Naton I maihinnousuharjoitus

(Julkaistu Turun Sanomissa 20.07.1997)
VIROSSA OPITAAN RAUHANTURVAAMISTA
Paldiskin venäläiset arvioivat USA:n mukanaolon tiedusteluksi
TS/Paldiski
LEENA HIETANEN
Paldiskin pienen kaupungin rajalla tarkistetaan paperit kahteen kertaan ennen kuin pääsee seuraamaan Naton rauhankumppanuuden hengessä toimivaa Baltic Challenge-koulutustapahtumaa. Tulijoita tervehtii pellolla räjähtäneen miinan vihreä savupilvi. Amerikkalainen Marylandin kansalliskaartin yliluutnantti Morgan Hawk opettaa liettualaisille asevelvollisille miinanraivausta. Eri ryhmissä on muista Baltian maista sotilaita miinakenttään liittyvissä harjoituksissa.
Harjoitusten avulla pyritään testaamaan kahdeksan eri maan armeijasta tulevien sotilaiden yhteensopivuutta. Morgan Hawk sanoo, ettei suuria ongelmia ole. Koulutustapahtuman virallinen kieli, englanti tuottaa joillekin balttiyksiköille ongelmia. Muutamia asioita tehdään Hawkin mukaan Yhdysvalloissa eri tavalla.
"Miinoja ei etsitä niin lähellä tosiaan. Harjoituksen jälkeen käymme läpi tilanteet ja etsimme parhaan vaihtoehdon toimia", Hawk sanoo.

Kaksivaiheinen
koulutus

Baltic Challengessä on kaksi vaihetta. Viime sunnuntaina alkaneessa harjoitteluvaiheessa on lähdetty liikkeelle rauhanturvaamiseen ja humanitääriseen apuun liittyvistä toiminnoista. Seitsemän rastin avulla käydään läpi mm. miinojen raivausta, partiointia, viestitystä, mellakan torjuntaa, lääkintää ja haavoittuneiden kuljetusta. Toinen vaihe eli ns. sovellettu vaihe kenttäharjoituksineen alkoi eilen lauantaina. Sovelletussa vaiheessa on taisteluharjoituksia Paldiskin kaupungissa, jossa räjäytetään mm. talo. Baltic Challenge loppuu ensi keskiviikkona.
Baltic Challengeen ottaa osaa yhteensä 2700 sotilasta, joista suurin osa, 1400, tulee Yhdysvaltain laivastosta ja merijalkaväestä. Muut osanottajat tulevat Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Ukrainasta. Suomesta mukana on viisi tarkkailijaa esikuntatehtävissä.
Baltic Challengen tiedottajana toimiva Porin prikaatin yliluutnantti Matti Vihurila kertoo ensimmäisen harjoittelun tapahtuvan tilanteessa, missä Paldiskissa on ollut maanjäristys. Katastrofialueelle viedään humanitaarista apua, jota Viro on pyytänyt erikoisesti Yhdysvalloista. Vaikka Paldiskin matalalla rannikolla maanjäristys on täysin epätodellinen, amerikkalaiset ovat lehtihaastatteluissa sanoneet, että Venäjän vuoristoissa voi tapahtua maanjäristyksiä ja heidät voidaan kutsua sinne apuun.

Erikoisjoukot
mukana

Amerikkalainen merijalkaväki on arvostettu sotajoukko. Vihurila kertoo, että osa heistä on ollut mukana Persianlahden sodassa. Miinakentältä löytyvä huoltopataljoonan Andrew Lewis esittelee merijalkaväkeä ylpeänä.
"Me emme jää pitämään asemia. Me liikumme siellä, missä taistellaan", hän sanoo.
Lewis kuten suurin osa Baltic Challengeen osallistuvista amerikkalaisista on ensimmäistä kertaa entisessä neuvostotukikohdassa.
"Olen yllättynyt, että Paldiski on niin pieni amerikkalaiseen tukikohtaan verrattuna", hän sanoo.
Amerikkalaisten taistelujoukkojen osallistuminen niin suuressa mittakaavassa Paldiskin rauhankumppanuusharjoituksiin on Vihurilan mielestä perusteltua.
"Amerikkalaiset lähtevät siitä, että konfliktit maailmassa tapahtuvat 500 kilometrin etäisyydeltä rannikolta, joten merijalkaväki on aina käyttökelpoinen", hän sanoo.
Baltic Challenge hyödyntää entisen neuvostotukikohdan infrastruktuuria harjoituksissaan. Amerikkalaiset laskuvarjojoukot ovat tutustuneet Paldiksin lähellä olevaan Ämarin lentotukikohtaan, jossa ne suorittivat laskuvarjohyppyjä.

Kokemusta
kansainvälisyydestä

Virolainen, Libanonissa rauhanturvatehtävissä ollut vääpeli Janis Toomla on tyytyväinen ensimmäisen jakson harjoituksiin. Hän johtaa balttien yhteisen rauhanturvajoukon harjoitusta tarkastuspisteessä, jossa syntyy kahnauksia. Hänen mielestään monikansalliset harjoitukset ovat tärkeitä, kun työskennellään kansainvälisissä tehtävissä. Häneen on tehnyt vaikutuksen amerikkalaisten sotilaiden kova harjoittelu ja heidän varovaisuutensa ja oman turvallisuutensa takaaminen.
Baltic Challengessa on mukana myös naissotilaita. Kenttäsairaalan huoltojoukkojen komentaja Linda Bailey kertoo naisten määräksi 25. Yhdysvalloissa kasvaa hänen mukaansa naisten kiinnostus sotilasuraa kohtaan. Naiset työskentelevät Yhdysvaltain armeijassa ennen kaikkea huoltojoukoissa.
Baltic Challengen harjoitteluvaiheen rasteilla on leppoisa tunnelma. Kenttäsairaalassa odotetaan helikopterin tuloa niin kauan, että "potilaiden" henki alkaa olla jo vaarassa. Ja kun latvialainen helikopteri viimein tulee, merijalkaväen kenttäsairaalan henkilökunta ryntää valokuvaamaan itseänsä Paldiskin auringonpaisteessa. Tunnelma katastrofista, maanjäristyksestä tai sodasta on kaukana.

