Ahtisaari miehitysmyytin tukijana

(Julkaistu Kauppalehdessä 29.7.1998)

Omaisuuden palautus on epäonnistunut Virossa

Palautuksen uhrit valittivat Viron rikkovan ihmisoikeuksia

Virossa käynnissä olevan omaisuuden palautuksen uhrit eivät ilahtuneet presidentti Martti Ahtisaaren aloitteesta perustaa Suomen ulkoministeriön alaisuuteen komitea edistämään suomalaisten Virossa olevan omaisuuden palauttamista.
Palautettavissa taloissa asuvien järjestön, Viron vuokralaisten yhdistyksen varapuheenjohtaja Feja Räim pitää Ahtisaaren ehdotusta kyynisenä.
”Joko Ahtisaari on väärininformoitu tai hän kertoi vitsin”, Räim sanoo.
Vuokralaisten yhdistys on jo vuosien ajan valittanut, että omaisuudenpalautus on laiton ja ihmisoikeusloukkaus.
Laittomia
lakeja
Feja Räim katsoo omaisuuden palautuksen olevan ristiriidassa Viron lakien kanssa. Omaisuuden perijöiksi hyväksyttiin huomattavasti laajempi sukulaisten joukko kuin Viron lait sallivat.
”Myös omaisuuteen kohdistuneiden velkojen anteeksi antaminen on lainvastaista. Valtaosa taloista oli rakennettu pankkilainoilla eikä lainoja oltu juurikaan lyhennetty”, Räim muistuttaa.
Omaisuuden palautus on ristiriidassa myös Viron laillisen jatkumon kanssa. Virossa omaisuussuhteita sääteli vuonna 1940 Baltian yksityisomaisuuslaki, jonka mukaan kiinteän omaisuuden saamisoikeus raukesi kymmenen vuoden kuluessa, jos kiinteistö oli hylätty tai omistaja ei huolehtinut omaisuudestaan.
Virolaiset hyväksyivät
kansallistamisen
Virosta vuosina 1941-44 ulkomaille paenneet virolaiset eivät jättäneet yhtään vaatimusta omaisuudestaan Neuvostoliitolle vuoteen 1955 mennessä.
Kansallistaminen on tapahtunut Räimin mielestä virolaisten suostumuksella.
”Dokumentein on mahdoton todistaa, että vuosina 1940-42 olisi tapahtunut miehitys tai anastus (annektio). Tuolloiset omistajat luopuivat oikeuksistaan muodollisen konsensuksen hengessä osoittamatta minkäänlaista vastarintaa”, hän sanoo.
”Kansallistamista ei voi pitää laittomana, sillä vaikka omaisuutta ei korvattu käteisenä, se korvattiin ilmaisilla asunnoilla, sairaanhoidolla, koulutuksella ja muilla alhaisilla kuluilla”, Räim perustelee.
Ihmisoikeudet
hukassa
Omaisuuden palautus rikkoo vuokralaisten mielestä heidän ihmisoikeuksiaan.
”Emme ole tasavertaisia niihin nähden, jotka saivat yksityistää obligaatioilla asuntonsa. Suurin osa kansalaisista säilytti oikeuden neuvostoaikaiseen kotiinsa. Me emme ole vapaaehtoisesti valinneet vuokralaisen asemaa. Omaisuuden palautuksen kyltin alla suoritetaan omaisuuden uusjako, jossa maksajina olemme me”, hän sanoo.
Virossa palautettavissa taloissa asuvien vuokralaisten lukumäärä vaihtelee. Viron taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan palautettuja taloja on 5200, joista noin 2000 sijaitsee Tallinnassa. Niissä elää noin 50 000 henkeä. Vuokralaisten oman arvioin mukaan kodin kadotti 85 000 perhettä.
Palautettavien talojen asukkaat ovat valtaosaltaan virolaisia. Venäläiset asuvat uudemmissa lähiöissä, jotka eivät ole palautusuhkan alla. Entiset omistajat ovat usein ulkovirolaisia, joukossa Venäjän juutalaisia ja Baltian saksalaisia.
Viron valtio ei kompensoi vuokralaisille asunnon menetystä, mutta se on säädellyt palautettujen talojen vuokratason.
Vaatimukset
Neuvostoliitolle
Omaisuudenpalautuksen suurimpana haittapuolena Feja Räim näkee sen yhteiskunnallisen merkityksen.
”Tällaiselle pohjalle on mahdoton rakentaa oikeusvaltiota ja konsensusyhteiskuntaa. Virolaiset on johdettu sisällissodan partaalle ja vihaamaan valtiota”, hän sanoo.
Feja Räimin mielestä Ahtisaaren teko oli yllättävä, koska Virosta katsotaan Suomeen kuin demokratian puolustajaan ja toivoon paremmasta”, Räim jatkaa.
Hänen mielestään kreivi Markus Bergin halu saada Sangasten linna takaisin on kummallista.
