09.10.2007
Mikolenko on vapaa. Tallinnan hallinto-oikeus vapautti tänään Nikolai Mikolenkon Harkun leiriltä. Se oli se paikka, jota kutsuin keskistysleiriksi Venäjän televisiossa. Jo marraskuussa 2003. Ja sain Suomen suurlähetystönkin hermostumaan. Erikoista, että virolaiset antoivat lopulta periksi. Mikolenko ei ollut tehnyt mitään rikosta. Häntä ei syytettykään edes rikoksesta. Viron kansalaisuusvirasto vain halusi karkottaa hänet Venäjälle, koska hän oli ottanut muuttoapua, muttei ollutkaan lähtenyt Virosta. Hänellä on Virossa kaksi poikaa ja entinen vaimo. Kansalaisuusviraston tiedottaja ei nähnyt mitään ongelmaa perheellisen miehen karkottamisessa, koska eronneella miehellä ei tiedottajan mukaan ole oikeutta lapsiinsa. Viro ei siis riko perheiden yhdistämistä koskevia ihmisoikeussopimuksia.
Viro piti häntä vangittuna lähes neljä vuotta. Ilmeisesti joku eurooppalainen taho hermostui. Viro oli tekemässä Euroopan ennätystä syyttömän ihmisen kiinnipitämisestä. Leiri on Viron kansalaisuusviraston ylläpitämä. Kansalaisuusvirasto on lähettänyt laskun Mikolenkolle, ylläpidon hinta päivältä on leirillä 200 kruunua. Neljä vuotta tekee lähes 300 000 kruunun laskun. Ihmettelen, miten kansalaisuusvirasto kehtaakin. Viron kuuluisi maksaa vahingon korvauksia Mikolenkolle. Mitä kaikkea saa EU:ssa tehdä?
Harkun leiri on kuuluisa historiastaan. Siellä tapettiin Viron juutalaiset. Virosta tuli ensimmäinen judenfrei maa maailmassa. Harkussa pidettiin keskitysleiriä koko natsimiehityksen ajan. Silloin siellä oli Euroopasta tuotuja juutalaisia. Kansalaisuusvirasto kunnosti leirin vuonna 2003 nimenomaisesti venäläisiä karkotettavia varten. Sinne piti siirtää 14 perhettä odottamaan karkotusta. Olen aina pitänyt kansalaisuusvirastoa laittomana instituutiona Virossa. Sen tehtävänä ei ole ollut koskaan tehdä muuta kuin kiusata venäläisiä. Leirillä on edelleen kaksi venäläistä miestä odottamassa karkotusta.
Koko prosessin tekee kauheaksi se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Virolle oikeuden karkottaa Mikolenko. Se hyväksyi Viron toiminnan. Koko juttu paljasti, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on samalla tasolla kuin Yhdysvaltain korkein oikeus 200 vuotta sitten, ennen kuin ensimmäinenkään inkkari oli saanut oikeutta.
Järkytyin, kun luin, että Mikolenkon vaimokin oli joutunut leirille. Haastattelin häntä pari vuotta sitten. Hän oli joutunut ottamaan avioeron, koska Viron viranomaiset eivät antaneet hänelle oikeutta hakea oleskelulupaa aviomiehensä takia eli niin sanotun neuvostoupseerin vaimona. Mikolenkolla oli vaatimaton sotilasura. Hän oli käynyt armeijan ja poistunut armeijasta majurina. Vaimo erosi ja yritti saada oleskeluluvan, mutta ilmeisesti epäonnistui. Virossa ei ole mitään rajaa, mitä täällä voidaan tehdä ihmisille.
tiistai 9. lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti