Kosovon kriisi jakoi Viron

(Julkaistu Turun Sanomissa 3.5.1999)
Viron sisäinen turvallisuus on turvallisuusanalyytikko Aare Raidin huolena
KOSOVO JAKOI VIRON KAHTIA
TS/Tallinna
LEENA HIETANEN
Kosovon kriisin puhjetessa virolaisille tuli yllätyksenä, kuinka eri tavalla maan väestönosat suhtautuvat kriisiin. Viron ulkopoliittinen johto antoi tukensa NATO:n iskuille Jugoslaviassa. Venäjänkielinen nuoriso alkoi osoittaa mieltään Yhdysvaltain lähetystön edessä Amerikan lippuja polttaen. Kun virolaiset olivat valmiita lähettämään sotilaita rauhanturvatehtäviin Kosovoon, venäläiset ilmoittivat halunsa lähteä vapaaehtoisina serbien puolelle.
Virossa turvallisuuspolitiikkaa analysoiva Aare Raid katsoo tilanteen paljastaneen poliittisesti aran aiheen, virolaisen yhteiskunnan jakautumisen.

Turvaa
ulkopuolelta
Aare Raid suhtautuu epäilevästi virolaisten haluun lähettää sotilaita Kosovoon mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen.
”Kun suuret koirat tappelevat ja pieni koira tunkee mukaan, enemmin tai myöhemmin hampaat isketään sen sääreen”, hän sanoo.
Virolla on Raidin mielestä historian painolastina taipumus ripustautua suuremman kelkkaan.
”Viro käy läpi omaa alemmuuskompleksiaan. Viro on jo 30-luvulta lähtien pyrkinyt löytämään liittolaista siitä, kenen se kuvittelee olevan vahvimman. 20-ja-30-luvulla Englanti oli suosittu. Sitten nousi Saksa. Viron joutuessa ongelmiin lopputuloksena oli, ettei apua tullut mistään. Tällä hetkellä euforia suuntautuu NATO:oon. Sen uskotaan ratkaisevan kaikki ongelmat”, Raid sanoo.

Pettymys
Viroon
Venäläisten nuorukaisten mielenosoitukset ovat Raidin mielestä ymmärrettäviä.
”Yksi asia on serbien ja venäläisten sukulaisuus. Toinen on kansalaisuustunne. Tällä hetkellä venäläiset tuntevat itsensä torjutuiksi. He eivät tunne olevansa täysvaltaisia Viron yhteiskunnan jäseniä. Alitajunnassaan he purkavat loukkaantumistaan Viron valtioon”, Raid arvioi.
Raidin mielestä aktivoituneet nuoret venäläiset ja tilanne Koillis-Virossa luovat vaarallisen yhdistelmän. Koillis-Viro on Viron pahinta työttömyysaluetta.
”Koillis-Virossa venäläisten parissa nousee tyytymättömyys. Työttömille sanotaan, etteivät he saa työtä, koska eivät puhu viron kieltä. He eivät saa pitää työpaikkaa, koska eivät puhu viron kieltä. Jos johtajia löytyy, lokakuisten paikallisvaalien alla on mahdollista nostaa esille Koillis-Viron autonomiakysymys”, Raid sanoo.
Hän ei usko venäläisten haluavan erota Virosta vaan autonomia tarkoittaisi venäläisille suurempia oikeuksia omalla asuinalueellaan.


Epäjärjestys
Viroon
Venäjän joulukuiset duuman vaalit tulevat Raidin mielestä nostamaan taas Venäjällä esille Viron ja Latvian venäläisten kohtelun.
”Viro haluaa Naton jäseneksi saadakseen turvaa Venäjän sotilaallista aggressiota vastaan. Tosiasia on, ettei Venäjä sellaista tarvitse. Viron saa sekaisin sisältä käsin käyttämällä hyväksi paikallisia venäläisiä. Onko Venäjälle kiinnostusta siihen”, Raid kysyy.
Raidin mielestä venäläiset äärimmäisyysliikkeet voivat halutessaan manipuloida tilanteen siihen, että Koillis-Viron autonomia otetaan esille.
”Jos sellainen konflikti tulee, se on vaaran merkki EU:lle ja NATO:lle. Se on viesti siitä, ettei Viro ole sisäisesti vakaa ja turvallinen”, Raid sanoo.

Vaara
eliminoitava
”Viron täytyy neutralisoida vaarat eikä etsiä ulkopuolelta varmaa suojelijaa. Suurvalloilla on omat intressinsä. NATO ei tule saappaitaan kastelemaan sen takia, kuuluuko Narva Virolle vai Venäjälle”, Raid huomauttaa.
”Tällä hetkellä venäläiset lähtevät vapaaehtoisina Jugoslaviaan. Jos Virossa valtiovalta alkaisi väkivaltaisesti kukistaa autonomiahaaveita, Venäjältä olisi paljon helpompi löytää enemmän vapaaehtoisia Viroon. Kun Virossa ei tiedetä, onko meillä laittomasti maassa 20 000-70 000 ihmistä, on mahdotonta todistaa, keitä vapaaehtoiset ovat. Viroon on myös salakuljetettu niin paljon aseita, ettei aseiden alkuperästä saada selkoa”, hän toteaa.
Viron hallituksen pitäisi Raidin mielestä olla valmis pahimman skenaarion varalta.
”Hallitus ei tiedosta ongelmaa vaan toimii lähinnä palomiehenä. Kun rauhattomuutta on ilmennyt, kolme ministeriä matkustaa paikalle tyynnyttämään tilannetta. Sitten odotetaan seuraavan ongelman puhkeamista”, Raid sanoo.

Kuva: MATI MÄND

Kuvateksti: Aare Raidin mielestä Viron tulisi ulkopuolisen turvan etsimisen sijasta poistaa sisäiset turvallisuusuhkansa itse.