(Julkaistu Venäjän aika-lehdessä 2003/1)
Viron ortodoksikirkon nykytilanne
Jutussa ”Viides Kolonna ja kolmas Rooma” Venäjän aika-lehti (2002/2) on tarttunut aiheeseen, joka on Suomen valtalehdistössä muuttunut tabuksi: suomalaisten osuus Viron ortodoksikirkon nykytilanteeseen.
Viron Kontantinopolin alaisen ortodoksikirkon perustaminen tuskin täyttää kirkko-oikeudellisia kriteerejä. Vuonna 1992 pidetty Viron ortodoksikirkon kirkolliskokous teki enemmistöpäätöksen kirkon hajoamisen estämiseksi. Kaksi kansallismielistä virolaista, Ain Sarapik ja Emmanuel Kirss yhdessä kirkon ulkopuolisen Henn Tosson avustuksella rekisteröivät kuitenkin vastoin kirkolliskokouksen enemmistön päätöstä Eesti Apostolik Õigeusukirik – nimen yritysrekisteriin. Viron sisäministeriö puolestaan rekisteröi nimen kirkkorekisteriin. Keväällä 1993 Viron parlamentti omaisuuden palautukseen vedoten siirsi päätöksellään koko Virossa olevan ortodoksisen omaisuuden ”pöytälaatikkokirkolle”; myös seurakuntien omaisuuden, vaikka seurakunnat itse olivat ennen vuotta 1940 omistaneet kirkkonsa. Kirkkojen Maailman Neuvosto arvioi Viron sisäministeriön kiirehtineen kirkon rekisteröinnissä ja epäili sitä ihmisoikeusrikkomuksesta.
Viron Konstantinopolin alainen ortodoksikirkko on poliittinen luomus. Se ei olisi koskaan syntynyt ilman poliitikkojen sekaantumista asiaan. Pääjuonittelija oli presidentti Lennart Meri, joka lähti puhumaan henkeä pöytälaatikkokirkolle. Ateistina tunnettu Meri kirjoitti Konstantinopolin patriarkalle Viron kansan nimissä, miten koko Viron kansa haluaa siirtyä Konstantinopolin alaiseen kirkkoon. Kirkon rakenteiden luojaksi ryhtyi Suomen arkkipiispa Johannes. Miksi hän sen teki, tyhmyyttään vai turhamaisuuttaanko? Viron venäläiset ortodoksit eivät luonnollisesti Johannesta kiittäneet vaan nimittivät häntä huligaaniksi.
Konstantinopolin alaisen kirkon asioita järjestelivät presidentin linnassa presidentti Lennart Meri ja Suomen arkkipiispa Johannes. Tapaamisiin ei koskaan kutsuttu toimivan kirkon johtajaa arkkipiispa Korneliusta. Lopputulos tiedetään.
Poliittinen juonittelu kirkon ympärillä jatkuu yhä. Viron sisäministeriö on jakanut seurakunnille takaisin omaisuutta, mikäli ne liittyvät Konstantinopolin alaiseen kirkkoon. Kiristys on tehonnut enemmistöön seurakunnista. Moskovan alainen kirkko ja sen seurakunnat eivät ole saaneet omaisuuttaan takaisin. Viron sisäministeriö hallinnoi Moskovan kirkon käyttämiä kirkkoja, jotka ovat virallisesti Viron valtion omaisuutta. Sisäministeriö on antanut seurakunnille kirkkonsa vuokralle 50 vuodeksi nimellistä vuokraa vastaan. Jo aiemmin omaisuustaisteluista turvaan siirretty Aleksanteri Nevskin katedraali on oma lukunsa. Katedraali on Tallinnan kaupungin omaisuutta. Edellinen kaupunginjohtaja Jüri Mõis antoi Aleksanteri Nevskin katedraalin Moskovan patriarkaatin alaiselle ortodoksikirkolle ilmaiseksi vuokralle 99 vuodeksi, kun hän tarvitsi venäläisten poliitikkojen tuen pysyäkseen vallassa Tallinnassa. Viron sisäministeriö piti tekoa laittomana, muttei ryhtynyt oikeustoimiin asian arkaluontoisuuden takia. Parhaillaan Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar kerää venäläisten ääniä estämällä Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon vanhassa kaupungissa sijaitsevan virkahuoneen siirron Konstantinopolin alaiselle kirkolle ja niin edelleen...
Yleisemmällä tasolla suomalaisten sekaantuminen Viron kirkon sisäisiin asioihin on koko jälkisuomettuneen Suomen haaksirikko ja emämunaus. 1990-luvun Suomi piehtaroi synnintunnossaan kuvitellen olleensa liian kiltti Neuvostoliitolle. Lehdistö kehui kilvan arkkipiispa Johanneksen vihdoin todistaneen suomalaisten uskaltavan näyttää Moskovalle. Vastenmieliseksi asian tekee se, että suomalaiset valitsivat näytönpaikaksi naapurimaan. Suomalaiset unohtavat myös täysin, että he itse ETYJ:in isäntämaana olivat sitoutuneet vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen.
Suomen ortodoksikirkko pelkää nyt Viron taudin, kirkon hajoamisen, leviävän Suomeenkin. Kahden heimoveljen uhittelu Moskovalle on epäonnistunut. Moskovan ei tarvitse kuin seurata sivusta, kun kaksi tolloa ”tsuhnaa” syö omia myrkkyjään.
Leena Hietanen
toimittaja
Leena Hietanen on ollut Virossa freelancer - toimittajana vuodesta 1993 lähtien. Hän on kirjoittanut Viron ortodoksikirkon ongelmista muun muassa Turun Sanomiin, Kalevaan ja Kauppalehteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti