalaa.
-Venäläisillä on suuren kansan mentaliteetti. Heidän on hyvin vaikea oppia pienen kansan kieltä, Sepp arvelee.
Venäläiset nuoret potevat hänen mielestään turhautumista virolaisessa yhteiskunnassa. Pärjäämiseen tarvitaan lahjakkuutta ja työtä.
- He eivät tunne toiveidensa täyttyvän, Sepp sanoo.
Tänä vuonna Paekaaren kouluun ei tullut yhtään viron kieltä puhuvaa lasta. Aikaisempina vuosina aina muutama lapsi osasi jo viroa. Paekaaren koulussa on 370 oppilasta. Venäläisiä kouluja suljetaan, koska syntyvyys on alhainen ja lapsia laitetaan virolaiseen kouluun.
-Virolaisissa kouluissa ummikkovenäläisten lapsilla on vaikeaa, koska meillä ei ole erityisopettajavalmiuksia. Opetuksen taso heikkenee virolaisissa kouluissa, Sepp murehtii.
Vähän
tehtävissä
Christi Sepp pelkää, että pronssisotilaan siirto loukkasi joitakin venäläisiä lopullisesti.
- Se oli virhe, jonka korjaaminen voi olla vaikeaa, hän arvioi.
Hän on iloinen, että tulee kesäloma.
- Aika parantaa haavoja. Me tiedämme nyt, että meillä on ongelmia ratkaisematta, Sepp sanoo.
Hänen luokkansa tytöt, Anneli Astasenkova ja Valentina Sosoeva puhuvat kohtalaista viron kieltä. He ovat lähdössä viemään kukkia pronssisotilaan entiselle paikalle Tõnismäelle. Opettaja Christi Sepp hyväksyy heidän valintansa.
- Se on osa heidän identiteettiään. Voin vain sanoa, että tehkää se koulun jälkeen, hän toteaa.
Kainalo:
Viron historiasta
Virossa historiaa kirjoitetaan koko ajan uusiksi ja Virossa on monia näkemyksiä historian kipupisteistä.
Entisen pääministeri Mart Laarin kirjoittamasta osuudesta historian oppikirjassa syntyi heti meteli sen ilmestyttyä Virossa muutama vuosi sitten. Laar aloitti itsenäisen Viron historian vuodesta 1992 ja itsestään sen pääministerinä. Hän unohti Edgar Savisaaren ja Arnold Rüütelin roolit vuoden 1991 itsenäistymisen yhteydessä. Valintaa hän perusteli sillä, että oppikirja on yksinkertaistettu Viron historia.
Mare Oja vastaa historian oppikirjojen oikeellisuudesta. Hän totesi, ettei Edgar Savisaaren poisjääminen Mart Laarin oppikirjasta ole väärin, koska Savisaar ei ole koskaan puolustanut Viron itsenäisyyttä. Sen sijaan vanhan Rüütelin unohtaminen on loukannut Rüütelin sukulaisia. Rüütel olisi hänen mielestään pitänyt edes mainita teoksessa.
Leena Hietanen
tiistai 22. toukokuuta 2007
Russian intifada
Russian Intifada
Mellakkayönä pikkupojat varastivat ensin karkkia R-kioskista, sitten alkoholia viinakaupasta ja alkoivat lyödä ikkunoita rikki oikealta ja vasemmalta puolelta katua. Venäjänkielisessä koulussa Tallinnassa seuraavana aamuna eräs poika tuli kouluun Venäjän lippu kädessään. Hän kertoi opettajalle, että venäläisessä koulussa liehuu Venäjän lippu ja vallitsevat Venäjän lait. Toinen poika tohkeissaan kertoi opettajalle, miten hän oli äitinsä ja pikkuveljensä kanssa käynyt barrikaadeilla. Kolmas poika valisti, että rajan takaa on juuri tulossa 600 venäläistä tankkia, jotka pyyhkäisevät virolaiset pois maan päältä. Kyseisessä koulussa yksi viron kielen opettaja erosi virastaan, toinen harkitsi sitä vakavasti.
