Ihmisoikeusloukkauksista valitetaan yhä useammin

Julkaistu Turun Sanomissa 03.09.1995

Ihmisoikeuksien loukkauksista
valitetaan Virossa yhä useammin

TS/Tallinna
Leena Hietanen

Tallinnassa toimiva kansalaisjärjestö Ihmisoikeuksien tiedotuskeskus on saanut jo tämän vuoden aikana 700 valitusta ihmisoikeuksien loukkauksista Virossa. Keskuksen johtaja Larissa Jakovlevan mukaan pääongelmia ovat venäläisvähemmistön kansalaisuuteen, oleskelulupiin ja matkustusdokumentteihin liittyvät kysymykset. Uutena ryhmänä ovat tulleet virolaiset. Heidän valituksensa koskevat tilannetta, jossa asunnot on palautettu entisille omistajille ja asukkaat ovat joutuneet lähtemään. He peräävät oikeutta omaan kotiinsa.
Jakovlevan mukaan Virossa on runsaasti tapauksia, joita voi kutsua ihmisoikeusrikkomuksiksi.
”Hankaluutena on, että Viro ei ole ratifioinut Euroopan Neuvoston ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia eikä myöskään Viron ja Venäjän välistä joukkojen poistumissopimusta. Viron lakien avulla asioille ei voi etsiä apua”, Jakovleva sanoo.

Raportti
lähdössä
Viiden yksityishenkilön ja tanskalaisen ihmisoikeuskeskuksen avulla Tallinnaan perustettu keskus on toiminut hiukan yli vuoden. Larissa Jakovleva toteaa, että keskuksen resurssit ovat riittämättömät.
”Kaksi asiantuntijaa auttaa lakiasioissa tekemään selvityspyyntöjä Viron viranomaisille. Olemme keskittyneet vain kansalaisuuskysymyksiin, vaikka aiheita olisi enemmänkin, sillä voimavaramme eivät riitä muuhun.”
Ihmisoikeuskeskus valmistelee parhaillaan raporttia Viron ihmisoikeustilanteesta YK:n ihmisoikeuskomitean kokoukseen Genevessä lokakuussa.
”Meillä on vain mielipidevaltaa, joten haluamme muuttaa käsitystä Virosta maana, jossa kaikki on kunnossa. Kansainvälisten organisaatioiden kautta voidaan painostaa Viroa ratifioimaan kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Viron lainsäädäntö ja politiikka on niin ovelaa, että on hyvin vaikea todistaa ihmisoikeusloukkauksia. Toistaiseksi ihmiset kokevat itsensä lähinnä kiusatuiksi.”
Jakovleva pitää ongelmana keskuksen huonoja suhteita virolaisiin päättäjiin.
”Meidät koetaan vastarintaliikkeenä hallitusta vastaan, mitä me emme suinkaan ole.”
Venäläisten aktivoituminen omien kansalaisuusongelmiensa takia ei ole Jakovlevan mielestä myöskään odotettavaa.
”Venäläiset ovat hajallaan ja demoralisoituneita. He ovat kadottaneet uskonsa ja luottamuksensa kaikkiin järjestelmiin.”

Sotilasperheillä
hankalinta
Koska Viro ei ole ratifioinut viime vuotista joukkojen vetäytymissopimusta, jossa säädettiin eläkkeellä oleville neuvostoupseereille oikeus jäädä Viroon, sotilasperheiden kohtalo on edelleen epäselvä. He ovat jättäneet oleskelu- ja työlupahakemuksensa, mutta Viron lakien mukaan heillä ei ole oikeutta jäädä Viroon.
Jakovlevan vastaanotolla on venäläisen upseeriperheen tytär Irina valittamassa omaa kohtaloaan. Hänen isänsä kuuluu virolaisen tulkinnan mukaan niin sanottuihin ”miehitysjoukkoihin”, sillä hän oli Venäjän armeijan palveluksessa Viron itsenäistyessä. Hänen 22-vuotias tyttärensä Irina on syntynyt ja kasvanut Tallinnassa, mutta amerikkalaisten johdolla toteutettavan joukkojen kotiuttamissopimuksen nojalla myös hänen pitäisi muuttaa vanhempiensa mukana Pietariin.
Irina pitää asiaa ihmisoikeusloukkauksena, sillä hän on täysi-ikäinen ja hänellä on mielestään oikeus kotiinsa Virossa. Venäjälle hän ei aio mennä vaan suunnittelee paperiavioliittoa Ruotsiin. Hänen olonsa tekee hankalaksi se, että viranomaiset ovat ilmoittaneet hänen tarvitsevan maasta poistumisviisumin. Sen hän saa vain Venäjälle, mikäli hän allekirjoittaa paperin, missä hän vapaaehtoisesti luopuu tavoittelemasta Viron kansalaisuutta.
Ihmisoikeuskeskuksen lakimies aikoo tehdä asiasta kyselyn kansalaisuusviraston johtajalle.


Kommentit:

1. Turussa työskennellyt virolainen toimittaja Sirje Kiin teki artikkelista uutisen virolaiseen Eesti Päevalehteen otsikolla ”Suomalainen lehti syyllistää Viroa” (12.09.1995). Sen seurauksena virolainen ekstremisti, Paul-Erik Rummo teki eduskuntakyselyn artikkelin kirjoittaneesta toimittajasta venäläisen propagandakoneiston äänitorvena. Eduskuntakysely ei koskaan edes edennyt yhteydenotoksi allekirjoittaneeseen. Sen sijaan Ihmisoikeuksien tiedotuskeskuksen johtaja Larissa Jakovleva soitti ja kertoi, ettei hänen toimistonsa ollut koskaan joutunut vastaavanlaisen huomion ja häirinnän kohteeksi. Erilaiset virolaiset viranomaiset vaativat luettavakseen valmisteilla olevaa ihmisoikeusraporttia ja alkoivat uhkailla toimistoa sulkemisella. Viron suojelupoliisi otti keskuksen tarkkailuunsa. Ymmärsin ensimmäistä kertaa, mitä tarkoittaa se, että toimittajan täytyy kyetä suojelemaan lähteitään. Jakovleva luopui myöhemmin toimiston johtajan roolista. Hän meni naimisiin keskuksen asiantuntija, Aleksei Semjonovin kanssa, josta tuli keskuksen johtaja. Tämän artikkelin jälkeen Virossa ryhdyttiin avoimesti vaikeuttamaan Ihmisoikeuksien tiedotuskeskuksen toimintaa syytöksillä kytköksistä Venäjän hallitukseen. Keskusta on uhkailtu jatkuvasti sulkemisella.
2. Irina Kurova pääsi lähtemään Virosta Saksaan, jossa hän solmi rakkausavioliiton. Hän kävi myöhemmin Virossa tapaamassa ystäviään, mutta ei koskaan päässyt eroon vastenmielisyydestään Viroa kohtaan.