Vasemmiston romahdus on ollut totaalinen koko Euroopassa. Ensimmäiset vaatimattomat merkit jonkinlaisesta vasemmistolaisen ajattelun heräämisestä tulevat Liettuasta. Siellä kahdeksan sosialidemokraattia laittoi nimensä vetoomukseen, jolla vastustetaan kommunismin ja fasismin rikosten rinnastamista. Vetoomus ajoitettiin Wannseen kongressin 70-vuotispäiväksi 20. tammikuuta 2012. Allekirjoittajina on 70 kansanedustajaa ja eurokansanedustajaa 19 Euroopan maasta.
Liettualaisten sosialidemokraattien massiivinen esiintyminen tässä vetoomuksessa on huomionarvoista. Liettuasta tulee Euroopan räikein esimerkki historian uudelleen kirjoituksesta. Pääkaupunki Vilnassa on niin sanottu kansanmurhan museo, joka unohtaa sen ainoan kansanmurhan, 200 000 juutalaisen tappamisen Natsi-Liettuassa, mutta on nostanut uhreiksi saman määrän liettualaisia ”kansanmurhan” uhreja Neuvosto-Liettuassa. Joukossa on Neuvostoliittoon karkotetut liettualaiset, erilaisia rangaistuksia rikoksista saaneet liettualaiset, tai kuten professori Dovid Katz ironisesti sanoo, jokainen itään päin matkalipun ostanut liettualainen. Nämä pari sataa tuhatta liettualaista säilyivät hengissä. Dovid Katz on yksi Wannseen kongressin julistuksen tekijöistä.
Liettuassa, Latviassa ja Virossa Nato- ja EU-jäsenyys ovat johtaneet natsien paluuseen. Kaikissa Baltian maissa on vallalla kaksi historian kirjoitusta, yksi ulkoiseen ja toinen sisäiseen käyttöön. Baltit kertovat länteen ”kaksoiskansanmurhasta”, kuinka Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto murhasivat yhtä lailla sekä juutalaisia että maiden omia kansalaisia. Kotimaissa kerrotaan vain yhdestä kansanmurhasta eli Neuvostoliiton ”pahuudesta” omia kansalaisia kohtaan. Kumpikin historian kirjoitus on yhtä lailla humpuukia. Juutalaisten raivon baltteja kohtaan ymmärtää, koska tarinoissa on totta vain sen verran, että juutalaiset tapettiin. Useimmiten juutalaiset tapettiin paikallisten kollaboraattoreiden toimesta.
Liettuassa tästä historian vääristelystä on uskaltautunut irtisanoutua vasta ne kahdeksan sosialidemokraattia, jotka eivät salli neuvostoajan rinnastamista natsi-Liettuaan. He ovat jo saaneet Liettuan ulkoministeri Audronius Ažubalisin tuomion. Hän korostaa, ettei Hitlerillä ja Stalinilla ollut muuta eroa kuin viiksien koko: Hitlerillä ne olivat lyhyemmät. Ažubalis syyttää liettualaisia sosialidemokraatteja siitä, että nämä ovat irtautuneet Euroopan parlamentin ja ETYJ:in hyväkymistä päätöksistä Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan rikosten rinnastamisesta. Hän on oikeassa. Liettuan sosialistit kyseenalaistivat nämä päätökset. He alkoivat korjata eurooppalaisen vasemmiston hirvittäviä virheitä, joilla vasemmisto on hirttämässä itsensä.
Saavatko liettualaiset sosialistit seuraajia? Aivan varmaa on, etteivät virolaiset Sven Mikserin johtamat Nato-demarit koskaan anna tukeaan Liettuan sosialisteille. He eivät voi koskaan olla sellaista mieltä, jossa voi joutua olemaan Venäjän kanssa samalla puolella. Suomessa vasemmistoliitto ja demarit eivät edes ymmärrä, mistä puhutaan.
Suomalaisista vetoomuksen allekirjoitti vain meppi Hannu Takkula, joka tunnetaan Israelin ystävänä. Meppi, Anneli Jäätteenmäki (keskusta) kieltäytyi allekirjoittamasta. Euroopan parlamentissa kommunismin ja fasismin rikosten rinnastamista vuonna 2009 vastustanut kansanedustaja Riitta Myller (sd) kieltäytyi laittamasta nimeään vetoomukseen. Vasemmiston Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho jättivät myös allekirjoittamatta.
Liettualaisista allekirjoittaneista sosialisteista kaksi oli meppiä: Vilija Blinkevičiūtė ja Justas Paleckis. Kovaa sakkia Hitlerin viimeisestä bunkkerista Euroopassa.
Lähteet:
http://www.holocaustinthebaltics.com/
http://www.postimees.ee/713082/leedu-valisminister-suudistas-sotse-kremli-loosungite-kordamises/
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nato. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nato. Näytä kaikki tekstit
tiistai 24. tammikuuta 2012
tiistai 2. elokuuta 2011
Vasemmiston tuho syynä Baltian natsijuhlintaan
Venäläisen Russia Today-televisiokanavan haastattelija (30.07.) kysyi, miksi maailma, YK ja Eurooppa eivät tuomitse selkeämmin Baltian maissa riehuvaa natsismin rehabilitaatiota? Suorassa lähetyksessä ei aina kykene kovin syvälliseen ajatteluun. Vasta mikrofonien sulkeuduttua ryhdyin pohtimaan, mitä kysymykseen olisi pitänyt vastata? Viron Sinimäellä saa vapaasti juhlia Hitlerin voittoa ainakin seuraavista syistä:
1.Baltian maiden ovat pieniä. Ne ovat niin pieniä, etteivät ne kiinnosta ketään. Maailmaa vaivaa niin sanottu ”ei voisi vähempää kiinnostaa”-efekti.
2.Akateemiset piirit ovat avuttomia. Historioitsijat eivät kykene puolustamaan faktoja, koska he eivät halua alentua keskustelemaan propagandistien tasolla. Akateemisia piirejä velvoittava totuuden vaatimus tekee heidät hitaiksi ja varovaisiksi toisin kuin natsipropagandistit.
3.Vasemmiston romahdus. Läntisessä Euroopassa ei ole vasemmistopuolueita, sosialidemokraatteja tai kommunisteja, jotka kykenisivät puolustamaan vasemmiston saavutuksia 1900-luvulla. Vasemmistopiirit lähes kaikkialla Euroopassa pyytävät anteeksi sitä, että ovat olleet ”vasemmistolaisia”. Vasemmistolaiset ovat impotentteja pyytäen äärioikeiston kanssa yhteen ääneen anteeksi ”kommunismin rikoksia”. Vasemmisto yhdessä oikeiston kanssa tuomitsee kommunismin rikollisena kaivaen oman hautansa. Oikeiston ja äärioikeiston esiinmarssille ei ole vastavoimaa vasemmiston puuttuessa.
4.Geopoliittinen imperatiivi. Nato, Yhdysvallat ja EU ovat Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ottaneet helmoihinsa kaiken saatavissa olevan ilman reunaehtoja, niin sanotulla face value-periaattella. Ketään ei kiinnostanut, minkälaista natsisakkia tuli mukaan otettua. Tämä on mahdollistanut sen, että Itä-Euroopassa on Naton sateenvarjon alla alkanut natsismin rehabilitaatio. Rupusakki sikailee, isännät eivät aio antaa sen häiritä omia etujaan.