Mutinaa
Paldiskissa

Rauhanturvaoperaation tapahtumapaikalla Paldiskissa elää noin 5000 ihmistä, joista 90 prosenttia on venäläisiä. Suuri osa heistä on sotilaseläkeläisiä ja heidän perheenjäseniään. Katugallupin tekeminen on vaikeaa, sillä haasteltavat kieltäytyvät vihaisina kommentoimasta tapahtumaa. Kaksi vanhempaa naista kivahtaa, ettei heillä ole mitään kiinnostusta rauhanturvaoperaatioon eivätkä he halua sekaantua politiikkaan. Vanhempi täti Maria Lebedeva sanoo, että Paldiskissa on aina ollut sotilaita ja on taas, joten tilanne on normaali. Rakennustyömaalla olevat venäläiset miehet eivät salaa ärtymystään. Heidän mielestään parin sadan virolaisen sotilaan osallistuminen on pelkkä peittely-yritys sille, että amerikkalaiset ovat sodan varalta tiedusteluretkellä Paldiskissa. Yksi heistä pitää tilannetta provokaationa.
Varsinaisesti joukkojen läsnäolo Paldiskin kaupungissa alkoi tuntua eilen, kun rauhanturvajoukot laannuttavat maanjäristyksen jälkeen syntyneitä mellakoita kaupungissa.
KUVAT: ALBERT TRUUVÄÄRT
kuvatekstit:
Liettualaisia sotilaita etenee miinakentällä Paldiskin Baltic Challenge-rauhanturvakoulutuksessa.
Latvialaiset harjoittelevat haavoittuneiden kantamista.
Yliluutnantti Mark Hawk on tyytyväinen Baltian maiden joukkojen koulutustasoon.
Maria Lebedeva pitää sotilaiden läsnäoloa Paldiskissa normaalina.

KAINALO:
BALTIC CHALLENGE
EI OLE SOTAHARJOITUS
Suomalainen tarkkailija, Porin Prikaatin yliluutnantti Matti Vihurila korostaa, että Baltic Challenge ei ole sotaharjoitus.
"Tämä operaatio tehdään rauhankumppanuuden hengessä. Varsinaisia taisteluharjoituksia ei ole vaan toimintakohtaukset liittyvät humanitaarisen avun vientiin ja katastrofitilanteissa syntyneisiin mellakoihin", Vihurila sanoo.
Paldiskissa ei hänen mielestään harjoitella kaupunkisodankäyntiä vaan maanjäristyksen jälkeen osa ihmisiä alkaa mellakoida ja ryöstellä. Sellainen mahdollisuus, että todellisuudessa Paldiskissa amerikkalaiset joukot harjoittelisivat venäläisen kaupungin valloitusta ja vastarinnan kukistamista, on hänen mielestään poissuljettu vaihtoehto.
"Tämä on normaalia rauhanturvaamiseen liittyvää koulutusta. Joka tasolla tehdään yhteistyötä operaation johtoa myöten", Vihurila sanoo.
Syyt suomalaisten vähäiselle osallistumiselle operaatioon ovat Virhurilan mukaan käytännölliset eivätkä poliittiset.
"Suomessa ei ole koulutuksessa valmiusjoukkoja, joita olisi voinut operaatioon lähettää", hän sanoo. Ruotsista Paldiskissa on kolme miinalaivaa ja 75 sotilasta.
Venäjä ei ole osallistunut operaatioon. Postimees-lehden mukaan Venäjällä ollaan närkästyneitä siitä, ettei Viro ole tiedottanut harjoituksista Venäjää. Viron pääesikunnan lehdistösihteeri Andres Reimer toteaa lehdelle, ettei Viron suvereenina valtiona tarvitse ilmoittaa Venäjälle sotilaallisia koulutustapahtumiaan samoin kuin ei laulujuhliaankaan.
kuvateksti:
Matti Vihurila on yksi viidestä suomalaisesta, joka ottaa osaa Naton rauhankumppanuusharjoitukseen Virossa.

Kommentit:
1.Baltic Challenge oli ensimmäinen ”sotaharjoitus” Baltian maaperällä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Suomen rooli operaation tiedottajana oli eräänlaista savuverhon muodostamista Venäjän edessä. Suomi oli vuonna 1997 hyvin tarkka puolueettomuudestaan ja halusi häivyttää kaikenlaisen osallistumisen yhteisiin ”sotaharjoituksiin” amerikkalaisten kanssa Baltiassa. Amerikkalainen merijalkaväki harjoitusten pääroolissa herätti epäilyjä. Amerikkalaiset saivat oivan tilaisuuden tutustua Neuvostoliiton tukikohtiin ja lentokenttiin.
2. Kun Sillamäen kaupungissa tehtiin uraania käsitelleiden laitosten puhdistustöitä, virolaiset kutsuivat ensimmäisenä paikalle amerikkalaiset asiantuntijat. Viron armeijan kehittämistä auttanut suomalainen eversti Matti Lukkari kirjoitti Viron kokemuksistaan, että hänen käsityksensä mukaan paikalla olleet amerikkalaiset sotilaat olivat etupäässä rakentamassa tiedusteluverkostoa USA:lle.