Viron huumeongelma

(Julkaistu Turun Sanomissa 31.03.2000)
AIDS:in ehkäisykeskuksen johtaja Nelli Kalikova:
VIRON HUUMEONGELMAAN
PUUTUTTAVA NOPEASTI
TS/Tallinna
LEENA HIETANEN
Viron AIDS:in ehkäisykeskuksen johtaja Nelli Kalikova on nähnyt työssään Viron huumeongelman kärjistymisen.
”Se on riistäytynyt täysin käsistä”, hän väittää.
AIDS:in ehkäisykeskus seuraa huumetilannetta, koska suonensisäisten huumausaineiden käyttäjät ovat potentiaalisia hiv-potilaita. Virossa ei ole toistaiseksi rekisteröity yhtään neulojen välityksellä aidsiin sairastunutta. Narkomaaneista 80 prosentilla on jo B- ja C-hepatiittia, mikä kertoo heidän olevan vaaravyöhykkeessä.
Virossa arvioidaan Kalikovan mukaan narkomaaneja olevan noin 10 000. Heistä 70 prosenttia on heroiinin käyttäjiä. Puolet heistä, 3500 asuu Tallinnassa ja puolet Narvassa, Sillamäellä ja Kohtlajärvellä.
Venäläisten
ongelma
Kalikovan mielestä Viron huumeongelmista on vaiettu, koska valtaosa ihmisistä ei ole omasta mielestään tekemisissä huumausaineiden kanssa. He tietävät narkomaanien olemassaolosta vasta sitten, kun käsilaukku tai autoradio varastetaan. Narkomaanien vanhemmat taas ovat yllättyneitä lastensa huumeidenkäytöstä.
”Tilanne on uusi vanhemmille. Heidän ensimmäinen reaktionsa on shokki. He alkavat hävetä ja syyttää itseään eivätkä kerro kenellekään murheistaan”, Kalikova sanoo.
Heroiinin eli suonensisäisen huumeen käyttö on venäläisten ongelma. Tutkimusten mukaan 98 prosenttia käyttäjistä on venäjänkielisiä ja ne harvat virolaisetkin heroinistit ovat kasvaneet venäjänkielisessä ympäristössä. Huumeet ovat selkeästi myös nuorten ongelma. Narkomaaneista yli 50 prosenttia on aloittanut heroiinin käytön 14-20-vuotiaana. Heroiinin käyttö on myös selvästi poikien ratkaisu, sillä heitä on käyttäjistä 86 prosenttia. Tyttöjen osuus on kuitenkin koko ajan kasvamassa.
Kun venäläiset nuoret käyttävät heroiinia, virolaiset valitsevat ekstaasin ja amfetamiinin. Huumeiden käytön erilaisuudelle Kalikovalla on oma hypoteesi. Hän uskoo venäläisten valitsevan unettavia huumeita siksi, että he haluavat rauhoittaa kymmenet ongelmansa yhdellä. Virolaisten elämä sen sijaan on kiihkeää ja töitä tehdään ympäri vuorokauden.
”He tarvitsevat stimuloivia ja energiseksi tekeviä huumeita”, Kalikova uskoo.
Perheen
arvomaailma
Kalikovan mielestä huumeiden käyttö on Virossa selkeästi sosiaalinen ongelma.
”Kysymys ei ole rahasta vaan yhteiskunnallisen elämän ulkopuolelle jäämisestä”, Kalikova toteaa.
Hän on tutkinut narkomaanien vanhempien taustaa ja löytänyt altistavia tekijöitä. Vanhemmilla on yleensä materiaalisia arvoja korostava arvomaailma. Äidit haluavat lastensa näyttävän yhtä vaurailta kuin toverinsa. Koska perheet ovat keskiluokkaisia pienten tulojen perheitä, niissä työskennellään aamusta iltaan.
”Lapset tarvitsevat muutakin kuin rahaa”, hän sanoo.
Monet narkomaanit tulevat hajonneista perheistä. Narkomaanin äiti on usein yksinhuoltaja, mutta vielä useammin uudelleen naimisissa. Uusi isäpuoli on tullut perheeseen, kun lapsi on ollut 7-10-vuotias.
”Ilmeisesti se on herkkä ikä, sillä jos isäpuoli ei ota lasta täysin omakseen, lapsi tuntee itsensä torjutuksi”, hän sanoo.
Narkomaaneiksi ajautuneet nuoret eivät ole ihmelapsia vaan ns. tavallisia lapsia. Koulunsa he ovat suorittaneet joten kuten. Neuvostoaika tarjosi myös tällaisille nuorille itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia.
”Lapsi saattoi viettää aikaa pioneerileirissä. Harrastus- ja urheilukerhot olivat ilmaisia. Jos hän menestyi hyvin, hän lähti Meriakatemiaan. Jos hän ei aivan niin hyvin menestynyt, hän meni kalateollisuuskouluun. Oli vaihtoehtoja elää normaalisti”, Kalikova luonnehtii.
