Baltian kansanmurhatehtailijat

http://leenahietanen.blogit.uusisuomi.fi/2009/08/01/baltian-kansanmurhatehtailijat/

(Apartheid-katsaus viikko 31/2009):

Mistä tietää, että on tekemisissä intelligentsian kanssa? Siitä, että amerikkalainen professori aloittaa esitelmänsä sanomalla, että me amerikkalaiset ja juutalaiset olemme myös itse syyllisiä siihen, mitä Baltiassa tällä hetkellä tapahtuu. Kuulijoiden joukossa Vilnassa istui niin Yhdysvaltain suurlähetystön edustajia kuin parisenkymmentä amerikanjuutalaista.
Palaan myöhemmin tuon lauseen jatkoon, missä amerikkalaiset ovat professori Dovid Katzin mielestä tehneet vääriä valintoja. Varsinaisesti hänen esitelmänsä koski Baltian maiden historian vääristelyä eli sitä, miten maat pyrkivät hämärtämään holokaustin ja korvaamaan sen omalla irvikuvallaan historiasta. Johan Bäckman käytti tästä ilmiöstä oivaltavaa nimeä – Satu ”Neuvosto-Auschwitzistä”.
Katzin ”case study” oli Vilnan niin sanottu kansanmurhan museo, jossa ei puhuta mitään siitä ainoasta kansanmurhasta, joka Liettuassa tapahtui eli 200 000 juutalaisen murhasta. Sen sijaan museo on löytänyt Liettuan neuvostoajalta 200 000 liettualaista ”kansanmurhan” uhria. Turha kaiketi mainitakaan, että nämä uhrit ovat pääosin elossa. Katz kärjisti sanomalla, että liettualaiset ovat kelpuuttaneet ”kansanmurhattujen” joukkoon neuvostoaikana vankilaan tuomitut ja työpaikastaan irtisanotutkin liettualaiset. Kaikella tällä hölynpölyllä on Liettuan valtion tuki. Katzin mielestä kaikissa Baltian maissa on samanlaista valtiollisella tuella ylläpidettyä kansanmurhateollisuutta, jonka tarkoituksena on vain historian vääristely.
Osallistuin muutamille luennoille professorin henkilökohtaisena vieraana, joten en täsmälleen tiedä, keitä Liettuan juutalaisuutta käsittelevän seminaarin osanottajat olivat. Kaksi naista ilmoitti ammatikseen ”writer”. Uskaltaudun kääntämään sen kirjailijaksi. Toinen heistä oli niin nuoren näköinen, että ajattelin hänen kirjoittavan vielä päiväkirjoja. Eräs osanottaja avasi keskustelun toisen amerikkalaisen naisen kanssa puhumalla ”In your father´s book...”. Siis ilmeisesti kirjailijan tytär.
Amerikkalaisten kanssa oli hauska keskustella. Eräs heistä tivasi kymmenen vuotta Vilnan yliopistossa opettaneelta Dovid Katzilta, että mitä on liettualaisuus, onko se kieltä vai etnisyyttä? Amerikkalaiset kun saavat olla mitä uskontokuntaa ja etnisyyttä tahansa eikä se tee heitä yhtään vähemmän amerikkalaisiksi. Professori vastasi tähän, että liettualaisuus on alun perin ollut ihan samanlaista kuin amerikkalaisuus. Nyt siitä on tullut sekä kieltä että etnisyyttä.
Itse nostin mekkalan siitä, että amerikkalaiset kehtaavat tulla Eurooppaan tekemään etnisyydestä numeroa, kun he eivät kerta tee sitä Amerikassa. Häirikkö nimeltä Richard Holbrooke kiertää ex-Jugoslaviaa naukumassa, että serbit ovat sortaneet bosnialaisia ja kroaatteja ja ketä siellä nyt lieneekin. Valistin amerikkalaisia, että neuvostoliittolaisuus ja jugoslavialaisuus olivat aivan samanlaisia kansallisia identiteettejä kuin heidän amerikkalaisuutensa. Venäläiset eivät sortaneet liettualaisia eivätkä serbit sortaneet muita Jugoslavian kansoja. Amerikkalainen nainen pahoitteli tietämättömyyttään ja sitä, että Yhdysvalloissa ollaan niin vähän kiinnostuneita Euroopan asioista. Amerikkalaiset kun eivät hänen mukaansa oikeasti ole kiinnostuneita mistään itsensä ulkopuolella olevasta asiasta.
Minuun teki vaikutuksen myös se, että eräällä opastetulla kierroksella eräs naisista kehotti minua tutustumaan New York Review of Booksissa olleeseen Yalen professori Timothy Snyderin kirjoitukseen holokaustista. Vaikutuksen teki se, että nainen sanoi napanneensa kotoaan jotakin luettavaa lentokoneeseen ja se oli sattunut olemaan tuo kyseinen lehti. Naistenlehti sekin.
Joudun tunnustamaan, että täydensin Dovid Katzin esitelmää siltä osin, kun hän esitteli virolaisen europarlamentaarikko Tunne Kelamin aloitetta rinnastaa Hitlerin ja Stalinin rikoksia. Selitin virolaisten aktiivisuuden johtuvan siitä, että he latvialaisten tapaan joutuvat peittämään kahta rikosta, holokausti- ja apartheid-rikostaan, kun liettualaisilla on vain holokaustirikos omalla tunnollaan.
Tunnustan senkin, että USA:n suurlähetystön työntekijöiden läsnä ollessa pidin Katzin esitelmän lopuksi pienen puheen aidossa YYA-hengessä. Kehotin amerikkalaisia pitämään päänsä kylmänä, kun he kuuntelevat balttien kauhutarinoita Neuvostoliitosta. Muistutin, miten baltit olivat itsekin neuvostoliittolaisia ja käyttivät kaikki mahdolliset edut hyväkseen aina kosmonauttien koulutusohjelmaa myöten. Kerroin, että baltteja lahjakkaampia valehtelijoita on vaikea maailmassa löytää. He kun eivät vaadi itseltään minkäänlaista älyllistä rehellisyyttä.
Amerikkalaiset katsoivat minua hiljaa ja nyökyttelivät. Tänä iltana (lauantaina) heillä on juhlat professori Katzin residenssissä, jonne minutkin kutsuttiin. En voinut jäädä Vilnaan, mutta hengessä nostan maljan kaikille viisaille amerikkalaisille.



Professori Dovid Katzin ajatuksiin voi tutustua seuraavissa linkeissä:

http://www.thejc.com:80/articles/prague’s-declaration-disgrace

http://www.irishtimes.com/newspaper/opinion/2009/0530/1224247744866.html?via=mr