5.Double genocide-ajattelu. Antikommunisteja tuetaan ymmärtämättä, että kyseessä on fasismin nousu. EU antoi Virossa ”kommunismin rikosten” tutkijoille miljoona euroa. Viron ykkösnatsi, Mart Laar kävi rahalla Yhdysvalloissa Valkoisen talon nurkalle pystytetyllä ”kommunismin rikosten” muistomerkillä juuri samaan aikaan kuin virolaiset natsit juhlivat Hitlerin voittoa Sinimäellä.
1.Baltian maiden ovat pieniä. Ne ovat niin pieniä, etteivät ne kiinnosta ketään. Maailmaa vaivaa niin sanottu ”ei voisi vähempää kiinnostaa”-efekti.
2.Akateemiset piirit ovat avuttomia. Historioitsijat eivät kykene puolustamaan faktoja, koska he eivät halua alentua keskustelemaan propagandistien tasolla. Akateemisia piirejä velvoittava totuuden vaatimus tekee heidät hitaiksi ja varovaisiksi toisin kuin natsipropagandistit.
3.Vasemmiston romahdus. Läntisessä Euroopassa ei ole vasemmistopuolueita, sosialidemokraatteja tai kommunisteja, jotka kykenisivät puolustamaan vasemmiston saavutuksia 1900-luvulla. Vasemmistopiirit lähes kaikkialla Euroopassa pyytävät anteeksi sitä, että ovat olleet ”vasemmistolaisia”. Vasemmistolaiset ovat impotentteja pyytäen äärioikeiston kanssa yhteen ääneen anteeksi ”kommunismin rikoksia”. Vasemmisto yhdessä oikeiston kanssa tuomitsee kommunismin rikollisena kaivaen oman hautansa. Oikeiston ja äärioikeiston esiinmarssille ei ole vastavoimaa vasemmiston puuttuessa.
4.Geopoliittinen imperatiivi. Nato, Yhdysvallat ja EU ovat Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ottaneet helmoihinsa kaiken saatavissa olevan ilman reunaehtoja, niin sanotulla face value-periaattella. Ketään ei kiinnostanut, minkälaista natsisakkia tuli mukaan otettua. Tämä on mahdollistanut sen, että Itä-Euroopassa on Naton sateenvarjon alla alkanut natsismin rehabilitaatio. Rupusakki sikailee, isännät eivät aio antaa sen häiritä omia etujaan.
5.Double genocide-ajattelu. Antikommunisteja tuetaan ymmärtämättä, että kyseessä on fasismin nousu. EU antoi Virossa ”kommunismin rikosten” tutkijoille miljoona euroa. Viron ykkösnatsi, Mart Laar kävi rahalla Yhdysvalloissa Valkoisen talon nurkalle pystytetyllä ”kommunismin rikosten” muistomerkillä juuri samaan aikaan kuin virolaiset natsit juhlivat Hitlerin voittoa Sinimäellä.
maanantai 10. tammikuuta 2011
Virosta fasistien ihannevaltio EU:hun
(Julkaistu Uuden Suomen blogipalvelussa 10.01.2011)
Professori Jarmo Virmavirta loistavalla tavalla puheenvuorossaan http://jarmovirmavirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57549-euro-vie-vironkin-kohti-euroopan-liittovaltiota
tunnusti, että Virosta on tulossa fasistien unelmavaltio EU:ssa: maassa ei ole oppositiota eikä ammattiyhdistysliikettä. Sillä tavalla Reichia on helppo rakentaa ja saada maa eurokuntoon. Virmavirta päätyy pohtimaan, että EU:sta tulisi kehittää liittovaltio, jossa virolaisista otetaan mallia.
Virmavirta on väärässä, kun hän kuvittelee Viron nykytilanteen johtuvan neuvostoperinteestä. Viron opposition puutteella ei ole mitään tekemistä neuvostomenneisyyden kanssa. Viroa hallitsee enemmänkin pakolaisnatsien neuvostovastaisuus, joka näkyy venäläisvastaisuutena ja kaikenlaisena vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen vastaisuutena. Virossa on muodollisesti oppositio olemassa keskustapuolueessa, mutta se on vailla toimintamahdollisuuksia.
Virossa paljastuu selkeästi länsi-integraation tavoitteet. Kun kuulutaan sekä Natoon, EU:hun ja euroon, maasta on kadonnut sekä oppositio että vasemmisto ja ammattiyhdistysliike. Todellinen fasistin unelmavaltio.
On vaikea löytää mitään niin puhdasta kaiken edistyksen mitätöivää puheenvuoroa kuin arvon professori Jarmo Virmavirran jeesustelu Viron ihanuuden ääressä.
Professori Jarmo Virmavirta loistavalla tavalla puheenvuorossaan http://jarmovirmavirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57549-euro-vie-vironkin-kohti-euroopan-liittovaltiota
tunnusti, että Virosta on tulossa fasistien unelmavaltio EU:ssa: maassa ei ole oppositiota eikä ammattiyhdistysliikettä. Sillä tavalla Reichia on helppo rakentaa ja saada maa eurokuntoon. Virmavirta päätyy pohtimaan, että EU:sta tulisi kehittää liittovaltio, jossa virolaisista otetaan mallia.
Virmavirta on väärässä, kun hän kuvittelee Viron nykytilanteen johtuvan neuvostoperinteestä. Viron opposition puutteella ei ole mitään tekemistä neuvostomenneisyyden kanssa. Viroa hallitsee enemmänkin pakolaisnatsien neuvostovastaisuus, joka näkyy venäläisvastaisuutena ja kaikenlaisena vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen vastaisuutena. Virossa on muodollisesti oppositio olemassa keskustapuolueessa, mutta se on vailla toimintamahdollisuuksia.
Virossa paljastuu selkeästi länsi-integraation tavoitteet. Kun kuulutaan sekä Natoon, EU:hun ja euroon, maasta on kadonnut sekä oppositio että vasemmisto ja ammattiyhdistysliike. Todellinen fasistin unelmavaltio.
On vaikea löytää mitään niin puhdasta kaiken edistyksen mitätöivää puheenvuoroa kuin arvon professori Jarmo Virmavirran jeesustelu Viron ihanuuden ääressä.
tiistai 27. huhtikuuta 2010
Venäjä hajottaa Naton
Viime viikkoisesta tyhjänpäiväisestä Nato-kokouksesta Tallinnassa ei jäänyt muuta mieleen kuin eräs televisiokeskustelu. Virolaiset kommentaattorit analysoivat kokouksen antia ja tuumasivat, että Venäjä hajottaa Naton. Näin epäili Viron parlamentin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson.
Venäjä ei vaivautunut itse kokoukseen ollenkaan. Se oli virolaisille karvas imagotappio, koska kokous oli merkityksen jo syntyessään.
Venäjän painoarvo näkyi siinä, etteivät kokouksen osanottajat tehneet mitään muuta kuin puhuivat Venäjästä. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen hoki hokemasta päästyään, miten Nato haluaa hyvät suhteet Venäjään, miten Venäjä täytyy saada mukaan raketintorjuntakilpeen, miten Nato haluaa Venäjän ystäväksi, miksei Venäjä leiki Naton kanssa jne....
Marko Mihkelson arvioi, että Nato hajoaa sisäisiin erimielisyyksiin suhteessa Venäjään. Natoa ei hajota Irak, ei Afganistan vaan Venäjä. Nato-maat jakaantuvat niihin, jotka haluavat hyvät suhteet Venäjään ja niihin, jotka haluavat pitää Venäjää vihollisena. Jo nyt Mihkelsonin mukaan Naton sisällä on tukalaa Venäjä-näkemysten vastakkaisuuksien takia.
