Pronssisotilas

Koulu on syytön
mellakoihin Virossa

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen

Viron venäläinen koulujärjestelmä joutui epäiltyjen listalle, kun Virossa ryhdyttiin etsimään syyllisiä nuorten mellakoihin Tallinnassa. Venäläisten opettajien epäiltiin opettaneen oppilailleen huonosti Viron historiaa. Pronssisotilaan siirrosta liikkeelle lähtenyt lasten vandalismin aallon takana nähtiin kaksi erilaista historian tulkintaa. Virolaisten mielestä Neuvostoliitto miehitti maan, kun taas venäläiset katsovat Viron liittyneen vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon. Virolaisille pronssisotilas muistutti ”miehityksestä”, kun venäläisille pronssisotilas taas todisti heidän olevan maassa laillisesti, ei miehittäjinä.
Viron historian opettajien liiton hallituksen jäsen, ulkosuhteista vastaava Mare Oja pitää venäläisten koulujen syyllistämistä liioiteltuna.
- Venäläisissä ja virolaisissa kouluissa luetaan samoja oppikirjoja Viron historiasta, hän kertoo.
Koulut voivat valita viidennellä luokalla (11-12-vuotiaat) viidestä erilaisesta oppikirjasta mieleisensä. Suosituimmassa oppikirjassa Viron 1900-luvun historian on kirjoittanut entinen pääministeri ja historioitsija Mart Laar. Oppikirja on käännetty myös venäjän kielelle.
-Kokeissa venäläiset nuoret vastaavat yhtä hyvin kysymyksiin kuin virolaiset koululaiset. Opettajat opettavat samaa historiaa. Ilmeisesti venäjänkielisten koulujen opettajat eivät painota asioita samalla tavalla kuin virolaiset opettajat. Venäläiset nuoret eivät omaksu opetusta, Mare Oja pohtii.
Teini-ikäiset eivät Ojan mielestä yleensäkään pidä koulua suurena auktoriteettina vaan saavat enemmän vaikutteita kodista, mediasta ja kaveripiiristä.
-Venäläiset nuoret saavat tietonsa Virosta ja maailmasta seuraamalla Venäjän uutisia, Mare Oja valittaa.
Tähän asiaan Virossa on nyt herätty. Viron televisio ja lehdet ovat alkaneet panostaa venäjänkieliseen uutisointiin.

Ilmapiiri
muuttui
Mellakoiden jälkeen ilmapiiri kouluissa oleellisesti muuttui. Eesti Päevalehden mukaan esimerkiksi Õismäen venäläisessä lyseossa eräs koululainen tuli kouluun Venäjän lipun kanssa ja ilmoitti, että venäläisessä koulussa liehuu Venäjän lippu ja Venäjän lait vallitsevat. Kuudesluokkalainen poika kertoi puolestaan tohkeissaan käyneensä äitinsä ja pikkuveljensä kanssa barrikadeilla. Pienemmät lapset olivat kertoneet, että rajan takaa Venäjältä on juuri tulossa 600 tankkia, jotka pyyhkäisevät virolaiset maan päältä. Yksi lyseon viron kielen opettajista jätti eron pyyntönsä ja toinen harkitsi sitä vakavasti. Opettajat kokivat, että lasten aggressiivisuus oli suunnattu heitä itseään vastaan. Tosin lasten tunnelmat muuttuivat nopeasti. Virolaisia opettajia halattiin jo parin päivän päästä.
Viron opetusministeri Tõnis Lukas katsoi kuitenkin aiheelliseksi lähettää venäläisille kouluille kirjeen, jossa teroitettiin virolaisen historian tulkinnan opetuksen tärkeyttä.
- Opettajat eivät ymmärrä viron kieltä. Rehtorit osaavat, mutta hyvien aineopettajien viron kielen taso ei ole riittävän korkeatasoinen, Mare Oja sanoo.
Se on johtanut siihen, että venäläiset opettajat eivät osallistu seminaareihin tai koulutuspäiville. Heidän koulutuksensa on edelleen neuvostoperua.
-Perusongelma on se, että viiteentoista vuoteen ei ole ymmärretty, että Viro on oma valtio, Mare Oja uskoo.
Mare Oja pitää huolestuttavan sitä, että venäläiset ovat alkaneet puhua omasta valtiosta Virossa ja separatismista.
- Opettajilla on tärkeä rooli. Heidän täytyy opettaa lapsille ei vain suhdetta historiaan vaan myös valtioon. Yhteiskuntaa ei saa hajottaa, hän sanoo.

