maanantai 4. toukokuuta 2009

Neuvostoliiton rikoksia osa 2.

(Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Uuden Suomen vaaliblogissa
http://leenahietanen.blogit.uusisuomi.fi/)

Selvennän varmuuden vuoksi, mitä virolainen tarkoittaa, kun hän sanoo neuvostoajasta, että se oli aikaa, kun ”oltiin jumalten kanssa podiumilla”. Olen ymmärtänyt, että lukijani eivät varmasti ole äänestäjiäni, joten voin olla rehellinen. Olen varastanut lausahduksen virolaiselta olympiavoittaja Erika Salumäeltä. Hän on voittanut olympiakultaa sekä Neuvostoliiton että itsenäisen Viron joukkueessa. Häneltä kysyttiin eräässä radio-ohjelmassa, kumpi kulta hänelle oli merkittävämpi, Neuvostoliiton vai Viron? Salumäe vastasi, että Neuvostoliiton. Hän perusteli sitä sillä, että jo lähtiessä Moskovasta Souliin hän tiesi olevansa jotakin. Neuvostoliiton olympiajoukkueen lentokonetta saatteli Mig-hävittäjät. Kun lentokone laskeutui Soulin kentälle, urheilijat kävelivät punaista mattoa pitkin terminaaliin. Heillä oli erikseen vastaanottoseremoniat, erityiskohtelu olympiakylässä, he olivat sankareita ennen kuin olivat kilpailleet ensimmäistäkään kilpailua. Kun kisojen avajaisissa Neuvostoliiton joukkue astui Soulin stadionille, koko 60 000 -päinen katsomo nousi seisomaan ja huusi hurraata. Salumäen mielestä se oli hetki, kun hän tunsi, että he olivat jumalia, jotka olivat laskeutuneet maan päälle. (Tämän saman kohtelun sai tietenkin Yhdysvaltain joukkue.) Olympiakullan voitto Neuvostoliiton joukkueessa oli myös niin iso asia, että Salumäen mukaan hän tiesi ja tunsi koko ajan olevansa ”podiumilla”, jalustalla jo pelkästään televisiokameroiden määrästä. Vastaavasti, kun hän lähti Barcelonaan, hän joutui itse kantamaan polkupyöränsä reittikoneeseen Helsingissä, etsimään taksin Barcelonassa ja olympiakylässä ketään ei kiinnostanut hänen olemassaolonsa. Televisiokamerat eivät edes seuranneet hänen palkintoseremonioitaan niin, että Virossa olisi nähty hänen kultamitalin pokkauksensa. Hän tiesi voittaneensa olympiakultaa vasta Tallinnassa Raatihuoneen torilla järjestetyssä voitonjuhlassa.
Voin vakuuttaa, että 15 vuotta Viroa on vahvistanut minussa vain ja ainoastaan näkemystä, että virolaisilla ei ole pienintäkään syytä mustamaalata Neuvostoliittoa. Virolaisilla ei ollut mitään hätää Neuvostoliitossa. He voivat siellä erinomaisen hyvin. Muutkin kuin olympiamitalistit. Vain virolaisilla natseilla oli rankkaa.

2 kommenttia:

Renna-Maria kirjoitti...

Äänestän eurovaaleihin Suomessa mutta ei varmastikin Leena Hietasta eikä Johan Bäckmania.
Jos olisit elänyt 15 vuotta Neuvostoliitossa, voisin edes keskustella asiasta. Sen verran sanon:
NLssa oli virrallinen suunnitelma, kommunismirakentajan moraalisäännöt (Kommunismiehitaja moraalikoodeks),minkä mukaan neuvostoliittolaisista pidi kehittyä UUSI IHMINEN ja miehitettyistä kansoista yhteinen NEUVOSTOKANSA. Niin kirjoitti Leonid Brezhnev kirjoissansa. Projekti epäonnistui täysin, koska siihen ei annettu yhtä todella toimivaa keinoa,ei edes niin yksinkertaista kuin esikuva. Johtavat kommunistit ja erityisesti KGBmiehet olivat kaksinaamaset omahyvän tavoittelijat,ihailivat länttä ja käyttivät valtansa hyväksi. Syyllistän Neuvostoliittoa: miksi minusta ei tullut kommunisti eikä edes vasemmistolaista? Olinhan minä NL kansalainen,oktoobrilaps, pioneer, komnoor.
En ole natsi eikä fashisti.
Maassa, missä ei ole sanavapautta ja oppikirjat valehtelevat, missä ajatuksia jahdataan ja tsensuroitaan älyttämästi, ei ole hyvä elätä. Vaikka leipa ja voi onkin halpa.
Olen EUkansalainen ja vaadin että kotimaani historiasta kirjoitetaan totta. Ja europarlamenttiin äänestän ihmisen kenen arvotelukykyyn saan luotta.

Anonyymi kirjoitti...

"Virolaisilla ei ollut mitään hätää Neuvostoliitossa. He voivat siellä erinomaisen hyvin. Muutkin kuin olympiamitalistit. Vain virolaisilla natseilla oli rankkaa."

Tuosta päätellen 99%:a virolaisista oli natseja, joilla oli rankkaa. Venäläisillä oli toiset olot.