(Julkaistu Kauppalehdessä 28.08.1997)
Viron kielilaki on Aleksei Semjonovin mielestä sorron väline:
Viron kielilaki on Aleksei Semjonovin mielestä sorron väline:
Viron venäläislait eivät kelpaa EU:lle
KL Tallinna
Viron venäjänkielinen väestö on suhtautunut positiivisesti uutisiin Viron mahdollisesta pääsystä EU-jäsenneuvottelijoiden joukkoon. Tallinnassa toimivan kansalaisjärjestön, Ihmisoikeuksien tiedotuskeskuksen johtaja Aleksei Semjonov sanoo venäläisväestön luottavan siihen, että Viron vähemmistön oikeuksia rajoittavat lait joutuvat kriittisen tarkastelun kohteeksi.
”Viron kansalaisuus- ja kielilait, laki venäjänkielisen opetuksen lopettamisesta sekä vähemmistökansallisuuksien kulttuuriautonomiaa koskevat lait eivät vastaa kansainvälisiä vaatimuksia vähemmistöjen oikeuksista ja suojelusta”, Semjonov sanoo.
Ei-kansalaisuuden
ongelma
Kun Viro vuonna 1993 hyväksyi lain, jolla maan puolimiljoonainen venäjänkielinen väestö määriteltiin ulkomaalaisiksi ja samalla siltä riistettiin oikeus Viron kansalaisuuteen, Semjonovin mielestä tehtiin virhe.
”Laki perustuu väärille oletuksille. Tulkinta venäjänkielisestä väestöstä laittomina maahanmuuttajina on kaukana siitä, että he ovat todellisuudessa osa maan alkuperäistä väestöä.”
”Vaikka Viro pakolla liitettiin Neuvostoliittoon vastoin virolaisen enemmistön tahtoa, ei Viron historiaa, 50 vuotta osana Neuvostoliittoa voida pyyhkiä pois. Viron alueella oleva venäjänkielinen väestö on muuttanut Viroon sen aikaisen laillisuuden puitteissa eikä sille voi kostaa menneisyyden syntejä”, Semjonov sanoo.
Semjonov katsoo, että venäjänkieliselle väestölle olisi pitänyt antaa välittömästi kansalaisoikeudet. Heidän sulkemisensa poliittisten prosessien ulkopuolelle asettaa Semjonovin mielestä Viron demokratian kyseenalaiseksi.
”Ei-kansalaisuus luo etniset ja vähemmistön asemaan liittyvät ongelmat ja herättää kysymyksen, onko Virossa demokratiaa”, Semjonov sanoo.
Semjonov ei usko, että Viro ryhtyisi EU:n painostuksestakaan uudelleen arvioimaan kansalaisuuden kieltämisen perusteita.
”Poliittisesti se on mahdotonta. Ratkaisu on löydettävä kompromissista, jossa venäjänkielisen vähemmistön kansalaisuuden saantia helpotetaan eikä virolaiset menetä kasvojaan”, Semjonov arvioi.
Kaksikielisyys
välttämätöntä
Europarlamentaarikko Jörn Donnerin tokaisu kaksikielisestä Virosta saa Aleksei Semjonovilta kannatusta.
”Se oli järkevän ulkopuolisen naiivi, mutta hyödyllinen avaus vaikeaan kysymykseen”, Semjonov luonnehtii.
Virossa yli 30 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään venäjää, jota valtaosa virolaisista ymmärtää. Semjonov uskoo kehityksen väistämättä johtavan kaksikielisyyteen, joskaan hän ei usko sen tapahtuvan vielä tämän sukupolven aikana. Jotta venäjän kieli saisi virallisen aseman, se edellyttää Viron palauttavan ensin venäjänkieliselle väestölle sen poliittiset oikeudet.
Viron kielipolitiikkaa säätelee niin sanottu kielilaki, joka Semjonovin mukaan ei vähimmässäkään määrin täytä EU-standardeja.