Nyt koulutuksen hankkiminen on vaikeampaa, sillä se on muuttunut maksulliseksi. Myös harrastukset vaativat rahaa.
Epäonnistunut
integraatio
Kalikovan mielestä venäläisten integraatiopolitiikka on epäonnistunut. Viro on tuottanut tuhansia asosiaalisia ihmisiä herättyään liian myöhään venäläisten syrjäytymiselle.
”Virossa oli hyvin pitkään sellainen politiikka, että kun tehdään oikein tiukat lait, venäläiset lähtevät maasta. He eivät lähteneet. Vanhemmat venäläiset ovat reagoineet toisin kuin nuoret. Kun nuoret eivät pääse toteuttaman itseään laillisesti, he alkavat tehdä sitä laittomasti”, Kalikova uskoo.
Häntä ihmetyttää se, että virolaiset puhuvat nyt vasta venäläisten integraatiosta, kun kymmenen vuotta on kulunut. Integraatio olisi pitänyt aloittaa jo vuonna 1992, sillä vaikeimmassa asemassa olevat 19-20-vuotiaat pojat ovat kaikki kasvaneet Viron tasavallassa.
”He ovat Viron integraatiopolitiikan hedelmiä”, Kalikova väittää.
Huume
vaihtui
Virossa suonensisäinen huume vaihtui 1998 kesällä. Siihen saakka narkomaanit käyttivät unikkolientä, jota valmistettiin Ukrainasta ja Venäjältä tuoduista unikonsiemenistä. Se korvautui vahvemmalla heroiinilla. Kun narkomaanit oli opetettu heroiinin käyttöön, hinta nousi kolmen kuukauden päästä pilviin. Muutos merkitsi sitä, että kalliimpi ja vahvempi huume lisäsi varkauksia ja kuolemia yliannoksiin.
”Virossa on tehtävä nopeasti jotakin, sillä muutoin alkavat toteutua muualta tutut kuviot”, Kalikova sanoo.
Naiset ja miehet hankkivat huumerahoja eri tavalla. Kun miehet hankkivat huumerahaa varastamalla tai ryöstämällä, naiset pitävät kunniallisempana myydä itseänsä.
”Prostituutit, jotka tienaavat kehollaan rahaa paremman elämän toivossa, pitävät huolta itsestään. Sen sijaan narkomaaniprostituutit ovat vaarallisia, sillä huumeiden saamiseksi he eivät vaadi turvaseksiä eivätkä pidä huolta ehkäisystä vaan synnyttävät lapsia”, Kalikova sanoo.
Kalikovan mielestä Virossa pitäisi tehdä poliittisella tasolla pikaisesti päätöksiä, sillä huumeet ovat tunkeutuneet jo kouluihin. Samanaikaisesti Virosta puuttuvat narkomaanien huoltokodit ja parantolat.
Huonot välit
poliisiin
Kalikovalla on hyvin erilainen näkemys huumenuorten kohtelusta kuin poliisilla. Sen sijaan että poliisi ottaa kiinni narkomaaneja ja sakottaa heitä, sen pitäisi Kalikovan mielestä keskittyä välittäjiin.
”Nuorista tehdään rikollisia, vaikka he ovat itse rikoksen uhreja. Sakottaminen on aivan turhaa, sillä sakon maksaa vain se tyhjäksi lypsetty vanhempi”, Kalikova sanoo.
Kalikovan mielestä poliisi ei tee riittävästi töitä välittäjien kiinnisaamiseksi. Hän epäilee narkorahojen olevan niin suuria ja niin korkealle tunkeutuneita, että se estää poliisia toimimasta. Hän väittää itsekin löytävänsä välittäjät helposti.
”Minäkin tiedän paikkoja, missä huumeita myydään. Menen sinne auton kanssa ja istun hiljaa puolitoista tuntia. Auto tulee, varpusparvi lapsia pyrähtää auton luokse ja katoaa. Autojen rekisterinumerot olisi helppo poimia ylös. Miksi poliisi ei tee sitä”, hän kysyy.
Kalikova uskoo myös poliisin roolin olevan äärimmäisen vaikea nyky-Virossa. Sosiaaliset ongelmat pitäisi Kalikovan mielestä ratkaista ensin, sillä epätasa-arvoisuus ruokkii rikollisuutta.
”Rikosten tekijöiden määrä kasvaa kuin lumipallo eikä poliisi ennätä millään perässä. Poliisi on sellainen kuin on valtio ja sen politiikka”, Kalikova laukoo.
KUVA: ANDRES TEISS
Kuvateksti:
Nelli Kalikovan mielestä venäläisten huumeiden käyttö Virossa on seurausta epäonnistuneesta integraatiosta.
Taulukkoja, jos tarvis:
Suonesisäisten huumeiden käyttö kansallisuuden mukaan.
Huumeiden käytön aloittaa yli 50 prosenttia 14-20-vuotiaana.
Poikien huumeiden käyttö on huomattavasti tyttöjen huumeiden käyttöä suurempaa.