Siim Kallas

(Julkaistu Turun Sanomissa 14.02.1999 artikkelisarjassa Viron vaalit 7.3.)

Reformipuolueen Siim Kallas on vaalien ennakkosuosikki, mutta invalidi:
MILJOONAT DOLLARIT TIELLÄ
TS/Tallinna
LEENA HIETANEN
Viron yhden karismaattisimman poliitikon vastustajat ovat onnistuneet tavoitteissaan: Siim Kallasin tie pääministeriksi on torpedoitu käynnissä olevaan oikeusprosessiin. Kallas istuu syytettynä yrityksestä kavaltaa valtion varoja noin 100 miljoonaa kruunua (40 miljoonaa markkaa) omaan taskuun. Kallas on torjunut kaikki syytteet poliittisena ajojahtina. Kallas oli keskuspankin pääjohtajana, kun valtion pankki Põhja-Eesti Pank sijoitti keskuspankista lainaamansa 10 miljoonaa dollaria Sveitsiin, josta rahat katosivat taivaan tuuliin.

Opposition
johtaja
Siim Kallasin reformipuolueen kanssa haluaa hallitusyhteistyöhön kolme puoluetta Andres Tarandin johtamat Maltilliset, Mart Laarin johtama Isänmaan liitto ja Toomas-Hendrik-Ilveksen Kansanpuolue. Kaikki neljä puoluetta ovat tällä hetkellä oppositiossa.
Siim Kallasia on pidetty tämän hallitusvaihtoehdon pääministeriehdokkaana ennen kaikkea siksi, että reformipuoluetta pidetään yhtenä vaalien voittajista.
Reformipuolue luokitellaan Virossa liberaaliin oikeistoon. Se kannattaa vahvaa äärikapitalistista talouspolitiikkaa, siltä puuttuvat äärikansalliset elementit. Sen äänestäjiksi luokitellaan virolaiset menestyjät, yrittäjät ja pankkiirit.

Tekijä jo
menneisyydessä
Siim Kallas on ollut tekijä jo Neuvosto-Virossa. Kallas syntyi Tallinnassa 1948 ja lopetti opiskelut Tarton yliopiston taloustieteellisessä tiedekunnassa 1972. Vuoteen 1975 Kallas keskittyi Tartossa syventäviin opintoihin rahoitus- ja lainoitusalalla, mutta väitöskirja jäi kirjoittamatta. Sen jälkeen hän työskenteli mm. Neuvosto-Viron valtiovarainministeriössä ja Säästökassojen pääjohtajana.
Siim Kallas oli poliittisesti aktiivinen jo opiskelija-aikanaan. Hän oli yliopiston komsomol-komitean aktivisti agitoiden opiskelijoita astumaan puolueen jäseneksi uralla etenemiseksi. Myöhemmin hän nousi Viron kommunistisen puolueen äänenkannattajan, Rahva Häälen päätoimittajan sijaiseksi. Perestroikan lopulla Siim Kallas valittiin Neuvostoliiton kansanedustajalaitoksen edustajaksi Moskovaan.

IME toi
mainetta
Kallas kuului nelikkoon, joka osallistui aktiivisesti Viron talouden irrottamiseen Neuvostoliitosta. Yhdessä Tiit Maden, Mihkel Tigman ja Edgar Savisaaren kanssa hän kuului IME-projektiin, joka kehitteli Virolle itsenäistä talouspolitiikkaa. IME tulee sanoista Ise majandav Eesti.
Neuvostoajan lopulla Kallasin onnistui hankkia vielä merkittävä nomenklatuuria henkivä virkanimitys – hänestä tuli Viron ammattiyhdistysten keskusliiton puheenjohtaja.
Sekavissa oloissa vuonna 1991 Kallas näytti taitonsa, kuinka nopeasti orientoitua uudelleen sekasorron keskellä: hän junaili itsensä Viron keskuspankin pääjohtajaksi. Se oli tuohon aikaan suhteellisen neutraali virkapaikka. Hän saavutti asemassaan mainetta ”Viron kruunun isänä”. Jo vuodesta 1992 Viron lehdistö alkoi kuitenkin sekoittaa hänen nimensä epämääräiseen valtion asekauppaan, pankkisotkuihin ja keskuspankin ruplien myyntiin Tsetseniaan.

Kunnianhimoa
pääministeriksi
Siim Kallasin poliittista kunnianhimoa työ Viron keskuspankissa ei rauhoittanut. Jo vuonna 1994 hän pyrki ensimmäistä kertaa pääministeriksi Mart Laarin jouduttua eroamaan, turhaan.
Vuoden 1995 parlamenttivaalien alla voimia keränneet pankit ja transitosta riippuvaiset liikemiehet päättivät perustaa omien etujensa ajamiseksi oman puolueen, reformipuolueen. Transito-liikemiehiä ei tyydyttänyt Isänmaan avoin venäläisvastainen sisä- ja ulkopolitiikka. Elinkeinoelämä pumppasi Viron oloissa erikoisen paljon rahaa reformipuolueen vaalikampanjaan ja tulokset olivatkin silminnähtävät. Tuolloin saadut äänet eivät kuitenkaan riittäneet hallituksen muodostamiseen ja reformistit jäivät oppositioon.

Monimutkainen
tilanne
Kun Virossa käynnistyi syksyllä 1995 ns. ”nauhaskandaali”, Siim Kallasista tuli Tiit Vähin hallituksen ulkoministeri. Kallas ei tuntenut itseään ulkoministerinä erityisen vahvaksi, ehkäpä vain heikon englannin kielen taitonsa takia. Hänen onnistui kuitenkin syksyllä 1996 tavata Petroskoissa venäläinen kollegansa, Jevgeni Primakov (nykyinen pääministeri). Tapaamista seurasi rakentava vaihe Viron ja Venäjän välisissä rajasopimusneuvotteluissa.
Reformipuolue on hyvin ristiriitaisessa tilanteessa ennen maalisvaaleja. Sen tukijat vaativat voittoa hinnalla millä hyvänsä, mutta puolue ei yksinään ole kykenevä muodostamaan hallitusta. Se on pakotettu yhteistyöhön Isänmaan liiton ja Maltillisten kanssa. Yhteistyöstä tulee vaikea. Äärikansalliset isänmaalaiset ja sosiaalidemokraattiset Maltilliset luovat eri suuntiin repiviä ja hajottavia jännitteitä.


KUVA:

KUVATEKSTI:
Siim Kallas kuuluu poliitikoihin, joille menneisyys ei merkitse taakkaa nykyisellä poliitikon uralla.