Sillamäe

(Julkaistu Turun Sanomissa 26.04.1998)

Venäjän suhteet ratkaisevat kaupungin tulevaisuuden
Viron venäläisin kaupunki Sillamäe elpyy
TS/Sillamäe
Leena Hietanen
Sillamäe on kupliva kaupunki. Siellä on Viron vihaisimmat venäläiset, joiden mielestä Viro ”kansanmurhaa” heitä. Kaupunginjohtaja Jaak Tammen mielestä Sillamäen tunnelmat ovat jo rauhoittuneet parin vuoden takaisesta syvimmästä masennuksen aallonpohjasta.
”Asukkaat joutuivat shokkiin Neuvostoliiton romahdettua. Kaupungin teollisuus oli täysin kytkettynä itään. Markkinoiden sulkeutuminen romahdutti Sillamäen teollisuuden ja teki kaupungista yhden Viron synkimmistä työttömyysalueista”, Tamm kertoo.
Sillamäe on syntynyt kaupunkina vasta 1940-luvun lopulla uraanirikastamon ja sotatehdaskompleksin rakentamisen yhteydessä. Kaupungin asukkaat muodostuivat tehtaisiin työskentelemään tuoduista venäläisistä. Tavallisella virolaisella ei ollut asiaa kaupunkiin. Se oli suljettu sotilasalue.
Viron valtiovalta ei kaupunginjohtaja Jaak Tammen mielestä Viron ensimmäisinä itsenäisyyden vuosina ulottunut Sillamäelle vaan sitä hallitsivat kaupungin omat voimat, joista toinen puoli makaa nyt mullan alla ja toinen puoli istuu linnassa. Vasta pari vuotta sitten Sillamäkeä alettiin vakavammin integroida muuhun Viroon. Se näkyy Tammen mielestä siinä, että rikollisuus on huomattavasti vähentynyt.
Vaikka virolaiset vierastavat yhä kaupunkia, Tamm uskoo, että Sillamäestä voi voi tehdä virolaisen kaupungin. Sillamäellä on 19 000 asukasta, joista 98 prosenttia on venäläisiä.
Sijainti
valttina
Sillamäen mahdollisuudet ovat Jaak Tammen mielestä kaupungin sijainnissa. Venäläiset öljy-yhtiöt ovat käyneet tutustumassa vanhaan satamaan. Sillamäen kautta kulkee valtatie ja junarata Pietarin ja Tallinnan välillä. Molempiin kaupunkeihin on matkaa 180 kilometriä ja Venäjän rajalle 25 kilometriä.
”Venäläiset öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneet sataman kunnostamisesta, sillä se tulee edullisemmaksi kuin uudet satamat itäiselle Suomenlahdelle”, Tamm sanoo.
Viron hallituksessa on valmisteilla esitys turistiviisumista, jonka avulla houkuteltaisiin Pietarista asiakkaita ostoksille Itä-Viroon vuoden 1999 alusta lähtien.
”Miksi pietarilaiset eivät voisi tulla yhtä hyvin meille ostoksille kuin Kotkaan. Täällä sentään puhutaan venäjää”, hän jatkaa.
Teollisuutta
heräteltävä
Jaak Tamm arvioi liikenteen ja turismin lisäksi Sillamäen voimavaraksi tavallista korkeammin koulutetun työvoiman.
”Työvoimavaltaiset investoinnit olisivat välttämättömiä. Tekstiili- ja elektroniikkateollisuudelle olisi hyviä mahdollisuuksia”, Tamm arvioi.
Sillamäen tuotantolaitoksien on ollut vaikea löytää länsimarkkinoita. Idän markkinat eivät vedä ja kokemus lännestä puuttuu. Sillamäen suurimman työnantajan, harvinaisia maametalleja jalostavan Silmetin taloudelliset vaikeudet heijastuvat heti sosiaalisina levottomuuksina kaupungissa.
Viron ja Venäjän välisistä suhteista riippuu Sillamäen kehitys.
”Jos suhteet paranevat, Sillamäe kehittyy merkittäväksi rajakaupungiksi. Jos suhteet jäävät huonoiksi, kaupunki jää provinssiksi”, hän jatkaa.
Vähemmistö
kovaäänistä
Sillamäen eläkeläiset ovat osoittaneet mieltään Viron parlamentin edustalla syyttäen Viroa muun muassa heidän poliittisten ja kielellisten oikeuksiensa rajoittamisesta.
Eläkeläiset Oleg ja Zinaida Vassiljev ovat ottaneet Venäjän kansalaisuuden. He katsovat, ettei heillä kielitaidottomuuden takia ollut mahdollisuuksia Viron kansalaisuuteen. He eivät myöskään pidä siitä, että heitä nimitetään miehittäjiksi.
”Olimme aikaisemmin yhtä suurta perhettä, joka nyt on hajonnut”, Oleg Vassiljev pahoittelee.
Vassiljevit pitävät ongelmana poliittisten oikeuksien puutetta eli he eivät saa äänestää.
Heillä olisi sanottavaa moneenkin asiaan. Venäjän passista on kuitenkin heille hyötyä, sillä he voivat matkustaa Venäjälle sukulaisiaan tapaamaan ilman viisumia.
Kieltä
opitaan
Sillamäellä on vain nelisensataa rekisteröityä virolaista. Kaupungin virastoissa virallinen kieli on viro, joskaan sitä ei käytetä muualla kuin paperilla. Virkamiehiksi valitaan viron kielen taitoisia. Se lisää jännitteitä, sillä Sillamäellä sellaisia henkilöitä on vähän eikä perusasukaskunta ole välttämättä edustettuna kaupungin virkamiehistössä.
Kaupunginjohtaja Jaak Tamm sanoo venäläisten kiinnostuneen viron kielen oppimisesta, sillä kielitaidottomuus rajoittaa mahdollisuuksia. Ongelmaksi jää viron kielen käytännön puuttuminen. Viroa Sillamäellä ei kuule.
”Tosiasia on, että vaikka viron kielellä alkaa jo saada palvelua, ilman venäjän kielen taitoa ei pärjää”, Jaak Tamm toteaa.
Kommentit:
1.Kaupunginjohtaja Jaak Tamm oli Tallinnan kaupunginjohtajana vuosina 1992-1996. Vanhan kaupungin asuntojen jakaminen virkamiehille ja siitä seurannut korruptioskandaali kaatoi kuitenkin Tammen ja hänen edustamansa kokoomus-puolueen. Tamm lähetettiin ”Viron Siperiaan”, Sillamäelle kaupunginjohtajaksi. Hän kuoli kesken virkakautensa 1999.
2. Harvinaisia maametalleja valmistavan Silmetin yksityisti itselleeen kokoomus-puolueen entinen pääministeri Tiit Vähi. Hän ryhtyi kunnostamaan venäläisten kanssa yhdessä myös Sillamäen satamaa. Se ei ole kuitenkaan lähtenyt toivotulla tavalla vetämään rahtia Viron ja Venäjän huonojen suhteiden takia.