”Sitä ei voi pitää lakina. Se on kokoelma rajoituksia ja varauksia”, Semjonov luonnehtii.
Kielilain mukaan julkisissa ammateissa sekä valtion ja kunnan palveluksessa täytyy todistaa riittävää viron kielen taitoa tai menettää työnsä. Taksikuskeilla on alhaisin viron kielen vaatimustaso, valtion virkoihin se on korkein. Kielilain sovellutuksina viroa taitamattomat poliisit, tuomarit, lääkärit, lentäjät, virkamiehet ynnä muut on sanottu irti tehtävistään.
”Normaalissa yhteiskunnassa kielitaitoa voitaisiin pitää pätevyysperusteena. Virossa tilanne on kaukana normaalista. Jos poliisista erotetaan ihmisiä vain kielitaidottomuuden takia eikä tilalle ole uutta pätevää henkilökuntaa, erottaminen on edesvastuutonta ja vahingoittaa koko yhteiskuntaa”, Semjonov sanoo.
Kielilakia ei Semjonovin mielestä alun perin tarkoitettu sorron välineeksi. Valitettavasti sitä usein käytetään siihen.
”Virolaiset suhtautuvat kielikysymykseen kuin olisivat yhä osa Neuvostoliittoa. Virolaiset eivät ymmärrä siirtyneensä vähemmistöstä enemmistöksi. Kielilakia sovelletaan Virossa kuin oltaisiin intiaanireservaatissa”, Semjonov luonnehtii.
Nürnbergin
lait 1935
Viron laeissa on runsaasti ulkomaalaisten oikeuksia rajoittavia pykäliä. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että ulkomaalaisvaraukset on suunnattu venäjänkielistä väestöä vastaan. Aleksei Semjonov ei halua rinnastaa Viron venäläislakeja Natsi-Saksassa vuonna 1935 hyväksyttyihin juutalaisten poliittisia ja omistuksellisia oikeuksia rajoittaneisiin Nürnbergin lakeihin.
”Virossa suhtaudutaan vähemmistöön 20-ja 30-lukujen eurooppalaisella ideologialla. Tänä päivänä sellainen ei tule enää Euroopassa kysymykseenkään”, Semjonov sanoo diplomaattisesti.
Ulkomaalaisia rajoittavia lakeja on maanostosta kalastus- ja sienestyslupiin. Virossa maan osto on ulkomaalaiselle vaikeampaa kuin Viron kansalaiselle. Venäjänkielinen väestö joutuu maata ostaessaan lunastamaan maan rahalla, kun virolainen naapuri voi käyttää työvuosilla hankittuja yksityistämisseteleitä.
Venäläiset eivät voi myöskään ostaa maata Narvan alueella ilman hallituksen lupaa. Virossa on tällä hetkellä venäjänkielisten ortodoksiseurakuntien omaisuus takavarikoituna, mikä vaikeuttaa Viron ja Venäjän suhteita.
Runsaasti keskustelua herättänyt laki venäjänkielisen keski- ja yläasteen opetuksen lopettamisesta vuoteen 2007 mennessä on uhkaamassa myös vähemmistön asemaa. Semjonov uskoo, että laki kouluopetuksen lopettamisesta ei tule kestämään EU-tarkastelussa, sillä se ei vastaa eurooppalaisia käsityksiä vähemmistön suojasta.
Vieraantuminen
alkanut
Semjonov epäilee, ettei Viro kykene nykyisellä lainsäädännöllään ja asenteillaan integroimaan venäjänkielistä väestöä lojaaliksi Viron yhteiskuntaa kohtaan. Vieraantumisesta on jo esimerkkejä.
”Viron kielen opiskelijoiden määrä vähenee jatkuvasti ja Venäjän kansalaisuuden suosio kasvaa. Virossa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät ole määritelleet statustaan. Heillä ei ole viron eikä venäjän kansalaisuutta eikä edes ulkomaalaispassia”, Semjonov luettelee.