Tässä todellinen huippuanalyysi Viron tapahtumista.
http://www.thetruthseeker.co.uk/article.asp?ID=6514
Mellakkayönä pikkupojat varastivat ensin karkkia R-kioskista, sitten alkoholia viinakaupasta ja alkoivat lyödä ikkunoita rikki oikealta ja vasemmalta puolelta katua. Venäjänkielisessä koulussa Tallinnassa seuraavana aamuna eräs poika tuli kouluun Venäjän lippu kädessään. Hän kertoi opettajalle, että venäläisessä koulussa liehuu Venäjän lippu ja vallitsevat Venäjän lait. Toinen poika tohkeissaan kertoi opettajalle, miten hän oli äitinsä ja pikkuveljensä kanssa käynyt barrikaadeilla. Kolmas poika valisti, että rajan takaa on juuri tulossa 600 venäläistä tankkia, jotka pyyhkäisevät virolaiset pois maan päältä. Kyseisessä koulussa yksi viron kielen opettaja erosi virastaan, toinen harkitsi sitä vakavasti.
Tässä todellinen huippuanalyysi Viron tapahtumista.
http://www.thetruthseeker.co.uk/article.asp?ID=6514
sunnuntai 6. toukokuuta 2007
Viro - Naton tuhoisa täsmäase
Viron kaikki 50 sotilasta ovat miehittämässä Irakia, ja maa julistaa sodan Venäjälle. Ei ihme, että Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kutsuu Viron presidentti Toomas-Hendrik Ilveksen kylään ja kehuu maata Itä-Euroopan mallivaltioksi. Georg W. Bush ei unissaankaan voinut kuvitella, kuinka loistavan liittolaisen se saa vaivaisilla 50 sotilaalla. Yhdysvallat on hyötynyt kaikkein eniten Viron toiminnasta. Viro onnistui provokaatiollaan iskemään Venäjään ja sen kyvyttömyyteen suojella Viron venäläistä vähemmistöä. Venäjä ei voi vastata sotahuutoon sodalla, sillä jos Venäjä liikahtaa, silloin liikahtaa puoli maailmaa. Viro painaa myös kivenä kengässä EU:ta. Se onnistui heikentämään EU:n ja Venäjän suhteita. Se hyödyttää suoraan USA:ta. Yhdysvallat on saamassa Virosta sellaisen ”ydinaseen”, ettei sen tarvitse sijoittaa koskaan ydinkärkiohjuksia Viron maaperälle.
Yhdysvallat pystyy Viron avulla ärsyttämään Venäjää samalla tavalla kuin Neuvostoliitto kiusasi Amerikkaa tukemalla Kuubaa. Yhdysvaltain suunnaton kiinnostus Baltian maita ja Viroa kohtaan saattaa johtua myös siitä, että Yhdysvallat harjoittelee Baltiassa Kuuban haltuunottoa, kunhan Fidel Castro kuolee. Republikaanipuolueella on suojissaan erilaisia emigranttijärjestöjä, balteista kuubalaisiin. Yhdysvallat on onnistunut istuttamaan jokaiseen Baltian maahan pohjois-amerikkalaisen presidentin. Lisäksi maat ovat vieneet läpi omaisuuden palautuksen. Amerikkalaiset ja Amerikan kuubalaiset varmasti haluavat Castron kansallistaman omaisuuden takaisin. Presidentiksi sopivia kuubalaisia USA:ssa on varmasti yllin kyllin.
Yhdysvallat ovat nousemassa Viron parhaaksi ystäväksi, mutta myös kohta ainoaksi. EU:n puitteissa Paavo Lipposen lempilapsi Pohjoinen Ulottuvuus voidaan haudata. Itämeren maiden yhteistyö kärsii, sillä Venäjä ei enää ole kiinnostunut organisaatioista, joissa sen perivihollinen, Viro, on mukana lietsomassa russofobiaa. Edesmenneen presidentti Lennart Meren unelma Virosta Euroopan Israelina alkaa toteutua. Hänen visioissaan Viro oli Yhdysvaltain keidas slaavilaista maailmaa samalla tavalla kuten Israel on amerikkalaisten keidas arabimaailmaa vastaan. Enää puuttuu vain venäläisten oma PLO!
