ETYJ laillistaa karkoitukset

(Julkaistu Turun Sanomissa 20.06.1997)

VIRO KARKOTTAA VENÄLÄISIÄ
ETYJ:IN SIUNAUKSELLA
Venäläisten sotilashenkilöiden ihmisoikeuksia ei valvo kukaan
TS/Tallinna
LEENA HIETANEN
Virossa karkotettiin kaksi viikkoa sitten venäläinen Jevgeni Zobnin. Viron kansalaisuusvirasto kieltäytyi antamasta Zobninille oleskelulupaa, koska häntä pidettiin reserviupseerina. Zobninilla on virolainen vaimo ja 2-vuotias lapsi Tartossa. Kun poliisit olivat toimittaneet miehen Venäjälle ja karkotus tuli julkiseksi, virolaiset hakivat pääministeri Mart Siimannin käskystä pikaisesti Zobninin takaisin Viroon ihmetellen, kuinka karkottaminen lähti käyntiin ja kenen toimesta?
Karkottamisen yhteydessä 27-vuotiasta Zobninia pidettiin Viron turvallisuudelle vaarallisena, koska hän on nuori. Kun kansalaisuusministeri Andra Veidemann alkoi tutkia karkottamista, sellaista viranomaista ei löytynyt, joka olisi määritellyt hänet Viron turvallisuudelle vaaralliseksi.

Etyj päättää
karkotuksista
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön asema on Virossa varsin erikoinen. Yhdessä toimiston kerroksessa istuva ETYJ:in sotilasedustaja arvioi karkotettavien "sotilashenkilöiden" vaarallisuutta ja karkotusten poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Toisessa kerroksessa istuva ETYJ:in ihmisoikeustarkkailija kieltäytyy ottamasta kantaa karkotuksiin, koska "karkotukset eivät ole ihmisoikeuskysymyksiä vaan poliittisia kysymyksiä".
ETYJ:in sotilasedustaja, saksalainen Uwe Mahrenholtz ei pidä ulkomaalaisen tarkkailijan läsnäoloa karkotuksista päätettäessä ihmeellisenä. Hänen läsnäolostaan Viron valtiollisessa kymmenjäsenisessä komissiossa on päätetty Viron ja Venäjän välisessä joukkojen poistumissopimuksessa 1994.
Mahrenholtz korostaa, että komissio antaa suosituksia Viron hallitukselle, joka tekee päätöksen oleskeluluvan antamisesta tai kieltämisestä. Mahrenholtz on ainoa komissiossa, jolla on sotilastausta. Hänellä ei ole äänioikeutta, mutta hän voi kirjallisesti tai suullisesti olla eri mieltä komission suosituksista. Hänellä ei ole ollut eriävää mielipidettä karkotettavien kohtaloon.
Komissio on suositellut yhdeksää kieltävää oleskelulupapäätöstä sekä puoltanut oleskeluluvan antamista 19 250 sotilaseläkeläiselle perheenjäsenineen. Viron hallitus on tehnyt päätökset täsmälleen suositusten mukaisesti.
Mahrenholtz arvioi omaa vaikutusvaltaansa komissiossa seuraavasti:
"Jos syntyy tilanne, että olen eri mieltä komission päätöksestä, Viron hallitus saattaisi kunnioittaa mielipidettäni enemmän kuin komission ehdotusta", hän sanoo.
Virolaiset tuskin uskaltaisivat tehdä yksin karkotuspäätöksiä peläten niin Venäjän kuin Euroopan reaktioita. Mahrenholtzin läsnäolo rauhoittaa. Koska Mahrenholtzin vaikutusvalta on suuri, hän tosiasiallisesti lähes yksin päättää siitä, ketkä Virosta karkotetaan.