Venäjän kansalaisten määrä Virossa on 126 000, ulkomaalaispassin on saanut 136 000 ei-kansalaista, 80 000 venäjänkielistä on saanut Viron kansalaisuuden automaattisesti vanhempien saatua ennen sotaa Viron kansalaisuuden ja 80 000 venäläistä on suorittanut kielikokeen ja saanut viron kansalaisuuden. Ilman virallisia dokumentteja olevien ihmisten määräksi Viron viranomaiset arvioivat 20 000 – 50 000 henkeä.
”Virossa on alkanut venäjänkielisen väestön vieraantuminen virolaisesta yhteiskunnasta. Se merkitsee tulevaisuudessa etnisen konfliktin vaaraa”, Semjonov sanoo.
Leena Hietanen
kuva: Leena Hietanen
kuvateksti:
Aleksei Semjonov katsoo, että kieltäessään venäjänkieliseltä väestöltä kansalaisuuden, Viro syyllistyi ihmisoikeusrikkomukseen.
(Julkaistu Kauppalehdessä 6.9.1997)
Vastine:
Virossa ei ole venäläislakeja
Aleksei Semjonovin Leena Hietaselle antama haastattelu ”Viron venäläislait eivät kelpaa EU:lle” (KL 28.08.1997) tarjoaa hyvän mahdollisuuden muistuttaa KL:n lukijoille vielä kerran, että EU:n komissio antoi Viron kehitykselle hyvän arvosanan 16.7.1997 julkistetussa Agenda 2000-asiakirjassaan. Tämä on meille tärkeä palaute, koska virolaisen lainsäädännön kehitys tapahtuu paljolti kansainvälisten järjestöjen (YK, EN, ETYJ) neuvojen mukaisesti.
Virossa ei ole erikseen venäläislakeja, meillä on kaikille yhteinen lainsäädäntö. Harhauttavaa on myös epäselvä termien käyttö. Esimerkiksi Viron laissa ei tunneta käsitettä maan alkuperäinen väestö ja vähemmistöllä onkin tosiasiassa maan kansalaisuus. Vähemmistö ei ole sama kuin laajempi käsite, Viron alueella oleva venäjänkielinen väestö.
Maan myynti ulkomaalaisille on Virossa säädetty lailla, jonka mukaisesti maan myynnistä päättää maaherra. Maan myynti ulkomaalaisille rajavyöhykkeellä on turvallisuussyistä rajoitettu (kuten Suomessakin).
Oleskeluluvalla Virossa asuvat ulkomaalaiset saavat käyttää yksityistämisseteleitä maan ostossa täysin samalla tavalla kuten Viron kansalaisetkin.
Kalastuslupa myönnetään kansalaisille ja ulkomaalaisille ihan saman tapaan – kalastuslain mukaisesti. Sienestys ja marjojen poiminta on vapaa.
Viron ortodoksiseurakuntien niin sanottua omaisuuskiistaa on syytä käsitellä erikseen. Tässä ihan lyhyt tiivistelmä – Konstantinopolin alaisuudessa toimiva Viron apostolinen ortodoksikirkko on antanut Moskovan patriarkaatin alaisille venäjänkielisille ortodoksiseurakunnille (jotka eivät ole rekisteröineet kirkkoansa Viron lakien mukaisesti) niiden käyttämien kirkkorakennuksien ja kaluston ilmaisen käyttöoikeuden.
