sunnuntai 27. tammikuuta 2008

Ulkomaalaisuus sinetöidään

(Julkaistu Kauppalehdessä 6.6.1995)

Viron työpaikoilla järjestetään venäläisille työlupia
Hakemuksia jätetään laiskasti, vaikka määräaika kuluu umpeen

KL/Tallinna

Venäläisillä on puolitoista kuukautta aikaa järjestää itselleen työ- ja oleskelulupa Virossa. Työnantaja on velvollinen vuoden kuluttua irtisanomaan työntekijän, joka ei ole heinäkuun 12. päivään mennessä jättänyt työ- ja oleskelulupahakemustaan.
Jotta suuret tehtaat toimisivat jatkossakin, ovat viranomaiset tuoneet tehtaisiin työntekijät hoitamaan työ- ja oleskelulupa-asiat kuntoon. Tunnelma työntekijöiden joukossa ei ole paras mahdollinen. Venäläiset eivät ole koskaan hyväksyneet Viron päätöstä rinnastaa maassa olevat yli 400 000 entisen Neuvostoliiton aikana maahan tullutta asukasta ulkomaalaisiin.
Huhtikuun loppuun mennessä Virossa olevat ei-kansalaiset olivat hakeneet työ- ja oleskelulupia 185 000 kappaletta. Viron kansalaisuusviraston mukaan hakemus on jättämättä noin 230 000 ei-kansalaisella.
Viron ulkomaalaislain mukaan niiden, jotka eivät ole jättäneet hakemusta ajoissa, pitää poistua maasta vuoden kuluessa. Viranomaiset eivät usko joukkomuuttoliikkeeseen. Yhtä vähän he uskovat siihen, että nyt on virolaisten vuoro lastata venäläisiä itään vieviin juniin.
Työ- ja oleskeluluvalla ei ole tekemistä kansalaisuuden kanssa. Nyt jaettavat työ- ja oleskeluluvat ovat voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen on mahdollista anoa pysyvää oleskelulupaa.
Virossa ei ole selvää kuvaa siitä, mitä tapahtuu, jos suuri osa ei-kansalaisista jättää työ- ja oleskeluluvan hakematta. Toistaiseksi hakuaikaa ei ole haluttu jatkaa. Viranomaisilla on täysi valmius ottaa vastaan hakemuksia niin paljon kuin niitä jätetään. Ongelma on, ettei niitä jätetä.

Tunnelma
arkaluontoinen

Tallinnassa sijaitsevan Baltian laivatelakan 1500 työntekijästä 90 prosenttia on venäläisiä. Kaksi virkailijaa ottaa vastaan työntekijöiden hakemuksia. Työntekijät eivät suostu haastateltaviksi. Heidän selitetään olevan peloissaan. Julkisen työ- ja oleskelulupamenettelyn arvostelun uskotaan johtavan Pjotr Rozokin kohtaloon. Hänet karkotettiin maasta kuukausi sitten. Rozok oli Zhirinovskin kannattaja, mutta myös äänekäs venäläisten kansalaisoikeuksien puolustaja.
Telakan talousjohtaja Dimitri Kubitskin sanoo tehtaan kansalaisuus- ja kielikysymysten olevan vaikeita. Työntekijät nurisevat työ- ja oleskeluluvan hakemisesta. Osa on työskennellyt tehtaalla 20-30 vuotta.
”He pitävät vaatimusta ihmeellisenä ja nöyryyttävänä, mutta suhtautuvat asiaan vielä maltillisesti. Kysymys on hyvin arkaluonteinen ja herättää voimakkaita tunteita”, Kubitskin sanoo.
Työntekijät ovat pakkotilanteessa. Telakan työntekijöillä on perhe elätettävänään ja telakka tarjoaa toistaiseksi varman työpaikan. Heillä ei ole varaa menettää työpaikkaa.
Toisessa suuressa neuvostotehtaassa, Dvigatelissa, ongelmat ovat johtaja Vladimir Galkinin mukaan samankaltaiset. Tehtaan 1500 työntekijästä valtaosa on ei-kansalaisia. Galkin toivoo, että heinäkuun alkuun mennessä lupa-asiat saadaan kuntoon. Tehtaan sisäinen kieli on edelleen venäjä. Uusien vaatimusten mukaan virallinen dokumentaatio tehdään kahdella kielellä. Kaikki tehtaasta ulos menevä materiaali on vironkielistä.
Tehtaissa pitäisi myös ylemmän henkilökunnan täyttää viron kielen tasovaatimukset. Sekä Dvigatel että Baltian laivatelakka ovat järjestäneet työntekijöilleen kielikursseja. Dimitri Kubitskin toteaa, että telakan kaikki insinöörit ovat käyneet kielikurssit, mutta heidän kielitaitonsa ei täytä työssä vaadittavaa tasoa. Kubitskin itse puhuu täydellistä viroa, jonka hän on oppinut jo lapsena kotipihalla. Vladimir Galkin käy kielikurssia, mutta tulokset ovat vielä vaatimattomat.

