Institutionalistinen rasismi

(Julkaistu Turun Sanomissa 26.01.2000)

VENÄLÄISET JONOTTAVAT
TAAS OLESKELULUPIA VIROSSA

Kansalaisuusviraston johtaja erotettiin saamattomuuden takia

TS/Tallinna
LEENA HIETANEN

Venäläisten viisi vuotta sitten saamat tilapäiset oleskelu- ja työluvat ovat kadottamassa voimassaoloaikansa ja pysyvien oleskelulupien jonottaminen on alkanut. Kansalaisuusviraston toimistojen oville syntyneet jonot hermostuttivat hallituksen niin, että sisäministeri Tarmo Loodus (Isänmaa) erotti viime viikolla kansalaisuusviraston johtaja Andres Kollistin. Looduksen mielestä Kollist ei ollut riittävästi ennakoinut yli 300 000 ihmisen oleskelulupien loppumisen aiheuttamaa ryntäystä. Kansalaisuusviraston maine oli Looduksen mielestä myös huono. Sen epäiltiin kiusaavan ja nöyryyttävän asiakkaittaan. Ministeri piti myös turhana viraston suorittamaa uutta kontrollia anojien dokumenttien oikeellisuudesta.
Keskustapuoluetta lähellä olevana pidetty Andres Kollist on johtanut kansalaisuusvirastoa sen synnystä 1989 alkaen. Kollist itse katsoi, että Virossa hallitukset ovat olleet muukalaisvastaisia eivätkä ole riittävästi lainsäädännöllä helpottaneet oleskelulupien saantia. Dokumenttien uusi kontrolli johtui Kollisten mielestä siitä, että hallitus halusi etsiä kaikki mahdolliset Virolle vaaralliset henkilöt hakijoiden joukosta. Kollist vetosi myös siihen, että valtion kireä budjetti leikkasi virastolta rahoja 20 prosenttia tilanteessa, kun työkuormitus moninkertaistui.
”Venäläisten
kiusaaja”
Virossa tuli vuonna 1993 voimaan ulkomaalaislaki, jonka mukaan Viron
kansalaisuus kuuluu vain etnisille virolaisille. Muista Neuvosto-Eestin kansalaisista tehtiin ulkomaalaisia, joiden tuli anoa oleskelulupa. Lain täytäntöönpanoa lykättiin aina vuoteen 1995, sillä venäläiset eivät osoittaneet elettäkään ryhtyä vapaaehtoisesti tavoittelemaan ulkomaalaisstatusta. Venäläinen vähemmistö oleskeli Virossa entisellä "punapassilla” ja käytännössä vailla minkäänlaista legitiimiä asemaa.
Vasta vuonna 1995 kokoomuslaisen Tiit Vähin pääministerikaudella oleskelulupien massiivinen jako toteutettiin lähinnä uhkaamalla venäläisiä maasta karkoituksilla ja lopettamalla Neuvostopassin voimassaolo. Kansalaisuusviraston virkailijoita vietiin venäläisvaltaisille työpaikoille, joissa työnantaja velvoitti työntekijänsä jättämään oleskelulupa-anomuksen.
Prosessi herätti vastustusta ennen kaikkea Venäjällä, missä Viro sai maineen ”venäläisten kiusaajana”. Länsi ei myöskään suhtautunut varauksettomasti erikoislaatuiseen tilanteeseen, missä suuresta joukosta maan asukkaista tuli ”ei-kansalaisia”.
Pysyvä
oleskelulupa
Vuonna 1995 Virossa oli jo 100 000 entistä neuvostokansalaista ottanut Venäjän kansalaisuuden. Heille myönnettiin oleskelulupa Venäjän passiin. Ne, joilla ei ollut minkään maan kansalaisuutta saivat ulkomaalaispassin. Heitä oli noin 220 000. Nyt tämä 320 000 ei-virolaisen massa jonottaa pysyviä oleskelulupia.
Oleellista muutosta tilapäiseen oleskelulupaan ei ole. Venäläiset ja ei-kansalaiset eivät saa edelleenkään äänestää parlamenttivaaleissa eivätkä toimia tietyissä valtion viroissa. He saavat äänestää kunnallisvaaleissa, mutta eivät voi asettua kunnallisvaaliehdokkaaksi. Pysyvän oleskeluluvan etuna on se, että se rinnastetaan kansalaisuuteen niin, ettei sitä voida enää riistää ihmiseltä pois.