Merle Pajula
lehdistösihteeri
Viron suurlähetystö
Kommentit:
1.Euroopan komissio moitti europarlamentaarikko Jörn Donnerin Viro-raporttia liian kriittiseksi ja pitkäksi. Donner lyhensi raporttiansa siistimällä Viron epäkohtia vähemmäksi. Asiasta syntyi vaikutelma kuin Euroopan komissio toimisi samoin kuin Neuvostoliitto: emme halua kuulla totuutta vaan haluamme positiivisen raportin. Jos Suomen ainoa eurooppalainen intellektuelli Jörn Donner ei uskaltanut sanoa pahaa sanaa Virosta, vielä vähemmän sitä odotettiin kokoomuksen edustajalta Kirsi Pihalta. Hän johti europarlamentissa Viro-valtuuskuntaa vuodesta 1997. Piha otti asiakseen puolustaa Viron EU-jäsenyyttä ehdoitta.
2. Virossa siirtyivät syyskuun 1.päivänä 2007 kaikki venäläiset koulut 10. luokasta lähtien oppimaan Viron kirjallisuutta viron kielellä. Muutos koskee kaikkia Viron 63 venäjän kielistä lukiota. Viron kielellä opetetaan lisäksi 13 lukiossa taidehistoriaa, musiikkia kymmenessä, voimistelua yhdeksässä, Viron kulttuurihistoriaa ja matematiikkaa viidessä, maatietoa, yhteiskuntaoppia, biologiaa ja tietokoneopetusta neljässä venäjänkielisessä koulussa. (Uutisportaali Delfi 18.08.2007)
3. Viro laatii yhä edelleen venäläislakeja, joista esimerkkinä on kesäkuun 1. päivänä 2006 voimaan tullut laki, jolla harmaan eli muukalaispassin omistajien on oleskelulupaansa pidentäessään suoritettava viron kielen alkeistason koe. Laki tiukentaa pitkäaikaisen oleskeluluvan saantia maan venäläiselle väestölle, jolla ei ole minkään valtakunnan kansalaisuutta. Heitä oli vuonna 2007 noin 120 000 henkeä. (Uutisportaali Delfi 20.03.2007)
KL Tallinna
Viron venäjänkielinen väestö on suhtautunut positiivisesti uutisiin Viron mahdollisesta pääsystä EU-jäsenneuvottelijoiden joukkoon. Tallinnassa toimivan kansalaisjärjestön, Ihmisoikeuksien tiedotuskeskuksen johtaja Aleksei Semjonov sanoo venäläisväestön luottavan siihen, että Viron vähemmistön oikeuksia rajoittavat lait joutuvat kriittisen tarkastelun kohteeksi.
”Viron kansalaisuus- ja kielilait, laki venäjänkielisen opetuksen lopettamisesta sekä vähemmistökansallisuuksien kulttuuriautonomiaa koskevat lait eivät vastaa kansainvälisiä vaatimuksia vähemmistöjen oikeuksista ja suojelusta”, Semjonov sanoo.
Ei-kansalaisuuden
ongelma
Kun Viro vuonna 1993 hyväksyi lain, jolla maan puolimiljoonainen venäjänkielinen väestö määriteltiin ulkomaalaisiksi ja samalla siltä riistettiin oikeus Viron kansalaisuuteen, Semjonovin mielestä tehtiin virhe.
”Laki perustuu väärille oletuksille. Tulkinta venäjänkielisestä väestöstä laittomina maahanmuuttajina on kaukana siitä, että he ovat todellisuudessa osa maan alkuperäistä väestöä.”
”Vaikka Viro pakolla liitettiin Neuvostoliittoon vastoin virolaisen enemmistön tahtoa, ei Viron historiaa, 50 vuotta osana Neuvostoliittoa voida pyyhkiä pois. Viron alueella oleva venäjänkielinen väestö on muuttanut Viroon sen aikaisen laillisuuden puitteissa eikä sille voi kostaa menneisyyden syntejä”, Semjonov sanoo.
Semjonov katsoo, että venäjänkieliselle väestölle olisi pitänyt antaa välittömästi kansalaisoikeudet. Heidän sulkemisensa poliittisten prosessien ulkopuolelle asettaa Semjonovin mielestä Viron demokratian kyseenalaiseksi.