Ongelmat
edessä

Koska Virossa työ- ja oleskeluluvan haku on ei-kansalaisille psykologisesti vaikeata ja Viron kansalaisuuden tavoittelu kielikokeineen lähes mahdotonta, se on johtanut tilanteeseen, että Venäjän kansalaisuutta on haettu yhä enemmän. Virossa Venäjän kansalaisuus on jo 71 000 ihmisellä. Venäjän kansalaisuuden hakemista jouduttaa ennen kaikkea se, että sen saa välittömästi, mikä mahdollistaa esimerkiksi matkustamisen.
Venäläisiä on loukannut se, että työ- ja oleskelulupa annetaan aluksi vain viiden vuoden määräajaksi. Se tarkoittaa sitä, että puolentoista vuoden päästä pidettävissä paikallisvaaleissa heillä ei ole äänioikeutta. Se on vain pysyvän oleskeluluvan saaneilla ihmisillä.
Viron uusi kansalaisuusviraston johtaja Andres Kollist pitää tilannetta vaarallisena. Hän pelkää, että maassa laittomasti olevien määrä jää lähes 200 000:een. Se merkitsee anarkian lisääntymistä. Maahan jää ihmisiä, joilla ei ole äänioikeutta eikä passia, jolla matkustaa ulkomaille. Samanaikaisesti Narvan alueella haetaan yhä enemmän Venäjän kansalaisuutta, minkä Kollist katsoo olevan Venäjän valtion rakentamista Viron sisällä.
Virossa ei ole vielä poliittisella tasolla mietitty toimia, joilla ei-kansalaiset saataisiin houkuteltua hakemaan enemmän työ- ja oleskelulupia. Yhtenä vaihtoehtona on alustavasti esitetty, että määräaikainen oleskelulupa muutettaisiin pysyväksi. Varsinaisiin toimenpiteisiin ryhdyttäneen heinäkuussa, kun lopulliset luvut ”laittomasti” maahan jääneistä paljastuvat.
Leena Hietanen

Kommentit:
1.Virossa pyrittiin itsenäisyyden alkuaikoina tekemään venäläisten olot mahdollisimman hankaliksi. Samaan tapaan kuin Natsi-Saksassa Virossa venäläiset joutuivat hakemaan jatkuvasti erilaisia lupia. Jokainen lupa maksoi tietenkin rahaa. Virolaiset elättivät myös toiveita, että erilaisilla määräaikaisilla luvilla joudutetaan venäläisten maasta muuttoa.
2. Virosta lähti yli sata tuhatta venäläistä vuosien 1989-1992 välissä. Julkisessa keskustelussa vaietaan heidän oikeudestaan palata kotimaahansa takaisin. Käytännössä he eivät eroa palestiinalaisista, jotka ovat paenneet Israelista elämään esimerkiksi Jordaniaan.
3. Oleskelulupien jaon aloitti voimallisesti huhtikuussa 1995 pääministeriksi noussut Tiit Vähi. Hänen aikanaan venäläisten status ”ulkomaalaisina” vahvistettiin työ- ja oleskeluluvilla. Seuraava pääministeri, Vähin puoluetoveri, kokoomuslainen Mart Siimann edusti maltillista kansallisuuspolitiikkaa. Hän pyysi venäläisiltä anteeksi heidän karkottamisyrityksiään. Vuoden 1999 maaliskuussa pääministeriksi noussut Mart Laar jatkoi Vähin jyrkkää linjaa. Hänen aikanaan venäläisistä ryhdyttiin puhumaan ”okkupantteina”.
4. Ei-kansalaisilla oli mahdoton matkustaa, koska maailmalla ei ollut maita, jotka olisivat tunnustaneet Viron jakamia matkustusdokumentteja. Vasta vuoden 1996 jälkeen, kun neuvostopassi kadotti voimassaolonsa ja Viro jakoi muukalaispassit ei-kansalaisilleen, eri maat ryhtyivät hyväksymään virolaisia matkustusasiakirjoja. Muutaman kerran Virosta Suomeen lähteneen urheiluseuran tie katkesi Suomen suurlähetystöön, kun ei-kansalaisille ei tullut viisumia.

1 kommentti:

Freedom kirjoitti...

Occupying country cannot change the legislation of the occupied country, as stated in the 1907 Hague Covention.
------------------
The 1907 Hague Convention forbids to change the statutory laws of the occupied territory and nationalise private property.
------------------
THE 1949 GENEVA CONVENTION FORBIDS THE OCCUPYING COUNTRY TO INHABIT THE OCCUPIED TERRITORY WITH ITS CITIZENS.
------------------
Hence the GENOCIDE against Estonian nation and MASSIVE COLONIZATION of Estonain territory is against international laws. Paris international convention, which is ratified by all members of te United Nations Organization, regards genocide as an indictable and punishable crime.
------------------
As in Estonia's case Russia as an occupying power has ignored all these acts of international law, the discontinuation of occupation here is a complex and complicated issue. It is a globally unprecedented case. While there are numerous facts of occupation around the globe, it has never gone as far as in three Baltic States. People who are not familiar with terminology and references tend to think that occupation ends together with the withdrawal of occupying troops. However, in Estonia this did not end the occupation. It would completely be over only after complete DECOLONIZATION of the country.