Keskuspankin keinottelut

(Julkaistu Kauppalehdessä Kaupungin valot-sarjassa 22.12.2003)

Keskuspankki paljon haltijana

Viron tämän syksyn kirjallinen tapaus on ollut keskuspankin entisen neuvonantajan Urmas Kajun muistelmat. Teos, Eesti Pank: persoonid ja saladused, on Viron oma Tamminiemen pesänjakajat. Se on poliittinen satiiri ja skandaalikirja, äärimmäisen hauska ja vaarallinen. Kirjoittajaa ei uskoisi juristiksi. Kirjan poliittiset vaikutukset heijastunevat kesän europarlamenttivaaleihin. Joillekin poliitikoille Brysselistä tulee viimeinen kunniallinen varauloskäynti Viron päivän politiikasta.
Ilman
katkeruutta
Kaju oli Viron keskuspankissa sen syntyhetkistä lähtien. Hän on nähnyt kruunun tulon ja rikollisen ruplien myynnin Tsetseniaan. Hän istui aitiopaikalla keskuspankin pitkäaikaisen pääjohtajan, Siim Kallasin oikeana kätenä. Hänen uransa päättyi surullisesti keskuspankin keinotteluyritykseen. Keskuspankin johto ryhtyi rahanahneuksissaan harrastamaan sijoitustoimintaa sillä seurauksella, että tuli vedetyksi nenästä ja 10 miljoonaa dollaria haihtui kuin tuhka tuuleen. Kajukin istui lopulta syytettyjen penkillä, mutta vapautui syyttömänä. Hän on ainoa asiaan sekaantunut, joka kadotti kaiken. Hän menetti virkansa, vaimonsa, rahansa ja terveytensä. Silti kirja ei ole katkeran miehen kirjoittama.
Tyhjäntoimittajat
keskuspankissa
Kajun kirja kuvaa hyvin virolaisen yhteiskunnan muotoutumista ja selviytymisstrategiaa heti itsenäistymisen jälkeen. Kaju muistuttaa, että koska Viro valitsi kiinteän kurssin politiikan eli valuuttakomitean, keskuspankkia ei olisi todellisuudessa tarvittu ollenkaan. Sillä kun ei ole mitään virkaa siinä systeemissä. Parhaimmillaan keskuspankissa oli kuitenkin työntekijöitä lähes kolmesataa. Pääosin tekemässä talousanalyysia maailmalta jo kotoa. Siim Kallas piti hyvän huolen työntekijöistä tuomalla keskuspankkiin kunnon ruokalan. Hän otti sen ylhäältä Toompealta eduskuntatalon henkilökuntaruokalasta. Se oli jo neuvostoaikana nomenklatuuran käytössä kehittynyt huippuunsa. Keskuspankin ruokatunneilla alettiin nähdä kansanedustajiakin, kun ateriahinnatkin olivat kaupungin edullisimmat.
Suomessa
saunassa
Keskuspankin vaurastuessa työntekijät alkoivat saada myös yhä parempia bonuksia joululahjarahasta puhumattakaan. Keskuspankki rakensi asuntoja. Autoetua laajennettiin yhä useammalle. Keskuspankki antoi edullista lainaa. Tärkeisiin kokouksiin maailmalla pyrittiin lähettämään aina mahdollisimman suuri delegaatio, jotta mahdollisimman moni saisi ulkomaan päivärahaa. Suomessakin käytiin tästä syystä aina kaksin. Samalla tavattiin Suomen Pankin kolleegoita, jotka veivät virolaisia virkaveljiä syömään ja saunaan. Suomen Pankissa Viron kaksoisedustukselle vähän naureskeltiin. Samalla virolaiset pankkivirkailijat tekivät pieniä kodinkonehankintoja vaimoilleen Helsingin tavarataloissa.
Epäpätevyys
ongelmana
Kajun kirja ei jätä epäilystä siitä, ketkä olivat vastuussa keskuspankin kadonneista miljoonista. Se myös rikkoo yleistä myyttiä Virosta menestystarinana. Viro ei eroa Venäjästä muussa kuin koossa. Päällimmäiseksi jää Kajun toteamus siitä, että asioita tekivät yleensä henkilöt, joilla ei ollut niihin minkäänlaista pätevyyttä.
Leena Hietanen
Kuva: Andres Teiss
Kuvateksti: Viron nykyinen keskuspankin pääjohtaja Vahur Kraft adjutantteineen saa osansa syksyn bestsellerissä Virossa.