”Ei-kansalaisuus luo etniset ja vähemmistön asemaan liittyvät ongelmat ja herättää kysymyksen, onko Virossa demokratiaa”, Semjonov sanoo.
Semjonov ei usko, että Viro ryhtyisi EU:n painostuksestakaan uudelleen arvioimaan kansalaisuuden kieltämisen perusteita.
”Poliittisesti se on mahdotonta. Ratkaisu on löydettävä kompromissista, jossa venäjänkielisen vähemmistön kansalaisuuden saantia helpotetaan eikä virolaiset menetä kasvojaan”, Semjonov arvioi.
Kaksikielisyys
välttämätöntä
Europarlamentaarikko Jörn Donnerin tokaisu kaksikielisestä Virosta saa Aleksei Semjonovilta kannatusta.
”Se oli järkevän ulkopuolisen naiivi, mutta hyödyllinen avaus vaikeaan kysymykseen”, Semjonov luonnehtii.
Virossa yli 30 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään venäjää, jota valtaosa virolaisista ymmärtää. Semjonov uskoo kehityksen väistämättä johtavan kaksikielisyyteen, joskaan hän ei usko sen tapahtuvan vielä tämän sukupolven aikana. Jotta venäjän kieli saisi virallisen aseman, se edellyttää Viron palauttavan ensin venäjänkieliselle väestölle sen poliittiset oikeudet.
Viron kielipolitiikkaa säätelee niin sanottu kielilaki, joka Semjonovin mukaan ei vähimmässäkään määrin täytä EU-standardeja.
”Sitä ei voi pitää lakina. Se on kokoelma rajoituksia ja varauksia”, Semjonov luonnehtii.
Kielilain mukaan julkisissa ammateissa sekä valtion ja kunnan palveluksessa täytyy todistaa riittävää viron kielen taitoa tai menettää työnsä. Taksikuskeilla on alhaisin viron kielen vaatimustaso, valtion virkoihin se on korkein. Kielilain sovellutuksina viroa taitamattomat poliisit, tuomarit, lääkärit, lentäjät, virkamiehet ynnä muut on sanottu irti tehtävistään.
”Normaalissa yhteiskunnassa kielitaitoa voitaisiin pitää pätevyysperusteena. Virossa tilanne on kaukana normaalista. Jos poliisista erotetaan ihmisiä vain kielitaidottomuuden takia eikä tilalle ole uutta pätevää henkilökuntaa, erottaminen on edesvastuutonta ja vahingoittaa koko yhteiskuntaa”, Semjonov sanoo.
Kielilakia ei Semjonovin mielestä alun perin tarkoitettu sorron välineeksi. Valitettavasti sitä usein käytetään siihen.
”Virolaiset suhtautuvat kielikysymykseen kuin olisivat yhä osa Neuvostoliittoa. Virolaiset eivät ymmärrä siirtyneensä vähemmistöstä enemmistöksi. Kielilakia sovelletaan Virossa kuin oltaisiin intiaanireservaatissa”, Semjonov luonnehtii.
Nürnbergin
lait 1935
Viron laeissa on runsaasti ulkomaalaisten oikeuksia rajoittavia pykäliä. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että ulkomaalaisvaraukset on suunnattu venäjänkielistä väestöä vastaan. Aleksei Semjonov ei halua rinnastaa Viron venäläislakeja Natsi-Saksassa vuonna 1935 hyväksyttyihin juutalaisten poliittisia ja omistuksellisia oikeuksia rajoittaneisiin Nürnbergin lakeihin.
”Virossa suhtaudutaan vähemmistöön 20-ja 30-lukujen eurooppalaisella ideologialla. Tänä päivänä sellainen ei tule enää Euroopassa kysymykseenkään”, Semjonov sanoo diplomaattisesti.