Kuin pisteeksi i:n päälle Venäjän presidentti Dimitri Medvedev ja USA:n presidentti Barack Obama liittoutuivat yhdessä taisteluun Itä-Euroopan natseja vastaan. Medvedev ja Obama antoivat eilen yhteisen lausunnon, miten maiden tulee löytää se toisen maailman sodan aikainen henki. Eilen oli kulunut 65 vuotta siitä, kun Neuvostoliiton ja USA:n joukot kohtasivat Elbellä yhteisessä taistelussa Natsi-Saksaa vastaan.
”Historiallisen kädenpuristuksen Elbe-joella mahdollisti molemminpuolinen luottamus ja yhteinen sitoutuminen voittoon, mitä tarvitaan erityisesti tänään, kun Venäjä ja Yhdysvallat rakentavat kumppanuutta vakaan ja vahvan maailman luomiseksi”, Kremlin julkaisemassa tiedotteessa sanottiin.
Barack Obama on siirtynyt ulkopolitiikkaan. Alku on häikäisevä. Obama ei aio olla Venäjän vihollinen. Yhteinen sävel haetaan siitä, että toisessa maailmassa sodittiin samalla puolella fasismia vastaan.
Kenenkähän puolelle Itä-Euroopan maat mahtavat jäädä? En keksi muuta kuin Natsi-Saksan.
Yksi merkillinen kuriositeetti Obaman suhteissa Venäjään on. Hän käyttää neuvonantajanaan Viron presidentti Toomas Hendrik Ilvestä.
Venäjä ei vaivautunut itse kokoukseen ollenkaan. Se oli virolaisille karvas imagotappio, koska kokous oli merkityksen jo syntyessään.
Venäjän painoarvo näkyi siinä, etteivät kokouksen osanottajat tehneet mitään muuta kuin puhuivat Venäjästä. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen hoki hokemasta päästyään, miten Nato haluaa hyvät suhteet Venäjään, miten Venäjä täytyy saada mukaan raketintorjuntakilpeen, miten Nato haluaa Venäjän ystäväksi, miksei Venäjä leiki Naton kanssa jne....
Marko Mihkelson arvioi, että Nato hajoaa sisäisiin erimielisyyksiin suhteessa Venäjään. Natoa ei hajota Irak, ei Afganistan vaan Venäjä. Nato-maat jakaantuvat niihin, jotka haluavat hyvät suhteet Venäjään ja niihin, jotka haluavat pitää Venäjää vihollisena. Jo nyt Mihkelsonin mukaan Naton sisällä on tukalaa Venäjä-näkemysten vastakkaisuuksien takia.
Kuin pisteeksi i:n päälle Venäjän presidentti Dimitri Medvedev ja USA:n presidentti Barack Obama liittoutuivat yhdessä taisteluun Itä-Euroopan natseja vastaan. Medvedev ja Obama antoivat eilen yhteisen lausunnon, miten maiden tulee löytää se toisen maailman sodan aikainen henki. Eilen oli kulunut 65 vuotta siitä, kun Neuvostoliiton ja USA:n joukot kohtasivat Elbellä yhteisessä taistelussa Natsi-Saksaa vastaan.
”Historiallisen kädenpuristuksen Elbe-joella mahdollisti molemminpuolinen luottamus ja yhteinen sitoutuminen voittoon, mitä tarvitaan erityisesti tänään, kun Venäjä ja Yhdysvallat rakentavat kumppanuutta vakaan ja vahvan maailman luomiseksi”, Kremlin julkaisemassa tiedotteessa sanottiin.
Barack Obama on siirtynyt ulkopolitiikkaan. Alku on häikäisevä. Obama ei aio olla Venäjän vihollinen. Yhteinen sävel haetaan siitä, että toisessa maailmassa sodittiin samalla puolella fasismia vastaan.
Kenenkähän puolelle Itä-Euroopan maat mahtavat jäädä? En keksi muuta kuin Natsi-Saksan.
Yksi merkillinen kuriositeetti Obaman suhteissa Venäjään on. Hän käyttää neuvonantajanaan Viron presidentti Toomas Hendrik Ilvestä.
tiistai 15. joulukuuta 2009
Pimeyden ytimessä
(Apartheid-katsaus viikko 51/2009:)
Liettuan entinen presidentti Rolandas Paksas kertoi haastattelussaan venäläiselle Kommersant-lehdelle, että hän joutui erotetuksi presidentin virastaan CIA:n toimesta. Liettuassa tutkitaan parhaillaan väitteitä CIA:n salavankilan olemassaolosta Liettuassa vuosina 2004-2005. Paksas kertoi viime viikolla kuulusteluissa, että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu oli kysynyt, voisiko Liettua sallia CIA:n tuovan maahan terrorismista epäiltyjä henkilöitä. Paksas oli kieltäytynyt. Pian tämän jälkeen alkoivat vaikeudet Paksasin presidentinvirassa ja häntä ryhdyttiin syyttämään mafiayhteyksistä. Paksas oli luvannut Liettuan kansalaisuuden venäläiselle liikemiehelle, Juri Borissoville, jonka väitettiin rahoittaneen Paksisin presidentinvaalikampanjaa. Skandaali johti lopulta Paksasin erottamiseen huhtikuussa 2004. Paksas uskoo nyt, että hänen likaamisensa korruptiosyytöksillä ja kielteinen suhtautuminen CIA:n vankilalle olivat vahvasti kytköksissä toisiinsa.
Paksasin tilalle tuli amerikkalainen Valdas Adamkus, jonka Paksas oli presidentin vaaleissa niukasti voittanut. Tuolloin puhuttiin avoimesti, että FSB ja CIA käyvät taistoa presidenteistä. Paksas ei koskaan opetellut edes kunnolla englantia, vaan hän antoi haastattelut ulkomaisille toimittajille venäjäksi. Hän oli Neuvostoliiton taitolentäjämestari kahteen otteeseen ja hänellä oli vahvat itäsympatiat. Adamkus taas oli palvellut Yhdysvaltain ympäristöministeriössä virkamiehenä erikoisalanaan Neuvostoliiton ympäristöasiat. Adamkus oli työskennellyt myös USA:n sotilastiedustelussa. Adamkus on kiistänyt tienneensä mitään salavankilasta. Adamkus oli viimeinen SS-upseeri Euroopan maan presidenttinä.
Lähde:
http://www.ekspress.ee/2009/12/15/valisuudised/47479-leedu-ekspresident-mind-vabastati-ametist-cia-soovitusel
Liettuan entinen presidentti Rolandas Paksas kertoi haastattelussaan venäläiselle Kommersant-lehdelle, että hän joutui erotetuksi presidentin virastaan CIA:n toimesta. Liettuassa tutkitaan parhaillaan väitteitä CIA:n salavankilan olemassaolosta Liettuassa vuosina 2004-2005. Paksas kertoi viime viikolla kuulusteluissa, että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu oli kysynyt, voisiko Liettua sallia CIA:n tuovan maahan terrorismista epäiltyjä henkilöitä. Paksas oli kieltäytynyt. Pian tämän jälkeen alkoivat vaikeudet Paksasin presidentinvirassa ja häntä ryhdyttiin syyttämään mafiayhteyksistä. Paksas oli luvannut Liettuan kansalaisuuden venäläiselle liikemiehelle, Juri Borissoville, jonka väitettiin rahoittaneen Paksisin presidentinvaalikampanjaa. Skandaali johti lopulta Paksasin erottamiseen huhtikuussa 2004. Paksas uskoo nyt, että hänen likaamisensa korruptiosyytöksillä ja kielteinen suhtautuminen CIA:n vankilalle olivat vahvasti kytköksissä toisiinsa.