Bosnian ja Kosovon esimerkin valossa vain rikollisen tyhmä kansa voi saattaa itsensä tilanteeseen, missä virolaiset nyt ovat.
Leena Hietanen
Yhdysvallat pystyy Viron avulla ärsyttämään Venäjää samalla tavalla kuin Neuvostoliitto kiusasi Amerikkaa tukemalla Kuubaa. Yhdysvaltain suunnaton kiinnostus Baltian maita ja Viroa kohtaan saattaa johtua myös siitä, että Yhdysvallat harjoittelee Baltiassa Kuuban haltuunottoa, kunhan Fidel Castro kuolee. Republikaanipuolueella on suojissaan erilaisia emigranttijärjestöjä, balteista kuubalaisiin. Yhdysvallat on onnistunut istuttamaan jokaiseen Baltian maahan pohjois-amerikkalaisen presidentin. Lisäksi maat ovat vieneet läpi omaisuuden palautuksen. Amerikkalaiset ja Amerikan kuubalaiset varmasti haluavat Castron kansallistaman omaisuuden takaisin. Presidentiksi sopivia kuubalaisia USA:ssa on varmasti yllin kyllin.
Yhdysvallat ovat nousemassa Viron parhaaksi ystäväksi, mutta myös kohta ainoaksi. EU:n puitteissa Paavo Lipposen lempilapsi Pohjoinen Ulottuvuus voidaan haudata. Itämeren maiden yhteistyö kärsii, sillä Venäjä ei enää ole kiinnostunut organisaatioista, joissa sen perivihollinen, Viro, on mukana lietsomassa russofobiaa. Edesmenneen presidentti Lennart Meren unelma Virosta Euroopan Israelina alkaa toteutua. Hänen visioissaan Viro oli Yhdysvaltain keidas slaavilaista maailmaa samalla tavalla kuten Israel on amerikkalaisten keidas arabimaailmaa vastaan. Enää puuttuu vain venäläisten oma PLO!
Bosnian ja Kosovon esimerkin valossa vain rikollisen tyhmä kansa voi saattaa itsensä tilanteeseen, missä virolaiset nyt ovat.
Leena Hietanen
maanantai 30. huhtikuuta 2007
Fenno-ugrien uhosta tuli Nyky-Viron tuho
Baltian maiden itsenäistyessä viisitoista vuotta sitten venäläiset politologit arvioivat kolmesta Baltian maasta Latvian jäävän Venäjän etupiiriin etnisten ja taloudellisten syiden takia. Toisin kävi. Latvialla ja Liettualla on jo rajasopimukset Venäjän kanssa. Viro sen sijaan on valinnut tien, jolla rajasopimus Venäjän kanssa on mahdoton.
Aidon itsenäisen valtion tunnusmerkkejä on, että maalla on rajasopimukset kunnossa ja että valtio kykenee pitämään kiinni kansainvälisistä sopimuksista. Viro ei ole kyennyt pitämään ensimmäisestäkään sopimuksestaan kiinni Venäjän kanssa. Juuri kuollut Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin kävi Virossa tammikuussa 1991, hetkeä ennen Baltian maiden itsenäistymistä ja Neuvostoliiton romahdusta. Tuolloin Jeltsin ja Neuvosto-Viron korkein johto allekirjoittivat sopimuksen, joka määritteli itsenäistyvien Venäjän ja Viron suhteita. Tärkein kohta maiden välisessä sopimuksessa oli Viron venäläisten oikeus valita vapaasti kansalaisuutensa. Itsenäistynyt Viro heitti tämän sopimuksen ensimmäisenä romukoppaan. Nyt käynnissä oleva makaaberi näytelmä Tallinnan pronssisotilaan ympärillä on tämän petoksen viimeinen näytös.