Ulkomaalaisia rajoittavia lakeja on maanostosta kalastus- ja sienestyslupiin. Virossa maan osto on ulkomaalaiselle vaikeampaa kuin Viron kansalaiselle. Venäjänkielinen väestö joutuu maata ostaessaan lunastamaan maan rahalla, kun virolainen naapuri voi käyttää työvuosilla hankittuja yksityistämisseteleitä.
Venäläiset eivät voi myöskään ostaa maata Narvan alueella ilman hallituksen lupaa. Virossa on tällä hetkellä venäjänkielisten ortodoksiseurakuntien omaisuus takavarikoituna, mikä vaikeuttaa Viron ja Venäjän suhteita.
Runsaasti keskustelua herättänyt laki venäjänkielisen keski- ja yläasteen opetuksen lopettamisesta vuoteen 2007 mennessä on uhkaamassa myös vähemmistön asemaa. Semjonov uskoo, että laki kouluopetuksen lopettamisesta ei tule kestämään EU-tarkastelussa, sillä se ei vastaa eurooppalaisia käsityksiä vähemmistön suojasta.
Vieraantuminen
alkanut
Semjonov epäilee, ettei Viro kykene nykyisellä lainsäädännöllään ja asenteillaan integroimaan venäjänkielistä väestöä lojaaliksi Viron yhteiskuntaa kohtaan. Vieraantumisesta on jo esimerkkejä.
”Viron kielen opiskelijoiden määrä vähenee jatkuvasti ja Venäjän kansalaisuuden suosio kasvaa. Virossa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät ole määritelleet statustaan. Heillä ei ole viron eikä venäjän kansalaisuutta eikä edes ulkomaalaispassia”, Semjonov luettelee.
Venäjän kansalaisten määrä Virossa on 126 000, ulkomaalaispassin on saanut 136 000 ei-kansalaista, 80 000 venäjänkielistä on saanut Viron kansalaisuuden automaattisesti vanhempien saatua ennen sotaa Viron kansalaisuuden ja 80 000 venäläistä on suorittanut kielikokeen ja saanut viron kansalaisuuden. Ilman virallisia dokumentteja olevien ihmisten määräksi Viron viranomaiset arvioivat 20 000 – 50 000 henkeä.
”Virossa on alkanut venäjänkielisen väestön vieraantuminen virolaisesta yhteiskunnasta. Se merkitsee tulevaisuudessa etnisen konfliktin vaaraa”, Semjonov sanoo.
Leena Hietanen
kuva: Leena Hietanen
kuvateksti:
Aleksei Semjonov katsoo, että kieltäessään venäjänkieliseltä väestöltä kansalaisuuden, Viro syyllistyi ihmisoikeusrikkomukseen.
(Julkaistu Kauppalehdessä 6.9.1997)
Vastine:
Virossa ei ole venäläislakeja
Aleksei Semjonovin Leena Hietaselle antama haastattelu ”Viron venäläislait eivät kelpaa EU:lle” (KL 28.08.1997) tarjoaa hyvän mahdollisuuden muistuttaa KL:n lukijoille vielä kerran, että EU:n komissio antoi Viron kehitykselle hyvän arvosanan 16.7.1997 julkistetussa Agenda 2000-asiakirjassaan. Tämä on meille tärkeä palaute, koska virolaisen lainsäädännön kehitys tapahtuu paljolti kansainvälisten järjestöjen (YK, EN, ETYJ) neuvojen mukaisesti.
Virossa ei ole erikseen venäläislakeja, meillä on kaikille yhteinen lainsäädäntö. Harhauttavaa on myös epäselvä termien käyttö. Esimerkiksi Viron laissa ei tunneta käsitettä maan alkuperäinen väestö ja vähemmistöllä onkin tosiasiassa maan kansalaisuus. Vähemmistö ei ole sama kuin laajempi käsite, Viron alueella oleva venäjänkielinen väestö.
Maan myynti ulkomaalaisille on Virossa säädetty lailla, jonka mukaisesti maan myynnistä päättää maaherra. Maan myynti ulkomaalaisille rajavyöhykkeellä on turvallisuussyistä rajoitettu (kuten Suomessakin).
