lauantai 7. helmikuuta 2009

Apartheid-katsaus viikko 6/2009

Kielipoliisi teki tammikuun viimeisellä viikolla ratsioita 20 valtion laitokseen ja yritykseen, muun muassa Narvan lukioihin ja lastentarhoihin, Tallinnan venäjänkielisiin kouluihin, kauppoihin ja kahteen taloyhtiöön Tallinnassa ja Valgassa. Huomautus puutteellisesta viron kielen taidosta annettiin 57 ihmiselle. Sakkoa määrättiin 24 hengelle siitä, etteivät he olleet suorittaneet jo aiemmin annettua kehotusta parantaa viron kielitaitoaan. Kielivirasto tarjosi Tallinnan 32. koululla myös suomen kielen tunnin. (http://www.keeleinsp.ee/?menu=31)

Latviassa vellovaan hallituskriisin ehdotettiin yhtenä ratkaisuna laajapohjaista hallitusta siten, että ulkopuolelle jäisivät vain parlamentin kaksi venäläisten puoluetta. Venäläiset puolueet eivät ole olleet Latviassa koskaan hallitusvastuussa. Etnokratian esimerkkimaan Israelin tapaan sekä Virossa että Latviassa parlamentin päätökset voivat syntyä vain etnisesti puhtaina. Vähemmistö ei voi olla ratkaisevassa asemassa päätösten syntyyn. (Postimees 3.2.2009)

Talouskriisissä alkavat näkyä Baltian rasistisen politiikan hedelmät. Investointipankkiiri Hardo Pajulan mukaan kansainväliset sijoittavat ”sylkäisevät” kuullessaan sanan Baltia. (EPL 28.01.2009) Swedbankin rahastonhoitaja Peeter Pihon mukaan Baltian maiden maine on täysin katastrofaalinen. ”Hullumpaa paikkaa ei investoijan mielessä ole kuin Viro ja Baltian maat”. (Äripäev 06.02.2009)

2 kommenttia:

Timo Elonen kirjoitti...

Kuitenkin juuri Swedbank on investoinut Viroon (ja Latviaan) niin paljon, että on itse siinä ja siinä tuleeko säilymään. Aivan vaan ruotsalaisen oikeiston venäläisvihan takia ovat halunneet tukea näitä valtioita.

Joku kielitieteilijä on sanonut, että suomenkielen lainasanat osoittavat, että suomalaiset ovat olleet naapureidensa kanssa rauhanomaisissa tekemisissä. Lainasanamme liittyvät työkaluihin, maanviljelykseen kauppaan jne. Kun minä aloin Ruotsissa opiskelemaan venäjää ostin sanakirjan: Gunnarsson, de Roubetz, Rysk-svenskt lexikon. 1965, painettu 1968. Silmiinpistävää siinä on sotilassanaston runsaus.

Toistaiseksi ei ole tainnut tulla ilmi mitään isompaa, mitä suomalaiset Viroon investoineet menettävät.

Leena Hietanen kirjoitti...

Suomalaisten investoinnit ovat pientä ruotsalaisiin verrattuna. Mitään suurta suomalaista tappiota ei vielä ole nähty. Moni suomalainen pienyrittäjä ennätti myös myydä yrityksensä ennen kuin tilanne huononi oleellisesti. Fiksua väkeä.