Pronssisotilas lopun alkuna
Nyky-Viro on rakennettu uskomukselle, että Neuvostoliitto miehitti maan. Tätä myyttiä tarvitaan perusteluna venäläisten kohtelulle. Viro oikeuttaa venäläisen vähemmistön kansalaisuuden riiston ja sorron tällä myytillä. Virolaisten mielestä pronssisotilas muistuttaa miehityksestä. Todellisuudessa virolaisia muistuttaa miehityksestä maassa olevat venäläiset ja venäjän kieli. Pronssisotilaan siirto oli viesti maassa oleville venäläisille, ettei heillä ole mitään oikeuksia Virossa. Venäläiset ymmärsivät tämän ja siksi vastustivat patsaan siirtoa. Tilannetta voisi verrata Natsi-Saksan vuoden 1938 kristalliöihin, joita pidetään lähtölaukauksena holokaustille. Patsaan siirtoyönä Viron nykyhallitus katkasi suhteensa maan venäläiseen vähemmistöön.
Suomen ulkopoliittinen johto on määrätietoisesti lähtenyt siitä, ettei Suomi ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Tämä suhtautuminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa EU:n ja Venäjän suhteet. Virossa on noussut Suomen suojeluksessa ja tuella kansallinen shovinismi, joka ilmenee virolaisten harhaisena käsityksenä siitä, että maa voisi olla etnisesti puhdas kansallisvaltio kuten Suomi.
Viro saa oman IRA:nsa
Viron hallituksen toimet olivat kuin suora kutsu Venäjän presidentti Vladimir Putinille ryhtyä pitämään huolta Viron venäläisestä väestöstä. Jos Viro ja EU eivät sitä tee, Venäjän on se tehtävä. Viron presidentti Toomas-Hendrik Ilveksen ja parlamentin varapuhemies Kristina Ojulandin sotaisat lausunnot siitä, että mellakoijia rangaistaan ankarimman mukaan ja mahdollisesti karkotetaan maasta olivat vain puukon kääntöä haavassa. Nuorten Virossa syntyneiden venäläisten karkottaminen ei tule onnistumaan. Venäjä ei ota heitä vastaan. Esimerkkinä tästä on Harkun eristysleirissä karkotusta odottavat venäläiset, jotka ovat viruneet siellä jo neljättä vuotta. Näiden karkottavien nuorten paikaksi tulee tämä samainen leiri, jota voi alkaa jo hyvällä syyllä kutsua keskitysleiriksi.
Samanaikaisesti Viron "kristalliyön" nuorten mellakoijien viha vain kasvaa. Heidän joukostaan löytyy pian Viron ikioma "IRA", joka ryhtyy vaatimaan venäläisille omaa valtiota Virossa. Siihen heillä on nyt oikeus.
Raudan ja veren tie
Venäjällä ja Virolla on täysin vastakkaiset käsitykset Viron "miehityksestä"ja venäläisten oikeudesta asua Virossa. Erimielisyydet ratkaistaan aina lopulta raudalla ja verellä. Viron Nato-jäsenyys on aina ollut tämän ristiriidan tiedostamista ja alitajuista toivetta Natosta Viron etnisenä puhdistajana. Viro haluaa varmistaa olevansa Naton ydinasesateenvarjon alla$. Käytännössä Viro on jäämässä Suomen apartheid-protektoraatiksi, jossa rotusortoa harrastetaan Suomen suojeluksessa. Viro ja Suomi yhdessä sortavat yhdessä entisen imperiumin jälkeläisiä.
Milloin EU saa tarpeekseen fenno-ugreista? Viro on aina ylpeillyt sillä, että se hajotti Neuvostoliiton. Pystyykö Viro tuhoamaan myös Euroopan Unionin?
Leena Hietanen
Aidon itsenäisen valtion tunnusmerkkejä on, että maalla on rajasopimukset kunnossa ja että valtio kykenee pitämään kiinni kansainvälisistä sopimuksista. Viro ei ole kyennyt pitämään ensimmäisestäkään sopimuksestaan kiinni Venäjän kanssa. Juuri kuollut Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin kävi Virossa tammikuussa 1991, hetkeä ennen Baltian maiden itsenäistymistä ja Neuvostoliiton romahdusta. Tuolloin Jeltsin ja Neuvosto-Viron korkein johto allekirjoittivat sopimuksen, joka määritteli itsenäistyvien Venäjän ja Viron suhteita. Tärkein kohta maiden välisessä sopimuksessa oli Viron venäläisten oikeus valita vapaasti kansalaisuutensa. Itsenäistynyt Viro heitti tämän sopimuksen ensimmäisenä romukoppaan. Nyt käynnissä oleva makaaberi näytelmä Tallinnan pronssisotilaan ympärillä on tämän petoksen viimeinen näytös.
Pronssisotilas lopun alkuna
Nyky-Viro on rakennettu uskomukselle, että Neuvostoliitto miehitti maan. Tätä myyttiä tarvitaan perusteluna venäläisten kohtelulle. Viro oikeuttaa venäläisen vähemmistön kansalaisuuden riiston ja sorron tällä myytillä. Virolaisten mielestä pronssisotilas muistuttaa miehityksestä. Todellisuudessa virolaisia muistuttaa miehityksestä maassa olevat venäläiset ja venäjän kieli. Pronssisotilaan siirto oli viesti maassa oleville venäläisille, ettei heillä ole mitään oikeuksia Virossa. Venäläiset ymmärsivät tämän ja siksi vastustivat patsaan siirtoa. Tilannetta voisi verrata Natsi-Saksan vuoden 1938 kristalliöihin, joita pidetään lähtölaukauksena holokaustille. Patsaan siirtoyönä Viron nykyhallitus katkasi suhteensa maan venäläiseen vähemmistöön.
Suomen ulkopoliittinen johto on määrätietoisesti lähtenyt siitä, ettei Suomi ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Tämä suhtautuminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa EU:n ja Venäjän suhteet. Virossa on noussut Suomen suojeluksessa ja tuella kansallinen shovinismi, joka ilmenee virolaisten harhaisena käsityksenä siitä, että maa voisi olla etnisesti puhdas kansallisvaltio kuten Suomi.
Viro saa oman IRA:nsa
Viron hallituksen toimet olivat kuin suora kutsu Venäjän presidentti Vladimir Putinille ryhtyä pitämään huolta Viron venäläisestä väestöstä. Jos Viro ja EU eivät sitä tee, Venäjän on se tehtävä. Viron presidentti Toomas-Hendrik Ilveksen ja parlamentin varapuhemies Kristina Ojulandin sotaisat lausunnot siitä, että mellakoijia rangaistaan ankarimman mukaan ja mahdollisesti karkotetaan maasta olivat vain puukon kääntöä haavassa. Nuorten Virossa syntyneiden venäläisten karkottaminen ei tule onnistumaan. Venäjä ei ota heitä vastaan. Esimerkkinä tästä on Harkun eristysleirissä karkotusta odottavat venäläiset, jotka ovat viruneet siellä jo neljättä vuotta. Näiden karkottavien nuorten paikaksi tulee tämä samainen leiri, jota voi alkaa jo hyvällä syyllä kutsua keskitysleiriksi.
Samanaikaisesti Viron "kristalliyön" nuorten mellakoijien viha vain kasvaa. Heidän joukostaan löytyy pian Viron ikioma "IRA", joka ryhtyy vaatimaan venäläisille omaa valtiota Virossa. Siihen heillä on nyt oikeus.