Oleskeluluvalla Virossa asuvat ulkomaalaiset saavat käyttää yksityistämisseteleitä maan ostossa täysin samalla tavalla kuten Viron kansalaisetkin.
Kalastuslupa myönnetään kansalaisille ja ulkomaalaisille ihan saman tapaan – kalastuslain mukaisesti. Sienestys ja marjojen poiminta on vapaa.
Viron ortodoksiseurakuntien niin sanottua omaisuuskiistaa on syytä käsitellä erikseen. Tässä ihan lyhyt tiivistelmä – Konstantinopolin alaisuudessa toimiva Viron apostolinen ortodoksikirkko on antanut Moskovan patriarkaatin alaisille venäjänkielisille ortodoksiseurakunnille (jotka eivät ole rekisteröineet kirkkoansa Viron lakien mukaisesti) niiden käyttämien kirkkorakennuksien ja kaluston ilmaisen käyttöoikeuden.
Merle Pajula
lehdistösihteeri
Viron suurlähetystö
Kommentit:
1.Euroopan komissio moitti europarlamentaarikko Jörn Donnerin Viro-raporttia liian kriittiseksi ja pitkäksi. Donner lyhensi raporttiansa siistimällä Viron epäkohtia vähemmäksi. Asiasta syntyi vaikutelma kuin Euroopan komissio toimisi samoin kuin Neuvostoliitto: emme halua kuulla totuutta vaan haluamme positiivisen raportin. Jos Suomen ainoa eurooppalainen intellektuelli Jörn Donner ei uskaltanut sanoa pahaa sanaa Virosta, vielä vähemmän sitä odotettiin kokoomuksen edustajalta Kirsi Pihalta. Hän johti europarlamentissa Viro-valtuuskuntaa vuodesta 1997. Piha otti asiakseen puolustaa Viron EU-jäsenyyttä ehdoitta.
2. Virossa siirtyivät syyskuun 1.päivänä 2007 kaikki venäläiset koulut 10. luokasta lähtien oppimaan Viron kirjallisuutta viron kielellä. Muutos koskee kaikkia Viron 63 venäjän kielistä lukiota. Viron kielellä opetetaan lisäksi 13 lukiossa taidehistoriaa, musiikkia kymmenessä, voimistelua yhdeksässä, Viron kulttuurihistoriaa ja matematiikkaa viidessä, maatietoa, yhteiskuntaoppia, biologiaa ja tietokoneopetusta neljässä venäjänkielisessä koulussa. (Uutisportaali Delfi 18.08.2007)
3. Viro laatii yhä edelleen venäläislakeja, joista esimerkkinä on kesäkuun 1. päivänä 2006 voimaan tullut laki, jolla harmaan eli muukalaispassin omistajien on oleskelulupaansa pidentäessään suoritettava viron kielen alkeistason koe. Laki tiukentaa pitkäaikaisen oleskeluluvan saantia maan venäläiselle väestölle, jolla ei ole minkään valtakunnan kansalaisuutta. Heitä oli vuonna 2007 noin 120 000 henkeä. (Uutisportaali Delfi 20.03.2007)
1 kommentti:
Lenochka, väitteesi osoittaa loistavasti oman tyhmyytesi. Luepa Delfiä vähän paremmin.
Lakihan koskee vain niitä ihmisiä, jotka anovat oleskelulupansa pidennystä. Vain kaltaisesti hölmö ei ymmärrä sitä, että Virossa asuvilla kansalaisuudettomilla on PYSYVÄ oleskelulupa. Pysyvää oleskelulupaa EI tarvitse pidentää, se on voimassa hautaan asti (minullakin on sellainen).
Laki koskee siis niitä, jotka ovat muuttaneet Viroon paljon myöhemmin kuin 1991, tai aikovat vasta muuttaa.
Lähetä kommentti