maanantai 27. lokakuuta 2008

Bäckman ei ole yksin

Virolle ennustetaan loppua niin Virosta kuin Englannista

Virolainen kolumnisti Ahto Lobjakas varoittaa Viron itsenäisyyden olevan tiensä päässä Postimees-lehden (27.10.2008) kolumnissaan Aeglane samm – Hidas askel. Hän katsoo, että on viimeinen hetki korjata kansalaisuuspolitiikassa 1990-luvun alussa tehdyt virheet.

(http://www.postimees.ee/?id=43852)

”Kansalaisuuspolitiikan lieventäminen on väistämätöntä, mutta se tapahtuu liian myöhään. Jos yleensä tapahtuu, sillä virolainen eliitti pelkää selvityksiä Viron politiikan menneisyydestä ja Viron valtion tulevaisuudesta. Kansalaisuudetta jätetyt henkilöt ovat itsenäisyyttä seurannut Viron velka lännelle. Se on osa äänetöntä sopimusta, jossa Viro hyväksyi myös kansalaisikseen ne ei-virolaiset, jotka eivät suostu vapaaehtoisesti poistumaan maasta. Nyt velasta on tullut Viron pahin turvallisuusuhka. Huhut hallituksen yrityksistä varkain laajentaa Viron kansalaisuuden saavien piiriä osoittavat: on ymmärretty, että vahvan ulkopuolisen tuen todennäköisyys nousee, jos itse viedään sisäiset heikkoudet minimiin.
Jo kauan on ollut tiedossa, että jokainen hukattu hetki tekee kansalaisuuskysymyksen ratkaisemisen vain hankalammaksi. Pienikin annos ymmärrystä 1990-luvulla olisi estänyt 100 000 Venäjän kansalaisen pysyvää muodostumista Viroon. Kurssin muutos pronssiyön jälkeen olisi toiminut hyvän tahdon eleenä Tõnismäen symbolisen voiton jälkeen. Georgian konfliktin jälkeen sen tekeminen – jättää väistämättä vaikutelman kuin Viroon tehoaisi vain voima.
Sisäisesti Viro on heikompi kuin koskaan. Historiallinen, poliittinen ja sivistyksellinen eriytyminen Venäjästä on jyrkästi nostanut paikallisten venäjänkielisten poliittisia kunnianhimoja, jotka etsivät nyt laajempaa yleisöä kuin koskaan aikaisemmin.
Kaikesta huolimatta tänään on parempi aukaista Gordionin solmu kuin huomenna puhumattakaan ylihuomisesta. Venäläisten aktivistien retoriikka tukeutuu yhä enemmän lännen omaan diskurssiin kansalaisoikeuksien historiallisesta laajentumisesta, jolle Viron poikkeavasta näkemyksestä ei ole vastustajaksi: jo yksistään siksi, että valtiona pysymiseksi tarvitsemme liittolaisten tukea. Saada liittolaisia, voidaan sanoa, on tällä hetkellä Viron tärkein kansallinen intressi.
Virossa yritetään luultavasti leikata koiran häntää pieninä paloina. Sillä muutoin jonkun pitäisi ottaa vastuu menetetystä ajasta, ja vastuun ottaminen on Viron kulttuurin heikoin lenkki. Kansalaisuuspolitiikan liberalisointi merkitsisi vastuun ottamista myös tulevaisuudesta. Se olisi vielä vaikeampaa. Viro on elänyt samanaikaisesti kahta eri aikaa. Ulkoisesti askelletaan yhtä jalkaa Euroopan perusarvon, individualismin, kanssa, mutta sisäisen moraalin ankkuri on kansa. Ristiriita on kirjoitettu perustuslakiin: korkeinta valtaa edustaa ”Viron kansa” (pro kansalaiset) siksi, että varmistetaan ”virolaisen kansan” ja kulttuurin säilyminen.
Kansalaisen pulssia mitataan vuosissa, kansan vuosisadoissa. Viron ainoa vaihtoehto on nopeuttaa askeleitaan, sillä kansan ja valtion tulevaisuus on varma vain Euroopassa. Muu on myöhäistä, toisin kuin esimerkiksi paljon pitemmän poliittisen jatkuvuuden maassa Suomessa, joka sata vuotta tsaarin-Venäjän ainoana osana torjui onnistuneesti venäläistämispolitiikan.”

Toinen Virolle loppua kuuluttava on The Economistin toimittaja, englantilainen Edward Lucas. (Eesti Päevaleht 27.10.2008 http://www.epl.ee/artikkel/446281) Hän keskittyy informaatiosotaan ja siihen, kenelle radioaallot kuuluvat. Hänen mielestään Viro on häviämässä mediasodan Venäjälle ja Viron tulee vastata tiedosta, jonka maan venäläiset saavat maailmasta. Hän vertaa Viroa Tshekkoslovakiaan ja sudeettisaksalaisten ongelmaan. Ei ehkä aivan onnistuneesti, sillä Sudeettialueet olivat olleet satoja vuosia saksalaisten aluetta. Siellä ei ollut nähtykään ensimmäistäkään slaavia juuri koskaan. Lucasin mielestä Hitler lähti puolustamaan sudeettisaksalaisia, koska tshekit kielsivät saksalaisilta oikeuden omaan kieleen. Hän ehdottaa, että virolaiset tekisivät yhteistyötä Israelissa toimivan RTVi kanssa. Se on Vladimir Putinin vastaiseen rintamaan kuuluneen Vladimir Gussinskin mediaimperiumin viimeinen jäänne. Lucas katsoo, että Viron venäläiset toimittajat voisivat tehdä kanavalle omaa ohjelmaa. Myös Latvian venäläiset olisi saatava mukaan. Muutoin Viroa voi odottaa Tshekkoslovakian kohtalo vuosina 1938-39, eli katoaminen.
”En halua, että Viro lähivuosina maksaisi samanlaisen hinnan”, Lucas kirjoittaa.

1 kommentti:

lahtari kirjoitti...

"Bäckman ei ole yksin"

"Virolle ennustetaan loppua niin Virosta kuin Englannista"

Eikös Bäckman ole kiistänyt moista ennustaneensa?