Yhteys
katosi
Venäjänkielisessä Paekaaren peruskoulussa viron kieltä opettava Christi Sepp on vieläkin järkyttynyt mellakoiden vaikutuksesta kouluun.
-Pinnalta kaikki on rauhallista, mutta sisimmässä on tapahtunut muutos. Jotkut oppilaat katsovat, että heidän pyhäinkuvansa on häpäisty. He ovat alistuneet, mutta eivät leppyneet. Välillemme on noussut seinä. He ovat niin loukkaantuneita, etteivät enää suostu edes keskustelemaan, Sepp kuvaa tunnelmia koulussa venäläisten Voiton päivänä 9. toukokuuta.
Sepp on opettanut kymmenen vuotta Paekaaren koulussa. Viimeisten neljän-viiden vuoden aikana tunnelma on hänen mielestään muuttunut. Vanhemmat ovat tulleet vihaisiksi ja syyttäneet koulua kaikesta. Yhtenä syynä ongelmien kasaantumiseen hän näkee kansanluonteiden eron. Venäläisten integrointi virolaiseen yhteiskuntaan kielen avulla on hankalaa.
-Venäläisillä on suuren kansan mentaliteetti. Heidän on hyvin vaikea oppia pienen kansan kieltä, Sepp arvelee.
Venäläiset nuoret potevat hänen mielestään turhautumista virolaisessa yhteiskunnassa. Pärjäämiseen tarvitaan lahjakkuutta ja työtä.
- He eivät tunne toiveidensa täyttyvän, Sepp sanoo.
Tänä vuonna Paekaaren kouluun ei tullut yhtään viron kieltä puhuvaa lasta. Aikaisempina vuosina aina muutama lapsi osasi jo viroa. Paekaaren koulussa on 370 oppilasta. Venäläisiä kouluja suljetaan, koska syntyvyys on alhainen ja lapsia laitetaan virolaiseen kouluun.
-Virolaisissa kouluissa ummikkovenäläisten lapsilla on vaikeaa, koska meillä ei ole erityisopettajavalmiuksia. Opetuksen taso heikkenee virolaisissa kouluissa, Sepp murehtii.

Vähän
tehtävissä
Christi Sepp pelkää, että pronssisotilaan siirto loukkasi joitakin venäläisiä lopullisesti.
- Se oli virhe, jonka korjaaminen voi olla vaikeaa, hän arvioi.
Hän on iloinen, että tulee kesäloma.
- Aika parantaa haavoja. Me tiedämme nyt, että meillä on ongelmia ratkaisematta, Sepp sanoo.
Hänen luokkansa tytöt, Anneli Astasenkova ja Valentina Sosoeva puhuvat kohtalaista viron kieltä. He ovat lähdössä viemään kukkia pronssisotilaan entiselle paikalle Tõnismäelle. Opettaja Christi Sepp hyväksyy heidän valintansa.
- Se on osa heidän identiteettiään. Voin vain sanoa, että tehkää se koulun jälkeen, hän toteaa.


Kainalo:
Viron historiasta
Virossa historiaa kirjoitetaan koko ajan uusiksi ja Virossa on monia näkemyksiä historian kipupisteistä.
Entisen pääministeri Mart Laarin kirjoittamasta osuudesta historian oppikirjassa syntyi heti meteli sen ilmestyttyä Virossa muutama vuosi sitten. Laar aloitti itsenäisen Viron historian vuodesta 1992 ja itsestään sen pääministerinä. Hän unohti Edgar Savisaaren ja Arnold Rüütelin roolit vuoden 1991 itsenäistymisen yhteydessä. Valintaa hän perusteli sillä, että oppikirja on yksinkertaistettu Viron historia.
Mare Oja vastaa historian oppikirjojen oikeellisuudesta. Hän totesi, ettei Edgar Savisaaren poisjääminen Mart Laarin oppikirjasta ole väärin, koska Savisaar ei ole koskaan puolustanut Viron itsenäisyyttä. Sen sijaan vanhan Rüütelin unohtaminen on loukannut Rüütelin sukulaisia. Rüütel olisi hänen mielestään pitänyt edes mainita teoksessa.

Leena Hietanen