Paksasin tilalle tuli amerikkalainen Valdas Adamkus, jonka Paksas oli presidentin vaaleissa niukasti voittanut. Tuolloin puhuttiin avoimesti, että FSB ja CIA käyvät taistoa presidenteistä. Paksas ei koskaan opetellut edes kunnolla englantia, vaan hän antoi haastattelut ulkomaisille toimittajille venäjäksi. Hän oli Neuvostoliiton taitolentäjämestari kahteen otteeseen ja hänellä oli vahvat itäsympatiat. Adamkus taas oli palvellut Yhdysvaltain ympäristöministeriössä virkamiehenä erikoisalanaan Neuvostoliiton ympäristöasiat. Adamkus oli työskennellyt myös USA:n sotilastiedustelussa. Adamkus on kiistänyt tienneensä mitään salavankilasta. Adamkus oli viimeinen SS-upseeri Euroopan maan presidenttinä.
Lähde:
http://www.ekspress.ee/2009/12/15/valisuudised/47479-leedu-ekspresident-mind-vabastati-ametist-cia-soovitusel
tiistai 23. kesäkuuta 2009
Nato kollektivismin kaatajana
(Julkaistu Uudessa Suomessa ensin:
http://leenahietanen.blogit.uusisuomi.fi/2009/06/22/nato-kollektivismin-kaatajana/
Naton turvaaman maailman arvot paljastuvat selkeästi sen uuden, tanskalaisen pääsihteerin, Andres Fogh Rasmussenin pojan, Henrik Fogh Rasmussenin kulutusyhteiskunnan ylityksestä. Henrik Fogh Rasmussen on Yhdysvaltoihin emigroinut tanskalainen, joka on lumoutunut amerikkalaisen elämäntavan ylivoimaisuudesta maailmassa. Hän antautuu ehdoitta ruotsalaisessa Neo-lehdessä (2008/5) urbaanin ihmisen materialismin ja individualismin edessä.
Henrik Fogh Rasmussen muistuttaa, ettei omakotitalon, kahden auton ja purjeveneen omistaminen estä ihmistä olemasta onnellinen. Rasmussen katsoo, että amerikkalainen onnen tavoittelu, jossa materialismi ja kuluttaminen ovat tarvehierarkiassa heti elämän ja vapauden jälkeen, tuottaa tyytyväisempiä ihmisiä kuin skandinaavinen elämäntapa. Pohjoismaissa ollaan arkipäivän marksisteja kuvitellen, että materiaalinen hyvinvointi tarkoittaa yläluokkaisuutta ja merkitsee aina sortoa köyhempiä kohtaan.
Yhdysvaltain perustuslakiin vaikuttanut liberalistinen filosofi John Locke arvioi asioiden tärkeysjärjestyksen seuraavasti: elämä, vapaus ja omistaminen. Yhdysvaltain perustuslaissa omistaminen korvattiin sanaparilla ”onnen tavoittelu”. Valtion tulee taata kansalaisilleen mahdollisuus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun. Amerikkalaisen ajattelutavan mukaan onnen tavoittelussa oleellista on ostaminen ja omistaminen.
Henrik Fogh Rasmussen ei esitä minkäänlaista kritiikkiä amerikkalaista kulutusyhteiskuntaa kohtaan. Hänestä on hienoa, että litran maito- ja tuoremehupurkit ovat korvautuneet neljän litran purkeilla. Hummer-autokaan ei ole pahasta, sillä tila antaa mukavuutta.
Artikkeli on kirjoitettu ennen lamaa ja ennen kuin isä Andresista tuli Naton pääsihteeri.
Kriitikot tulevat muualta. Esimerkiksi amerikkalainen elokuvaohjaaja Ang Lee valitti Woodstock-elokuvaa tehdessään, ettei Yhdysvalloista löydä enää laihoja ihmisiä esittämään 1960- ja 70-luvun roolihahmoja. Isompi kuvio on tällä hetkellä urbaanin ihmisen käsitys siitä, että koulutetun ja vauraan, individualistin valinnat ovat arvokkaampia kuin köyhien ja maalaisten. Amerikkalaisen elämäntavan samaistaminen demokratiaan alkaa näkyä parhaillaan esimerkiksi Iranissa. Vaalitulosta ei voida hyväksyä, koska presidentin vaalin ratkaisseet maalaiset ja köyhät eivät edusta tätä amerikkalaista unelmaa, koulutettua, materiaalisesta hyvinvoinnista nauttivaa kaupunkilaista individualistia.
Muistikuva Virosta. Siellä eräs taideteollinen muotoilija sanoi kauniisti Neuvostoliiton tavarapulasta: ”Neuvostoliittolainen kuluttaja oli maltillinen. Hänelle riitti, että malli vaihtui joka viides vuosi.” Se oli kollektivismin ja immaterialismin valtakautta. Tiedämme jo nyt, miten tuhannen vuoden päästä historia kirjoitetaan. Suurin rikollinen maailmassa on ollut amerikkalainen elämäntapa, joka söi tulevien sukupolvienkin hiilijalanjäljet.
Naton turvaaman maailman arvot paljastuvat selkeästi sen uuden, tanskalaisen pääsihteerin, Andres Fogh Rasmussenin pojan, Henrik Fogh Rasmussenin kulutusyhteiskunnan ylityksestä. Henrik Fogh Rasmussen on Yhdysvaltoihin emigroinut tanskalainen, joka on lumoutunut amerikkalaisen elämäntavan ylivoimaisuudesta maailmassa. Hän antautuu ehdoitta ruotsalaisessa Neo-lehdessä (2008/5) urbaanin ihmisen materialismin ja individualismin edessä.
Henrik Fogh Rasmussen muistuttaa, ettei omakotitalon, kahden auton ja purjeveneen omistaminen estä ihmistä olemasta onnellinen. Rasmussen katsoo, että amerikkalainen onnen tavoittelu, jossa materialismi ja kuluttaminen ovat tarvehierarkiassa heti elämän ja vapauden jälkeen, tuottaa tyytyväisempiä ihmisiä kuin skandinaavinen elämäntapa. Pohjoismaissa ollaan arkipäivän marksisteja kuvitellen, että materiaalinen hyvinvointi tarkoittaa yläluokkaisuutta ja merkitsee aina sortoa köyhempiä kohtaan.
Yhdysvaltain perustuslakiin vaikuttanut liberalistinen filosofi John Locke arvioi asioiden tärkeysjärjestyksen seuraavasti: elämä, vapaus ja omistaminen. Yhdysvaltain perustuslaissa omistaminen korvattiin sanaparilla ”onnen tavoittelu”. Valtion tulee taata kansalaisilleen mahdollisuus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun. Amerikkalaisen ajattelutavan mukaan onnen tavoittelussa oleellista on ostaminen ja omistaminen.
