Venäjän kansalaiset vaaliuurnille Virossa

(Apartheid-katsaus viikko 37/2009)

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Heiki Sibul kertoi sivulauseessa televisiouutisissa, että lokakuun paikallisvaaleissa ensimmäistä kertaa saavat äänestää myös Virossa asuvat Venäjän kansalaiset. Asia ei herättänyt minkäänlaisia reaktioita, ei virolaisissa eikä venäläisissä. Osittain siksi, että väistämättömyydestä tehtiin hyve.
Virossa saavat äänestää nyt paikallisvaaleissa periaatteessa kaikki maassa pysyvästi asuvat henkilöt. Aikaisemmin Venäjän kansalaiset saivat äänestää, jos he olivat rekisteröityneet etukäteen äänestäjiksi. Kun tämä este oli poistettu, uutena kiusantekona esitettiin vaatimus viiden vuoden pysyvästä asumisesta paikkakunnalla.
Mitä on pysyvä asuminen? Venäläiset saivat pysyviä oleskelulupia hitaasti. Viron kansalaisuusvirasto pelleili erilaisilla 1, 3 ja 5 vuoden väliaikaisilla oleskeluluvilla. Venäläiset maksoivat oleskeluluvistaan joka välissä. Vasta vuonna 2006 kaikkien venäläisten väliaikaiset oleskeluluvat muutettiin pysyväksi. Päätöksen joutui tekemään nykyinen pääministeri, reformipuolueen Andrus Ansip. Natsi-Ansip taipui Euroopan vaatimuksesta, sillä Viron Schengen-jäsenyys ei olisi ollut mahdollinen ilman, että Viro vastaa asukkaistaan eli ottaa heidät takaisin. Schengen oli lopullinen tuho virolaisten unelmalle saada venäläiset maasta ulos.
Turha mainitakaan, että sain itse EU-kansalaisena äänestää jo edellisissä paikallisvaaleissa. Naapurini, Virossa syntynyt ja 60 vuotta maassa asunut venäläinen ei saanut. .
Kiinnostavaa on se, että Virossa olevat ei-kansalaiset eivät saa vieläkään asettua ehdolle paikallisvaaleissa. Heitä on maassa noin 107 000. Viro lupasi jo vuonna 1993 tullessaan hyväksytyksi Euroopan Neuvoston jäseneksi, että ei-kansalaiset saavat myös asettua paikallisvaaleissa ehdolle. Tätä lupausta Viro ei ole vieläkään täyttänyt eikä aio kai koskaan täyttääkään. Virolaisten pääneuvottelija oli tuolloin Tunne Kelam, nykyisin europarlamentaarikko (ja fasisti). Hän rauhoitteli virolaisia, että lupauksesta ei tarvitse välittää, sillä sen noudattamatta jättämisestä ei tule mitään rangaistusta. Hänen rouvansa, amerikkalainen Mari-Ann Kelam suolsi Viron delegaation nimissä puhtaalla englannin kielellä erilaista tiedotta siihen tahtiin, että EN:ssä epäiltiin vain, kykeneekö Viro teknisesti toteuttamaan vaalit silloin noin puolen miljoonan ei-kansalaisen kanssa. Ei kyennyt.
Ainoa, joka asiasta valitti, oli suomalainen kansanedustaja Tarja Halonen. Halosen mielestä sellaiset petolliset uudet jäsenet kuin Viro olisi pitänyt laittaa erityistarkkailuun. Asia on 15 vuodessa ennättänyt unohtua. Soitin Suomen suurlähetystöön, jossa Halosen lakeija, Jaakko Kalela toimii suurlähettiläänä. Kalelan poissaolon takia keskustelin asiasta lehdistösihteeri Arja Korhosen kanssa. Korhonen arveli, että Virolle on varmasti annettu jonkinlainen siirtymäaika!
Vanhat epäilykseni vahvistuvat. Viron apartheidia suojellaan Suomen suurlähetystössä Tallinnassa.
Paikallisvaalien uudistuksista tärkein oli se, että Tallinnan kaupunginvaltuuston koko kasvaa. Toinen tärkeä asia oli se, että äänikynnysten ulkopuolelle jäävien puolueiden äänet jaetaan tasan kaikille puolueille eikä vain suurimmille. Molemmilla uudistuksilla tähdätään siihen, että venäläisten suosiman keskustapuolueen valta-asema heikkenee. Edgar Savisaaren johtama keskusta hallitsee Tallinnaa nyt yksin.
Keskusta kerää eniten venäläisten ääniä, mutta kovin suurta joukkoa uusia äänestäjiä rajoitusten poisto Venäjän kansalaisilta ei tuo. Arviot Venäjän kansalaisten määrästä vaihtelevat 80 000-140 000 välillä. Valtaosa heistä on vieraantunut täysin virolaisesta yhteiskunnasta.