Toinen mielipide

http://leenahietanen.blogit.uusisuomi.fi/2009/08/19/toinen-mielipide/

Amerikkalainen professori Dovid Katz pitää Baltian maiden yrityksiä rinnastaa Stalinin ja Hitlerin rikokset vaarallisena yrityksenä kirjoittaa holokausti ulos eurooppalaisesta historiasta. Katz pitää velvollisuutenaan sanoa ääneen toinen mielipide, se tärkeä ”second opinion”.
Missä se Suomessa esitetään? Aloitin Hesarista, koska se on suurin ja mahtavin. Ulkomaan uutispäällikkö Heikki Aittokoski ilmoitti, ettei hän ole kiinnostunut tekemästäni Katzin haastattelusta, koska hänen täytyy turvata HS:n Baltian oman avustajan, Kaja Kunnaksen toimeentulo. Kaja on virolaisessa naistenlehdessä kertonut parhaina kuukausina saavansa 60 juttua läpi, joten eiköhän hänen toimeentulonsa ole turvattu. Aittokoski loukkaantui, kun sanoin, ettei niihin juttuihin koskaan mahdu tämä toinen mielipide. Kulttuuritoimituksen esimies Saska Saarikoski katsoi, etten ole sopiva kirjoittamaan aiheesta, koska olen itse siitä kiinnostunut, kirjoittanut pamfletin ja politikoinut aiheella. Se ei tee minusta asiantuntijaa vaan puolueellisen. Pystyn hyväksymään tämän vastauksen.
Käännyin vasemmistolehtien puolueen, koska heitä luulisi kiinnostavan fasismin ja kommunismin rinnastusyritykset. Kansan Uutisten päätoimittaja Jouko Joentausta valitti, että KU:ssa joudutaan poliittisen korrektiuden nimissä rypemään Stalinin rikoksissa, joten hän ei voi juttua ostaa. Demarin päätoimittaja Juha Peltonen oli kauhuissaan ajatuksestakin, että hänen pitäisi puolustaa kommunismia saati Neuvostoliittoa. Hänen mielestään Neuvostoliitto pitää julistaa Natsi-Saksan tapaan rikollisvaltioksi. Sosiaalidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattaja sanoi myös, ettei Neuvostoliitolla ole ollut mitään tekemistä työväenliikkeen historian kanssa!
Ymmärsin, etteivät Suomessa oikea ja vasen eroa toisistaan. Keväällä Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen luonnehti minua ”natsinilkiksi”, kun puolustin venäläisten oikeuksia Virossa, siis Neuvostoliittoa ja kommunismia. Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen teki minusta maanpetturin, kun syytin Suomea Viron apartheidin tukemista ja olin puhunut venäläisen diplomaatin kanssa. Tämä tapahtui jo vuonna 2004. Hän onnistui rikkomaan suhteeni Turun Sanomiin. Apuselle terveisiä: kun ryhtyy teloittamaan toimittajaa, siinä puuhassa ei saa epäonnistua.
Onko Suomen sanomalehdistössä yhtään tervejärkistä päätoimittajaa? Löytyykö juutalaista päätoimittajaa, joka ymmärtää, mitä tässä jutussa sanotaan?

P.S. Journalisti-lehti ei julkaissut tätä näkökulmaa, koska olen itse asianosainen eikä tästä jutusta ole lehden mielestä odotettavissa hedelmällistä keskustelua.