Henrik Fogh Rasmussen ei esitä minkäänlaista kritiikkiä amerikkalaista kulutusyhteiskuntaa kohtaan. Hänestä on hienoa, että litran maito- ja tuoremehupurkit ovat korvautuneet neljän litran purkeilla. Hummer-autokaan ei ole pahasta, sillä tila antaa mukavuutta.
Artikkeli on kirjoitettu ennen lamaa ja ennen kuin isä Andresista tuli Naton pääsihteeri.
Kriitikot tulevat muualta. Esimerkiksi amerikkalainen elokuvaohjaaja Ang Lee valitti Woodstock-elokuvaa tehdessään, ettei Yhdysvalloista löydä enää laihoja ihmisiä esittämään 1960- ja 70-luvun roolihahmoja. Isompi kuvio on tällä hetkellä urbaanin ihmisen käsitys siitä, että koulutetun ja vauraan, individualistin valinnat ovat arvokkaampia kuin köyhien ja maalaisten. Amerikkalaisen elämäntavan samaistaminen demokratiaan alkaa näkyä parhaillaan esimerkiksi Iranissa. Vaalitulosta ei voida hyväksyä, koska presidentin vaalin ratkaisseet maalaiset ja köyhät eivät edusta tätä amerikkalaista unelmaa, koulutettua, materiaalisesta hyvinvoinnista nauttivaa kaupunkilaista individualistia.
Muistikuva Virosta. Siellä eräs taideteollinen muotoilija sanoi kauniisti Neuvostoliiton tavarapulasta: ”Neuvostoliittolainen kuluttaja oli maltillinen. Hänelle riitti, että malli vaihtui joka viides vuosi.” Se oli kollektivismin ja immaterialismin valtakautta. Tiedämme jo nyt, miten tuhannen vuoden päästä historia kirjoitetaan. Suurin rikollinen maailmassa on ollut amerikkalainen elämäntapa, joka söi tulevien sukupolvienkin hiilijalanjäljet.
Ruotsalaiseen uusoikeistolaiseen lehteen voi tustustua täällä:
http://leenahietanen.blogit.uusisuomi.fi/2009/06/22/nato-kollektivismin-kaatajana/
Naton turvaaman maailman arvot paljastuvat selkeästi sen uuden, tanskalaisen pääsihteerin, Andres Fogh Rasmussenin pojan, Henrik Fogh Rasmussenin kulutusyhteiskunnan ylityksestä. Henrik Fogh Rasmussen on Yhdysvaltoihin emigroinut tanskalainen, joka on lumoutunut amerikkalaisen elämäntavan ylivoimaisuudesta maailmassa. Hän antautuu ehdoitta ruotsalaisessa Neo-lehdessä (2008/5) urbaanin ihmisen materialismin ja individualismin edessä.
Henrik Fogh Rasmussen muistuttaa, ettei omakotitalon, kahden auton ja purjeveneen omistaminen estä ihmistä olemasta onnellinen. Rasmussen katsoo, että amerikkalainen onnen tavoittelu, jossa materialismi ja kuluttaminen ovat tarvehierarkiassa heti elämän ja vapauden jälkeen, tuottaa tyytyväisempiä ihmisiä kuin skandinaavinen elämäntapa. Pohjoismaissa ollaan arkipäivän marksisteja kuvitellen, että materiaalinen hyvinvointi tarkoittaa yläluokkaisuutta ja merkitsee aina sortoa köyhempiä kohtaan.
Yhdysvaltain perustuslakiin vaikuttanut liberalistinen filosofi John Locke arvioi asioiden tärkeysjärjestyksen seuraavasti: elämä, vapaus ja omistaminen. Yhdysvaltain perustuslaissa omistaminen korvattiin sanaparilla ”onnen tavoittelu”. Valtion tulee taata kansalaisilleen mahdollisuus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun. Amerikkalaisen ajattelutavan mukaan onnen tavoittelussa oleellista on ostaminen ja omistaminen.
Henrik Fogh Rasmussen ei esitä minkäänlaista kritiikkiä amerikkalaista kulutusyhteiskuntaa kohtaan. Hänestä on hienoa, että litran maito- ja tuoremehupurkit ovat korvautuneet neljän litran purkeilla. Hummer-autokaan ei ole pahasta, sillä tila antaa mukavuutta.
Artikkeli on kirjoitettu ennen lamaa ja ennen kuin isä Andresista tuli Naton pääsihteeri.
Kriitikot tulevat muualta. Esimerkiksi amerikkalainen elokuvaohjaaja Ang Lee valitti Woodstock-elokuvaa tehdessään, ettei Yhdysvalloista löydä enää laihoja ihmisiä esittämään 1960- ja 70-luvun roolihahmoja. Isompi kuvio on tällä hetkellä urbaanin ihmisen käsitys siitä, että koulutetun ja vauraan, individualistin valinnat ovat arvokkaampia kuin köyhien ja maalaisten. Amerikkalaisen elämäntavan samaistaminen demokratiaan alkaa näkyä parhaillaan esimerkiksi Iranissa. Vaalitulosta ei voida hyväksyä, koska presidentin vaalin ratkaisseet maalaiset ja köyhät eivät edusta tätä amerikkalaista unelmaa, koulutettua, materiaalisesta hyvinvoinnista nauttivaa kaupunkilaista individualistia.
Muistikuva Virosta. Siellä eräs taideteollinen muotoilija sanoi kauniisti Neuvostoliiton tavarapulasta: ”Neuvostoliittolainen kuluttaja oli maltillinen. Hänelle riitti, että malli vaihtui joka viides vuosi.” Se oli kollektivismin ja immaterialismin valtakautta. Tiedämme jo nyt, miten tuhannen vuoden päästä historia kirjoitetaan. Suurin rikollinen maailmassa on ollut amerikkalainen elämäntapa, joka söi tulevien sukupolvienkin hiilijalanjäljet.
Naton turvaaman maailman arvot paljastuvat selkeästi sen uuden, tanskalaisen pääsihteerin, Andres Fogh Rasmussenin pojan, Henrik Fogh Rasmussenin kulutusyhteiskunnan ylityksestä. Henrik Fogh Rasmussen on Yhdysvaltoihin emigroinut tanskalainen, joka on lumoutunut amerikkalaisen elämäntavan ylivoimaisuudesta maailmassa. Hän antautuu ehdoitta ruotsalaisessa Neo-lehdessä (2008/5) urbaanin ihmisen materialismin ja individualismin edessä.
Henrik Fogh Rasmussen muistuttaa, ettei omakotitalon, kahden auton ja purjeveneen omistaminen estä ihmistä olemasta onnellinen. Rasmussen katsoo, että amerikkalainen onnen tavoittelu, jossa materialismi ja kuluttaminen ovat tarvehierarkiassa heti elämän ja vapauden jälkeen, tuottaa tyytyväisempiä ihmisiä kuin skandinaavinen elämäntapa. Pohjoismaissa ollaan arkipäivän marksisteja kuvitellen, että materiaalinen hyvinvointi tarkoittaa yläluokkaisuutta ja merkitsee aina sortoa köyhempiä kohtaan.
Yhdysvaltain perustuslakiin vaikuttanut liberalistinen filosofi John Locke arvioi asioiden tärkeysjärjestyksen seuraavasti: elämä, vapaus ja omistaminen. Yhdysvaltain perustuslaissa omistaminen korvattiin sanaparilla ”onnen tavoittelu”. Valtion tulee taata kansalaisilleen mahdollisuus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun. Amerikkalaisen ajattelutavan mukaan onnen tavoittelussa oleellista on ostaminen ja omistaminen.