Perkaus
kesken
Viron turvallisuuskomissio ei ole käsitellyt Zobninin tapausta, sillä Viron kansalaisuuslakien mukaan hänellä ei ole mahdollisuuksia saada oleskelulupaa Virossa. Kansalaisuusvirasto suorittaa "sotilashenkilöiden" ensimmäisen perkauksen, jonka perusteella osa joutuu suoraan karkotettavien listalle ja loput pääsevät turvallisuuskomission tutkittavaksi. Turvallisuuskomissio puolestaan on myöntänyt osan oleskeluluvista, noin 3000, vain kahdeksi vuodeksi. Parhaillaan turvallisuuskomissio aloittaa kolmannen ryhmän eli vaikeitten tapausten, ns. reserviläisten käsittelyn.
Karkotettavia tulee olemaan huomattavasti enemmän kuin tunnetut yhdeksän tapausta. Osa mahdollisista "sotilashenkilöistä" elää maan alla, sillä he eivät ole uskaltaneet ilmoittautua karkottamisen pelosta. Osa on häipynyt ulkomaille. Epäselviä tapauksia arvioidaan Virossa olevan noin noin 20 000, joiden status on tuntematon ja he ovat maassa laittomasti.
Virossa toimiva ihmisoikeuksien tiedotuskeskus kritisoi vakavasti Viron tapaa määritellä "sotilashenkilöitä." Heidän joukossaan on keskuksen johtaja Larissa Semjonovan mukaan kuka tahansa, sillä läpimilitarisoituneessa maassa kaikki ovat tarvittaessa "sotilashenkilöitä". Epäselvien tapausten joukossa ovat niin asevelvollisuuden suorittaneet perheenisät kuin sotilaseläkeläisten täysi-ikäiset lapset.

Ihmisoikeudet
hukassa
Kun virolaiset ovat olleet Zobninin tapauksessa huolissaan perheen hajottamisesta ja mahdollisesta ihmisoikeusloukkauksesta, ETYJ:in ihmisoikeustarkkailija, tanskalainen Kai Willadsen ei ole tapauksesta kiinnostunut.
"Kysymyksessä on miehittäjä. Tapaus on poliittinen", hän sanoo.
Larissa Semjonova arvostelee ihmisoikeustarkkailijan asennetta. Useat "sotilashenkilöt" ovat hakeneet apua ETYJ:istä, mutta ovat tulleet torjutuksi. Se on johtanut siihen, että ETYJ:in ihmisoikeustarkkailijan ja paikallisen ihmisoikeusjärjestön välit ovat äärimmäisen tulehtuneet. Ihmisoikeusjärjestö katsoo, että ihmisoikeudet ovat subjektiivisia oikeuksia eivätkä voi olla riippuvaisia poliittisista suhdanteista eivätkä kulloinkin vallassa olevasta historian tulkinnasta.
Kai Willadsenin mielestä ETYJ:issä on tehty selvä työnjako. Kaikki "sotilastaustan" omaavat henkilöt omaisineen kuuluvat sotilasasiamiehelle, eivät ihmisoikeustarkkailijalle. Zobninin tapauksessa hänen oikeutensa asuinpaikkaan ja Virossa oleskeluun eivät kuulu Willadsenin mielestä ihmisoikeuksien piiriin eikä hän aio raportoida mahdollisesta ihmisoikeusloukkauksesta ETYJ:in päämajaan Wieniin.

Mielialat
muuttuneet
Zobninin tapaus osoittaa, ettei virolaisilla itsellään ole halua karkottaa sellaisia henkilöitä, joilla on tosiasiassa olennaisia siteitä Viroon. Kun turvallisuuskomission johtoon astui huhtikuussa amerikan-virolainen ulkoministeri Toomas-Hendrik Ilves suositellen karkotusta kahdeksalle reserviläiselle heidän nuoruutensa ja asekuntoisuutensa perusteella, Virossa syntyi vastalauseiden myrsky. Ilvestä alettiin nimittää "kyydittäjäksi". Yhden karkotettavan, Sergei Bortnikovin puolesta vetosi Saarenmaan lääninhallitus. Bortnikovilla on virolainen vaimo, hammaslääkäripraktiikka Saarenmaalla ja hän puhuu viroa. Bortnikovin nimi poistettiin karkotettavien listalta.
Koska Viron "sotilastaustan" omaavien henkilöiden ihmisoikeuksia ei valvota ETYJ:issä, venäläiset keräävät parhaillaan adressia, jolla he vetoavat oikeuksiensa puolesta suoraan YK:hon ja Euroopan Neuvostoon.