Raudan ja veren tie
Venäjällä ja Virolla on täysin vastakkaiset käsitykset Viron "miehityksestä"ja venäläisten oikeudesta asua Virossa. Erimielisyydet ratkaistaan aina lopulta raudalla ja verellä. Viron Nato-jäsenyys on aina ollut tämän ristiriidan tiedostamista ja alitajuista toivetta Natosta Viron etnisenä puhdistajana. Viro haluaa varmistaa olevansa Naton ydinasesateenvarjon alla$. Käytännössä Viro on jäämässä Suomen apartheid-protektoraatiksi, jossa rotusortoa harrastetaan Suomen suojeluksessa. Viro ja Suomi yhdessä sortavat yhdessä entisen imperiumin jälkeläisiä.
Milloin EU saa tarpeekseen fenno-ugreista? Viro on aina ylpeillyt sillä, että se hajotti Neuvostoliiton. Pystyykö Viro tuhoamaan myös Euroopan Unionin?
Leena Hietanen
torstai 26. huhtikuuta 2007
Viro tuo kristalliyöt takaisin Eurooppaan
Viron pääministeri Andrus Ansipin pakkomielle siirtää pronssipatsas tuhoaa lopullisesti Viron ja Venäjän suhteet. Viron pitäisi allekirjoittaa rajasopimus Venäjän kanssa, mutta nyt se on yhä epätodennäköisempää. Pääministeri Andrus Ansip on tekonsa jälkeen persona non grata Venäjällä. Ulkoministeri Urmas Paetista ei ole sopimuksen allekirjoittajaksi. Kerran hän se jo teki, mutta sopimus osoittautui mitättömäksi. Myöskään presidentti Toomas-Hendrik Ilves ei kuulu henkilöihin, jonka kannattaa odottaa kutsua Moskovaan.
Nyky-Viro on rakennettu myytille, että maa miehitettiin. Myyttiä tarvitaan ennen kaikkea perustelemaan venäläisen vähemmistön kohtelu ja sen kansalaisuuden riisto. Patsaan siirrosta on tulossa Viron "kristalliyöt". Viro lopullisesti ilmoittaa venäläiselle vähemmistölleen, ettei sillä ole minkäänlaisia oikeuksia maassa.
Suomen vaikeneminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa Venäjän ja EU:n suhteita. Suomen ulkopoliittinen linja lähtee siitä, että Suomi ei ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Suomalaiset ovat maailmassa ainoa kansa, joka voi kyseenalaistaa Viron miehitystulkinnan. Suomi ei alistunut vuonna 1939 Stalinin uhkavaatimuksille kuten muut Baltian maat tekivät. Tukeminen Viroa historian harhoissa ja sen uudelleen kirjoittamisessa on johtanut siihen, että pieni kansa, virolaiset, on siirtynyt uskomaan myytteihinsä. Nyt Viro palauttaa maahan arvoja, joita nähtiin Euroopassa viimeksi 1930-luvulla.
Leena Hietanen
(Samana yönä alkoivat mellakat)
Nyky-Viro on rakennettu myytille, että maa miehitettiin. Myyttiä tarvitaan ennen kaikkea perustelemaan venäläisen vähemmistön kohtelu ja sen kansalaisuuden riisto. Patsaan siirrosta on tulossa Viron "kristalliyöt". Viro lopullisesti ilmoittaa venäläiselle vähemmistölleen, ettei sillä ole minkäänlaisia oikeuksia maassa.
Suomen vaikeneminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa Venäjän ja EU:n suhteita. Suomen ulkopoliittinen linja lähtee siitä, että Suomi ei ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Suomalaiset ovat maailmassa ainoa kansa, joka voi kyseenalaistaa Viron miehitystulkinnan. Suomi ei alistunut vuonna 1939 Stalinin uhkavaatimuksille kuten muut Baltian maat tekivät. Tukeminen Viroa historian harhoissa ja sen uudelleen kirjoittamisessa on johtanut siihen, että pieni kansa, virolaiset, on siirtynyt uskomaan myytteihinsä. Nyt Viro palauttaa maahan arvoja, joita nähtiin Euroopassa viimeksi 1930-luvulla.