Henrik Fogh Rasmussen ei esitä minkäänlaista kritiikkiä amerikkalaista kulutusyhteiskuntaa kohtaan. Hänestä on hienoa, että litran maito- ja tuoremehupurkit ovat korvautuneet neljän litran purkeilla. Hummer-autokaan ei ole pahasta, sillä tila antaa mukavuutta.
Artikkeli on kirjoitettu ennen lamaa ja ennen kuin isä Andresista tuli Naton pääsihteeri.
Kriitikot tulevat muualta. Esimerkiksi amerikkalainen elokuvaohjaaja Ang Lee valitti Woodstock-elokuvaa tehdessään, ettei Yhdysvalloista löydä enää laihoja ihmisiä esittämään 1960- ja 70-luvun roolihahmoja. Isompi kuvio on tällä hetkellä urbaanin ihmisen käsitys siitä, että koulutetun ja vauraan, individualistin valinnat ovat arvokkaampia kuin köyhien ja maalaisten. Amerikkalaisen elämäntavan samaistaminen demokratiaan alkaa näkyä parhaillaan esimerkiksi Iranissa. Vaalitulosta ei voida hyväksyä, koska presidentin vaalin ratkaisseet maalaiset ja köyhät eivät edusta tätä amerikkalaista unelmaa, koulutettua, materiaalisesta hyvinvoinnista nauttivaa kaupunkilaista individualistia.
Muistikuva Virosta. Siellä eräs taideteollinen muotoilija sanoi kauniisti Neuvostoliiton tavarapulasta: ”Neuvostoliittolainen kuluttaja oli maltillinen. Hänelle riitti, että malli vaihtui joka viides vuosi.” Se oli kollektivismin ja immaterialismin valtakautta. Tiedämme jo nyt, miten tuhannen vuoden päästä historia kirjoitetaan. Suurin rikollinen maailmassa on ollut amerikkalainen elämäntapa, joka söi tulevien sukupolvienkin hiilijalanjäljet.
Ruotsalaiseen uusoikeistolaiseen lehteen voi tustustua täällä:
http://www.magasinetneo.se/tidigare-nummer/nr-5-2008/FoghRasmussen.pdf
keskiviikko 17. kesäkuuta 2009
Suomikin osaksi Assholes-ketjua
Suomeakin ollaan nyt sitten kytkemässä amerikkalaisjohtoiseen persläpien helminauhaan eli Venäjään ympäröivien vihamielisten maiden joukkoon. Sitä tehdään Suomen Brysselin komissaarin toimistossa. Tämä selvisi eilisen Kauppalehden pääkirjoituksen kommenttiosuudessa.
SAFKA on määritellyt Axis of Assholes- (suomeksi ”persläpien helminauha”) maiksi ne, jotka osallistuivat Viron presidentti Toomas-Hendrik Ilveksen johdolla tukemaan Georgian presidentti Mihail Saakasviliä tämän hyökättyä Etelä-Ossetiaan elokuussa 2008. Nämä maat ovat Georgia, Ukraina, Puola, Liettua, Latvia ja Viro.
Nyt Suomikin on kovaa kyytiä liittymässä joukkoon. Kauppalehden pääkirjoitusta ”Rehn vahvoilla komissioon” kommentoinut Lh paljastaa, että Olli Rehniä lobbaa komission korkeaan tehtävään erityisen innokkaasti Yhdysvallat. Syitä on monia. Rehn puoltaa Nato-maa Turkin EU-jäsenyyttä. Hän suhtautui suopeasti Georgiaan Venäjän konfliktin aikana. Rehn on myös Balkanilla palvellut kansainvälisiä isäntiään hyvin. Lh jopa epäilee, että Rehnin nimi komission korkeaan virkaan olisi tullut Atlantin takaa. Jotta Rehnin valinta onnistuisi, USA:n agentit Suomessa ryhtyivät varmistamaan, ettei Rehnille tule Suomesta kilpailijaa. Muodollisesti Rehnin ehdokkuuden nosti esille kokoomuksen Ville Itälä. Lh:n käsityksen mukaan Itälällä ei kuitenkaan ole älyä riittävästi tällaisiin avauksiin. Taustalla ovat aivan toiset tahot. Lh väittää, että Rehnin nimen olisi syöttänyt Itälälle Lasse Lehtinen Martti Ahtisaaren pyynnöstä! Lh ei sano tätä ääneen, mutta SAFKA sanoo. Suomen todellinen persläpien kolmikko on löytynyt. Se on Martti Ahtisaari, Alpo Rusi ja Olli Rehn. Ei ihme, että Alpo Rusi on loukkaantunut, kun häntä epäillään Stasin agentiksi! Kaikkihan me muistamme sen innon, jolla Olli Rehn puolusti ystäväänsä Alpo Rusia.
Enää ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Suomi olisi EU-komissaarinsa kautta osana Yhdysvaltalais-johtoista Axis of Assholes ketjua. Vai torpedoiko joku Rehnin?
Olli Rehnillä on esikunnassaan töissä virolainen Mati Maasikas. Mies oli pääministeri Mart Laarin lehdistöavustaja ja myöhemmin Suomen suurlähettiläs. Mati Maasikas kuuluu Isänmaa-puolueeseen. Hän on virolainen nationalisti, joka palvelee isänmaataan (Amerikkaa) yhtä auliisti kuin Mart Laar. Mart Laar oli Georgian presidentti Mihail Saakasvilin neuvonantaja. Laar harrasti hetki ennen Georgian sotaa sukkuladiplomatiaa. Hän kertoi Eesti Ekspress-lehdessä tavanneensa ulkoministereitä enemmän kuin pääministeriaikanaan. Epäilemättä hän on viettänyt aikaa myös Brysselissä. Mistähän Olli Rehn sai Georgia-sympatiansa? Ainakin hän heti nimitettyään Mati Maasikaksen esikuntaansa, alkoi kehua Viroa EU:n mallimaaksi.
http://paakirjoitus.blogit.kauppalehti.fi/2009/06/16/rehn-vahvoilla-komissioon/#comments
SAFKA on määritellyt Axis of Assholes- (suomeksi ”persläpien helminauha”) maiksi ne, jotka osallistuivat Viron presidentti Toomas-Hendrik Ilveksen johdolla tukemaan Georgian presidentti Mihail Saakasviliä tämän hyökättyä Etelä-Ossetiaan elokuussa 2008. Nämä maat ovat Georgia, Ukraina, Puola, Liettua, Latvia ja Viro.
Nyt Suomikin on kovaa kyytiä liittymässä joukkoon. Kauppalehden pääkirjoitusta ”Rehn vahvoilla komissioon” kommentoinut Lh paljastaa, että Olli Rehniä lobbaa komission korkeaan tehtävään erityisen innokkaasti Yhdysvallat. Syitä on monia. Rehn puoltaa Nato-maa Turkin EU-jäsenyyttä. Hän suhtautui suopeasti Georgiaan Venäjän konfliktin aikana. Rehn on myös Balkanilla palvellut kansainvälisiä isäntiään hyvin. Lh jopa epäilee, että Rehnin nimi komission korkeaan virkaan olisi tullut Atlantin takaa. Jotta Rehnin valinta onnistuisi, USA:n agentit Suomessa ryhtyivät varmistamaan, ettei Rehnille tule Suomesta kilpailijaa. Muodollisesti Rehnin ehdokkuuden nosti esille kokoomuksen Ville Itälä. Lh:n käsityksen mukaan Itälällä ei kuitenkaan ole älyä riittävästi tällaisiin avauksiin. Taustalla ovat aivan toiset tahot. Lh väittää, että Rehnin nimen olisi syöttänyt Itälälle Lasse Lehtinen Martti Ahtisaaren pyynnöstä! Lh ei sano tätä ääneen, mutta SAFKA sanoo. Suomen todellinen persläpien kolmikko on löytynyt. Se on Martti Ahtisaari, Alpo Rusi ja Olli Rehn. Ei ihme, että Alpo Rusi on loukkaantunut, kun häntä epäillään Stasin agentiksi! Kaikkihan me muistamme sen innon, jolla Olli Rehn puolusti ystäväänsä Alpo Rusia.