Sisäministeri Tarmo Loodus on muodostanut työryhmän, jonka tulee nopeasti kehittää ratkaisu, kuinka oleskelulupajonot katoavat. Yhtenä vaihtoehtona on ollut oleskelulupien myöntämisen helpottaminen. Jotkut ovat esittäneet myös Viron kansalaisuuden saannin helpottamista. Se ei kuitenkaan saa enemmistön tukea Virossa.
Ei-kansalaisten ulkomaalaisten passit vanhenevat viiden vuoden päästä, jolloin 220 000 on jälleen jonotettava uusia passeja.
KUVATEKSTI:
Kansalaisuusviraston toimistossa Tallinnassa Svetlana Ignatenkova (edessä) jonottaa muiden mukana ulkomaalaispassiinsa pysyvää oleskelulupaa.
KAINALO:
EI KENENKÄÄN
KANSALAINEN
Ilmapiiri Viron oleskelulupajonoissa on muuttunut. Viisi vuotta sitten venäläiset eivät uskaltaneet puhua toimittajille, sillä he pelkäsivät tulevansa karkotetuksi, jos he sanovat poikkipuolisen sanankin kohtelustaan Virossa. Nyt venäläiset eivät enää pelkää. Toimittajan läsnäolo houkuttelee välittömästi ihmisiä valittamaan omista ongelmistaan.
Ulkomaalaispassin omaava Nina Kornienko on raivoissaan Viron kansalaisuusvirastolle. Se ei uusi hänen oleskelulupaansa, sillä Nina on naimissa Suomessa suomalaisen miehen kanssa. Viranomaisten mielestä Nina Kornienkon kansalaisuuskysymykset ovat nyt Suomen ongelma. He neuvovat Ninaa joko hakemaan Suomen kansalaisuutta tai ulkomaalaispassia Suomessa. Nina ei halua sitä tehdä. Hän on asunut Virossa 28 vuotta. Hänen tyttärensä perheineen asuu Tallinnassa eikä hän halua kadottaa siteitään Viroon.
Ninan mielestä Viron viranomaiset vain kiusaavat ja yrittävät päästä hänestä eroon.
”He eivät tule koskaan hyväksymään minua virolaisena”, hän sanoo.
(Vrt. Suomessa ei koskaan voi tapahtua vastaavaa, että Suomi vaatisi Ruotsissa asuvia suomalaisia luopumaan Suomen kansalaisuudesta, koska he ovat muuttaneet pysyvästi pois Suomesta.)
Nuori Svetlana Ignatenkova (21) ei anna korkeata arvosanaa kansalaisuusviraston virkamiesten käytökselle.
”Heistä on mukava nöyryyttää ihmisiä. Monet nauttivat yliotteestaan venäläisiin”, hän sanoo.
Ignatenkova aikoo vaihtaa ulkomaalaispassinsa Viron kansalaisuuteen. Hän on läpäissyt viron kielen kokeen, mutta testi ennätti vanhentua. Häntä kiukuttaa aloittaa kansalaisuuden anominen alusta, sillä se on vuoden kestävä prosessi. Hän ei pidä myöskään siitä, että venäläiset joutuvat maksamaan kaikista dokumenteista erikseen. Viro rahastaa heitä. Ignatenkova uskoo, että nuorempi venäläissukupolvi tulee arvostamaan viron kansalaisuutta.
”Ei kukaan halua olla ulkomaalainen kotimaassaan. Olen syntynyt Tallinnassa ja muka muukalainen”, hän naurahtaa.
LEENA HIETANEN
KUVATEKSTI:
Viron viranomaiset yrittävät sysätä Nina Kornienkon kansalaisuusongelmat Suomen niskoille.

Kommentti:
1.Kansalaisuusviraston johtaja Andres Kollist korosti virolaisissa lehdissä, miten hänen tehtäväkseen oli annettu kansalaisuusviraston johtajana nimenomaisesti venäläisten kiusaaminen. Sillä tavalla oli tarkoitus edesauttaa venäläisten muuttoa Virosta. Presidentti Lennart Merellä oli hajota ja hallitse -periaate venäläisen vähemmistön kadottamiseksi Virossa. Hänen mielestään valtaosa venäläisistä olisi pitänyt saada muuttamaan Virosta pois, yksi osa assimiloida virolaisiksi ja kolmasosa olisi jäänyt edustamaan vähemmistöä.