Leena Hietanen
(Samana yönä alkoivat mellakat)
Pronssipatsas
(Taloussanomat 26.04.2007)
Jäähyväiset pronssipatsaalle
Tallinnassa siirrettäväksi aiottua pronssisotilasta öisin vartioivat Viron venäläiset nuoret jättivät eilen hyvästejä pronssipatsaalle kynttilöin ja kukkasin. "Öinen vahtivuoro"-aktivistiryhmän jäsen German Katkowski arvioi patsaan siirron tapahtuvan minä hetkenä hyvänsä.
-Poliisi on jo asettanut omia valvontapisteitään ja tuonut bussilasteittain poliiseja paikalle, hän kertoi.
Patsasta vastapäätä olevan kirkon pihalla seisoo poliisien käytössä oleva bussi ja aktivistien mielestä kirkosta on tehty poliisien päämaja.
German Katkowskin mielestä Viron valtion on vaikea löytää toista keinoa loukata niin verisesti omaa vähemmistöään kuin koskea patsaaseen.
- Virossa venäläisten sorto on mentaliteettikysymys. Suvaitsevaisuutta ei löydy. Meitä syrjitään avoimesti, mutta piilosyrjintä on vielä suurempaa. Minulla ei ole kansalaisuutta. Patsaan siirto on silti kaikkein pahin kuviteltavissa olevan keino satuttaa minua, Kotowski sanoo.
Juutalais-virolainen Artur kiteyttää nuorten miesten tuntoja sanomalla, ettei Viro voi ilmoittaa venäläisilleen tehokkaammin, ettei heillä ole mitään oikeuksia Virossa.
-Tämä tuhoaa viidentoista vuoden työn integraation ja assimilaation edistämisessä. Virolaiset paljastavat, ettei heitä kiinnosta, oppivatko venäläiset viron kieltä vai eivät. Virolaiset eivät todellisuudessa halua, että opimme kieltä. Meistä tulee silloin virolaisten kilpailijoita, Artur epäilee.
Larissa on jättämässä jäähyväisiä patsaalle, koska hän ei luota Viron valtion lupauksiin pystyttää patsasta Piritalla sijaitsevalle sotilashautausmaalle
-Ihmisiä tulee jättämään jäähyväisiä patsaalle joka yö yhä enemmän. Päivällä kukaan ei uskalla tulla paikalle peläten vaikeuksia töissä ja lainan saannissa, Larissa sanoo.
Keskiviikkoyönä patsaalla oli hyvästelijöitä viitisenkymmentä.
Poliisin lisääntyvä läsnäolo paikalla viittaa siihen, että Viro odottaa väkivaltaisuuksia.
- Patsaan siirto on vain yhden henkilön, pääministeri Andrus Ansipin poliittista pisteiden keruuta. Valitettavaa on, että tavalliset, järkevät virolaiset vaikenevat. Tämä on viimeinen pisara venäläisten sietokyvylle. Venäläiset kääntävät selkänsä virolaisille. Miten se ilmenee, sitä on vaikea sanoa, Artur miettii.
Viron puolustusministeriö aloitti torstaina hautojen kaivaukset patsaan alla. Patsaan siirtäjistä ei ole vielä tietoa. Vaihtoehtoina ovat joko poliisi tai armeija. German Kotkowski pitää armeijan läsnäoloa lähes sotilaallisena provokaationa.
- Jokainen liike, jonka virolaiset tekevät, on edesvastuuton. He uhkaavat tuoda paikalle armeijan, he estävät toukokuun yhdeksännen päivän juhlan. Jokaisella eleellä he vain maksimoivat loukkaavansa meitä, German valittaa.
Teksti: Leena Hietanen
(Julkaistu Taloussanomien nettivivuilla 26.04.2007. Tämä on maailman viimeinen haastattelu patsaan alkuperäisellä paikalla.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)