Enää ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Suomi olisi EU-komissaarinsa kautta osana Yhdysvaltalais-johtoista Axis of Assholes ketjua. Vai torpedoiko joku Rehnin?
Olli Rehnillä on esikunnassaan töissä virolainen Mati Maasikas. Mies oli pääministeri Mart Laarin lehdistöavustaja ja myöhemmin Suomen suurlähettiläs. Mati Maasikas kuuluu Isänmaa-puolueeseen. Hän on virolainen nationalisti, joka palvelee isänmaataan (Amerikkaa) yhtä auliisti kuin Mart Laar. Mart Laar oli Georgian presidentti Mihail Saakasvilin neuvonantaja. Laar harrasti hetki ennen Georgian sotaa sukkuladiplomatiaa. Hän kertoi Eesti Ekspress-lehdessä tavanneensa ulkoministereitä enemmän kuin pääministeriaikanaan. Epäilemättä hän on viettänyt aikaa myös Brysselissä. Mistähän Olli Rehn sai Georgia-sympatiansa? Ainakin hän heti nimitettyään Mati Maasikaksen esikuntaansa, alkoi kehua Viroa EU:n mallimaaksi.
http://paakirjoitus.blogit.kauppalehti.fi/2009/06/16/rehn-vahvoilla-komissioon/#comments
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
Neuvostoliiton rikoksista
(Tämä on julkaistu ensimmäisenä Uuden Suomen vaaliblogissa
http://leenahietanen.blogit.uusisuomi.fi/)
Viroa koskevaa nettikeskustelua ja erityisesti kommentteja seuratessa tulee mieleen, että olihan se Neuvostoliitto sittenkin rikollisvaltio. Neuvostoliiton rikoksista pahin oli se, että se nosti kaksi pientä kansaa Euroopan perslävestä maailmanhistorialliseen merkitykseen. Suomi ja Viro eivät sijaintinsa ja kokonsa puolesta olisi koskaan itse pystyneet omin voimin nousemaan maailmanhistorian valokeilaan, virolaiset suorastaan olivat mukana johtamassa maailmaa. Ei kai kukaan vakavasti asioihin suhtautuva henkilö voi kiistää sitä, että kun Viron todellinen historia kirjoitetaan, Viron ainoa merkittävä hetki maailmanhistoriassa ajoittuu juuri neuvostoaikaan. Neuvostoliiton rikos oli siinä, että nostamalla nämä pienet, syrjäiset kansat jumalten kanssa podiumille, ne ovat kadottaneet täydellisesti todellisuudentajunsa.
Kiinnostavaa oli lukea virolaisten analyysejä amerikkalaisten uusimmasta Venäjä-raportista. Nixon-keskus ja Harvardin yliopiston Belfer-keskus koostivat yhdessä USA:n ja Venäjän suhteita käsittelevän tiekartan, joka luovutettiin sekä USA:n presidentti Barack Obamalle että Venäjän presidentti Dimitri Medvedeville. Raportti korostaa, että parantaakseen suhteitaan Venäjään Yhdysvaltojen tulisi katsoa Baltian maat samalla tavalla Venäjän etupiiriin kuuluviksi kuin Georgia ja Ukraina. Virolaisia säikäytti seikka, etteivät amerikkalaiset muistaneet ollenkaan Baltian maiden kuuluvan Natoon. Tarton yliopiston politologian professori Andres Kasekamp luonnehti asiaa amerikkalaisten huolimattomuusvirheeksi.
http://www.postimees.ee/?id=112948
http://www.postimees.ee/?id=112950
http://leenahietanen.blogit.uusisuomi.fi/)
Viroa koskevaa nettikeskustelua ja erityisesti kommentteja seuratessa tulee mieleen, että olihan se Neuvostoliitto sittenkin rikollisvaltio. Neuvostoliiton rikoksista pahin oli se, että se nosti kaksi pientä kansaa Euroopan perslävestä maailmanhistorialliseen merkitykseen. Suomi ja Viro eivät sijaintinsa ja kokonsa puolesta olisi koskaan itse pystyneet omin voimin nousemaan maailmanhistorian valokeilaan, virolaiset suorastaan olivat mukana johtamassa maailmaa. Ei kai kukaan vakavasti asioihin suhtautuva henkilö voi kiistää sitä, että kun Viron todellinen historia kirjoitetaan, Viron ainoa merkittävä hetki maailmanhistoriassa ajoittuu juuri neuvostoaikaan. Neuvostoliiton rikos oli siinä, että nostamalla nämä pienet, syrjäiset kansat jumalten kanssa podiumille, ne ovat kadottaneet täydellisesti todellisuudentajunsa.
Kiinnostavaa oli lukea virolaisten analyysejä amerikkalaisten uusimmasta Venäjä-raportista. Nixon-keskus ja Harvardin yliopiston Belfer-keskus koostivat yhdessä USA:n ja Venäjän suhteita käsittelevän tiekartan, joka luovutettiin sekä USA:n presidentti Barack Obamalle että Venäjän presidentti Dimitri Medvedeville. Raportti korostaa, että parantaakseen suhteitaan Venäjään Yhdysvaltojen tulisi katsoa Baltian maat samalla tavalla Venäjän etupiiriin kuuluviksi kuin Georgia ja Ukraina. Virolaisia säikäytti seikka, etteivät amerikkalaiset muistaneet ollenkaan Baltian maiden kuuluvan Natoon. Tarton yliopiston politologian professori Andres Kasekamp luonnehti asiaa amerikkalaisten huolimattomuusvirheeksi.
http://www.postimees.ee/?id=112948
http://www.postimees.ee/?id=112950
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Chomsky Neuvostoliitosta
Amerikkalaisen kielitieteilijä Noam Chomskyn mielestä Neuvostoliitto oli epätavallinen imperiumi.
”Venäjä on ainoa imperiumi historiassa, joka on subventoinut omia siirtomaitaan niin, että ne muuttuivat emämaata rikkaammaksi. Itä-Euroopan maat elivät paremmin kuin Venäjä. Venäläiset eivät tehneet tätä siksi, että he olivat niin kunnollisia vaan siksi, että he pyrkivät pitämään Itä-Euroopan maat rauhallisina”, Chomsky sanoo lauantain Postimees-lehdessä. (18.10.2008)
Chomsky on tentattava Virossa Von Krahlin Akatemian järjestämässä videokonferenssissa 5.11. kello 19.
Chomsky kehottaa katsomaan Yhdysvaltojen ympärillä olevia maita. Keski-Amerikka ei ole Yhdysvaltoja rikkaampi. Haiti on Ranskaa köyhempi. Länsimaat eivät kohtele kolonioitaan Venäjän tavoin.
