Bäckman vs. Pihl oikeudenkäynti alkoi Virossa

(Julkaistu ensin http://leenahietanen.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/17/backman-vs-pihl-oikeudenkaynti-alkoi-virossa/

Tallinnassa alkoi tänään oikeudenkäynti Johan Bäckmanin viime keväänä Viroon saamasta maahantulokiellosta. Bäckman haastoi oikeuteen Viron entisen sisäministeri Jüri Pihlin vaatien hänen antamansa maahantulokiellon toteamista laittomaksi. Bäckman katsoi maahantulokiellon rajoittaneen hänen sananvapauttaan ja EU-kansalaisen oikeuksiaan. Bäckmanin ensimmäinen maahantulokielto kesti 16 päivää 25.04.-10.5.2009 estänen hänen osallistumisensa Pronssiyön muistotilaisuuksiin ja Voiton päivän (9.5.) juhlallisuuksiin Tallinnassa.
Entinen sisäministeri Jüri Pihl ei ollut Harjun maakunnan hallinto-oikeuden istunnossa läsnä. Viron sisäministeriön juristit perustelivat maahantulokieltoa sillä, että Johan Bäckman on esittänyt mediassa virheellisiä tietoja Virosta väittäen esimerkiksi Viron olevan apartheid-valtio. Maahantulokiellolla pyrittiin ennaltaehkäisemään mahdollisia levottomuuksia, sillä oli selvää, että tuona ajankohtana järjestettävät tapahtumat olivat luonteeltaan hyvin herkkiä ja toivat paikalle runsaasti Viron venäjänkielistä väestöä. Bäckmanin läsnäolon pelättiin provosoivan Viron kansallismielisiä piirejä, sisäministeriön juristit perustelivat.
Oikeudenkäynnin aluksi tuomari Elle Kask pyysi Johan Bäckmania perustelemaan, miksi hän haluaa oikeuden tunnistavan maahantulokiellon laittomaksi, kun maahantulokielto on jo vanhentunut. Tuomarin mielestä lyhytaikaisen maahantulokiellon vaikutus Bäckmanin sananvapauteen ei ollut oleellinen, sillä Bäckman saattoi maahantulokiellosta huolimatta esittää vapaasti käsityksiään Virosta televisiossa, sanomalehdistössä ja internetissä. Bäckman vastasi, että sisäministeriö oli tukeutunut maahantulokieltoa laatiessaan Viron suojelupoliisin lausuntoon, jossa erityisesti painotettiin hänen kritiikkiään Virosta apartheid-valtiona. Bäckmanin mielestä apartheid-syytös ei ole erityisen raskauttava. Sananvapauteen kuuluu oikeus osallistua demokratiakeskusteluun ja sanoa myös mielipiteitä, jotka eivät ole yleisesti hyväksyttyjä. Se ei voi olla peruste maahantulokiellolle.
Tuomari pyysi Bäckmania täsmentämään, mitä hän tarkoittaa apartheidilla. Bäckman korosti, ettei Viron apartheid ole hänen keksintönsä vaan esimerkiksi Amnesty International on huomauttanut asiasta. Bäckman toi esille Viron ei-kansalaiset, joita on yli satatuhatta. Tuomari pyysi Bäckmania selvittämään tarkemmin, ovatko Viron ei-kansalaiset jotenkin ainoalaatuinen ilmiö? Bäckman totesi perehtyneensä samanlaiseen tilanteeseen Latviassa. Viron tilanne muistutti hänen mielestään jossakin mielessä myös Etelä-Afrikkaa. Sen sijaan Bäckman huomautti Liettuan tehneen toisenlaisen ratkaisun. Bäckman esitti myös, että venäläisten kansalaisuuskokeet Virossa ovat nöyryyttäviä. Tuomari totesi, että tällaiset kokemukset ovat hyvin subjektiivisia eivätkä voi Bäckmanin kohdalla perustua omaan kokemukseen.
Oikeudenkäynnissä nousivat esille myös Viron kohtalon vuodet 1939-40. Suojelupoliisi oli maahantulokieltoa perustellessaan nostanut esille myös Bäckmanin käymän keskustelun Turun Sanomissa turkulaisen Harri Raitis-nimisen kirjailijan kanssa. Osapuolet olivat eri mieltä, miehitettiinkö Viro vai ei? Bäckman totesi, että hänen vastauksensa Raittiille siitä, että Viron puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner itse komensi Viron suojeluskunnan riisumaan aseet syksyllä 1939, ei ole Viron vastaista vihapuhetta eikä kiihotusta kansanryhmää vastaan. Tuomari epäili, ettei Bäckmanin kiinnostus Viron historiaan olisi aitoa. Bäckman muistutti, että historioitsijat käyvät vilkasta keskustelua Viron tapahtumista erityisesti Pronssimellakoiden jälkeen ja kirjailijana hänen on ollut erityisen tärkeään perehtyä Viron historian käännekohtiin.
Tuomari kysyi myös Bäckmanin suhteista Virossa asuvaan, kansallissosialistina itseänsä esittelevään Risto Teinoseen. Bäckman totesi arvostavansa Teinosen kielitaitoa ja sotahistorian tuntemusta, mutta heidän maailmankatsomuksensa eivät yhdy. Bäckman selvitti myös suhdettaan virolaiseen Notshnoi Dozor- järjestöön sekä venäläiseen Nashi-järjestöön. Hän totesi arvostavansa molempia antifasistisia järjestöjä ja niihin tutustuminen on osa hänen kirjoitustyötään.
Tuomarille tuli yllätyksenä, että Bäckman oli saanut myös toisen maahantulokiellon 18.08.-23.09.2009 välisenä aikana. Bäckmanin asianajaja Irja Tähismaa pahoitteli toisen maahantulokiellon jäämistä käsittelyn ulkopuolelle sillä, että valitus oli tehty heti ensimmäisen maahantulokiellon jälkeen. Toisesta ei silloin vielä ollut tietoakaan.
Bäckman katsoi myös toisen maahantulokiellon loukanneen hänen sananvapauttaan. Ajankohtaan sattuivat juuri Molotov-Ribbentrop-sopimuksen juhlallisuudet ja Tallinnan vapauttamisen vuosipäivä. Bäckmanin mielestä Virossa ei haluttu hänen olevan paikalla kertomassa, että Tallinna vapautettiin syyskuun 22. päivänä eikä miehitetty. Toista maahantulokieltoa oli erikseen perusteltu sillä, että Bäckman oli käynyt heinäkuussa osoittamassa mieltä Virossa Sinimäellä järjestettyjä SS-muistojuhlia vastaan.
Tuomarin pyynnöstä Bäckman vs. Pihl -jutun käsittely jatkuu joulukuussa. Tuolloin käsitellään molempien maahantulokieltojen laillisuus samassa oikeudenkäynnissä. Jos maahantulokiellot todetaan laittomaksi, Bäckman voi hakea vahingonkorvauksia. Hänen asianajajansa Irja Tähismaan mukaan summa tulee olemaan muodollinen, 1,50 kruunua eli 10 senttiä.