”Miksi Suomi ei vaatinut sitä Neuvostoliitolta, kun teillä oli niin hyvät suhteet Moskovaan”, hän kysyy.
Omaisuuden palautuksista on tulossa maaliskuun parlamenttivaalien polttava teema.
”Me vaadimme oikeutta saada yksityistää asuntomme ja omaisuusreformin mitätöintiä”, Räim sanoo.
Teksti: Leena Hietanen
Viisitoista
suomalaista tapausta
Suomen ulkoministeriössä työnsä aloittavan sopimusneuvotteluvaltuuskunnan on määrä selvittää Virossa vuonna 1940 kansallistetun suomalaisen omaisuuden määrä ja mahdollinen palautus. Valtuuskuntaa johtaa Esko Kiuru.
Suomen suurlähetystön lähetystöneuvos Kirsti Narinen sanoo tiedossa olevan noin viitisentoista suomalaisille kuulunutta kiinteistöä. Tunnetuin tapaus on kreivi Markus Bergin tavoittelema Sangasten linna.
Viro on toistaiseksi palauttanut kansallistettua omaisuutta vain vuonna 1940 Viron kansalaisuuden omanneille henkilöille. Viron ei ole tehnyt vielä yhdenkään maan kanssa sopimusta omaisuuden palautuksen laajentamisesta koskemaan myös ulkomaalaisia. Suomi on vedonnut siihen, että EU-jäsenyys edellyttää omien kansalaisten ja ulkomaalaisten yhdenvertaista kohtelua.
Virossa oli ulkomaalaisomistuksessa 1940 muun muassa Kreenholmin tekstiilitehdas, palavan kiven kaivokset ja Kundan sementtitehdas.
Ruotsalaiset ovat sopineet omaisuuskiistat jo Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliitto kompensoi ruotsalaisten omaisuuden osittain siten, että Ruotsi sai pitää vuonna 1940 Viron keskuspankista Ruotsiin turvaan siirretyn kullan. Ruotsista tuli samalla ensimmäinen maa maailmassa, joka hyväksyi Viron liittämisen Neuvostoliittoon.
Kolumni:
Herra Kreivi ja Viron ihmisoikeudet
Suomen ulkopoliittinen johto on jälleen astumassa ihmisoikeussuohon, vasta Indonesian metsämitaleista selvittyään.
Virossa omaisuudenpalautus perustuu sellaiseen historian tulkintaan, että Neuvostoliitto miehitti maan. Samasta tulkinnasta sikiää kansalaisuuden epääminen venäläisiltä. Tätä kapeaa historian tulkintaa ajaa äärikansallinen liike, joka alkoi 1980-luvun lopulla Eesti Kongressina ja huipentui Mart Laarin Isänmaa-hallitukseen. Sen aikana käynnistettiin omaisuuden palautus ja venäläisistä tehtiin ulkomaalaisia.
Suomen ulkopoliittisen johdon päätös perustaa omaisuudenpalautuksia edistävä neuvottelukunta on käytännössä siis tuen osoitus Virossa vallalla olevalle kansalliskiihkoiselle politiikalle, ja sen ilmeisille ihmisoikeusrikkomuksille. Samalla Suomi hyväksyy tulkinnan Viron miehityksestä. Suomesta tulee ensimmäinen maailman maa, joka sen tekee.
Suomen uhkailut sitä, että Viro ei pääse EU:n jäseneksi, mikäli se ei palauta kreivi Markus Bergin linnaa, ovat arveluttavia. On aika vaikea uskoa, että esimerkiksi Saksa, joka itse mahdottomina lopetti omaisuuden palautukset Itä-Saksassa, alkaisi puolustaa niitä.
Olisi myös syytä pohtia, mitä omaisuuden palautukset merkitsevät Tsekissä, Bulgariassa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa.
Jos Suomen haluaman kaltaisia omaisuuden palautuksia sovellettaisiin Itä- ja Keski-Euroopan maissa, luultavasti yksikään niistä ei enää haluaisi EU-jäsenyyttä, sillä EU olisi luonteeltaan kolonialistinen uusia jäsenmaita kohtaan.
Kreiviä on pakko ihailla taitavan lobbauksensa vuoksi. Virossa olevasta suomalaisesta omaisuudesta on turha puhua. Kysymyshän on vain Sangasten linnasta, jonka takaisinsaamiseksi uhrataan Suomen ulkopoliittinen linja.
Leena Hietanen

Kommentti:
1. Tämän kirjoituksen jälkeen Viron muinaismuistoyhdistys Suomessa lähetti Kauppalehteen seitsemän sivua palautetta, jossa oli yli 30 kohtaa, joissa toimittaja olisi tehnyt virheen. Luonnollisesti he vaativat toimittajan erottamista. Toimituspäällikkö Hannu Leinonen lähetti nivaskan kommentilla: ”Että tällä lailla!”.