Chomskyn mielestä neuvostoliittolaiset tekivät suuria rikoksia, mutta itä-eurooppalaiset ja baltit ymmärtävät huonosti niiden suhteellisuuden. Chomsky pitää Naton laajenemista itään suorana sotilaallisena uhkana Venäjälle.
”Vuodesta 1990 Nato on ollut ainoastaan hyökkäävä ase muuta maailmaa vastaan”, Chomsky sanoo.
Yhdysvaltain kritisoijana tunnettu Chomsky kehuu Yhdysvaltojen sananvapautta maailman parhaaksi.
”Voin avoimesti sanoa, että Nürnbergin kriteereiden mukaan George W. Bush ja Condoleezza Rice tulisi hirttää. Minua ei voi sanoistani rangaista. Valtaosassa maailmaa tämä ei olisi mahdollista”, hän uskoo.
Chomsky kritisoi samassa haastattelussa myös historian käyttöä politiikan välineensä. Hän muistuttaa, että Ranskassa historian vääristely on rangaistava teko. Suomessa dosentti Johan Bäckman on kiinnittänyt myös huomiota historian käyttöön politiikan välineenä. Kirjassaan Pronssisoturi hän viittaa siihen, kuinka Viro käyttää miehitysmyyttiään apartheid-politiikkansa välineenä perustellen sillä venäläisten kansalaisuuden riiston.
Chomsky on syntynyt vuonna 1928 Philadelphiassa USA:ssa. Hänen isänsä oli kotoisin Odessan läheltä Ukrainasta ja äiti Liettuasta.
”Venäjä on ainoa imperiumi historiassa, joka on subventoinut omia siirtomaitaan niin, että ne muuttuivat emämaata rikkaammaksi. Itä-Euroopan maat elivät paremmin kuin Venäjä. Venäläiset eivät tehneet tätä siksi, että he olivat niin kunnollisia vaan siksi, että he pyrkivät pitämään Itä-Euroopan maat rauhallisina”, Chomsky sanoo lauantain Postimees-lehdessä. (18.10.2008)
Chomsky on tentattava Virossa Von Krahlin Akatemian järjestämässä videokonferenssissa 5.11. kello 19.
Chomsky kehottaa katsomaan Yhdysvaltojen ympärillä olevia maita. Keski-Amerikka ei ole Yhdysvaltoja rikkaampi. Haiti on Ranskaa köyhempi. Länsimaat eivät kohtele kolonioitaan Venäjän tavoin.
Chomskyn mielestä neuvostoliittolaiset tekivät suuria rikoksia, mutta itä-eurooppalaiset ja baltit ymmärtävät huonosti niiden suhteellisuuden. Chomsky pitää Naton laajenemista itään suorana sotilaallisena uhkana Venäjälle.
”Vuodesta 1990 Nato on ollut ainoastaan hyökkäävä ase muuta maailmaa vastaan”, Chomsky sanoo.
Yhdysvaltain kritisoijana tunnettu Chomsky kehuu Yhdysvaltojen sananvapautta maailman parhaaksi.
”Voin avoimesti sanoa, että Nürnbergin kriteereiden mukaan George W. Bush ja Condoleezza Rice tulisi hirttää. Minua ei voi sanoistani rangaista. Valtaosassa maailmaa tämä ei olisi mahdollista”, hän uskoo.
Chomsky kritisoi samassa haastattelussa myös historian käyttöä politiikan välineensä. Hän muistuttaa, että Ranskassa historian vääristely on rangaistava teko. Suomessa dosentti Johan Bäckman on kiinnittänyt myös huomiota historian käyttöön politiikan välineenä. Kirjassaan Pronssisoturi hän viittaa siihen, kuinka Viro käyttää miehitysmyyttiään apartheid-politiikkansa välineenä perustellen sillä venäläisten kansalaisuuden riiston.
Chomsky on syntynyt vuonna 1928 Philadelphiassa USA:ssa. Hänen isänsä oli kotoisin Odessan läheltä Ukrainasta ja äiti Liettuasta.
lauantai 11. lokakuuta 2008
Rauhanpalkinto riidankylväjälle
Suomella oli kylmän sodan aikana maailmalla hyvä maine suurvaltojen ristiriitojen liennyttäjänä. YYA:n ansiosta maailmalla oli pitkään usko, ettei Suomessa ole Moskova-vastaisia voimia. Ahtisaari hyödynsi tätä naiivia kuvitelmaa ottaessaan vastaan Jugoslavian kriisin ratkaisijan roolin. Maailman silmissä hänen piti tasapainnottaa Venäjän ja USA:n näkemyksiä. Sitä hän ei koskaan tehnyt vaan hän asettui ehdoitta USA:n sätkynukeksi. Ahtisaari ei ole koskaan hävennyt tätä puolen vaihtoa, kun Suomesta tuli Yhdysvaltain "paras ystävä" sen sijaan että olimme tunnettuja Venäjän parhaana ystävänä.
Suomalaisena on häpeä seurata, miten suomalainen on osallistunut Euroopan hajoittamiseen ja Jugoslavian tuhoon. Se ei voi olla koskaan aidon eurooppalaisen ja rauhantahtoisen ihmisen tavoitteena. Ahtisaaren palkinto devalvoi Nobelin rauhanpalkinnon. Se annetaan Euroopan hajottajalle ja todelliselle riidankylväjälle. Koskaan aikaisemmin Suomi ei ole osallistunut ongelmien tuottamiseen suurvaltojen välille. Nyt sellainen toiminta jopa palkitaan. Suomi kytketään tällä palkinnolla myös Venäjän vastaisten valtioiden joukkoon. Suomi oli viimeinen linkki "Axis of Assholes"- ketjua, Venäjään vihamielisesti suhtautuvien persläpivaltioiden helminauhaa, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Ukrainan ja Georgian kanssa. Näillä mailla ei ole muuta päämäärää kuin Venäjän hajottaminen Naton avulla. Turhaan ei Ahtisaari peräänkuuluta Suomelle Nato-jäsenyyttä.
Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin varaulkoministeri Strobe Tallbott muistelee Ahtisaaren ansioita varsin vaatimattomina kirjassaan "The Russia Hand" (2002). Seuraava ote on sanomalehti Kalevassa helmikuussa 2005 ilmestyneestä arvostelustani. Kaleva joutui kaksi kertaa peräkkäin kirjoittamaan pääkirjoituksissaan anteeksipyynnön Ahtisaarelle.
Talbott teki läheisesti yhteistyötä myös Suomen presidentti Martti Ahtisaaren kanssa Kosovon pommitusten lopettamiseksi vuonna 1999. Ahtisaari oli Talbottin ehdottama nimi neuvotteluissa Venäjää edustaneelle Viktor Tðernomyrdinille. Tsernomyrdin hyväksyi Ahtisaaren ilahtuneena, koska "Suomi on aina ymmärtänyt Venäjää".
Talbott tiesi jo etukäteen Ahtisaaren kannattavan amerikkalaisten toivomaa ratkaisumallia. Tsernomyrdinin pettymys oli suuri, kun Ahtisaari heti ensimmäisessä tapaamisessa ei ottanut Venäjän ehdotuksia edes huomioon. Talbott luonnehti Ahtisaarta mistään innostumattomaksi veteraanitoimittajaksi.
-Jopa kaikkein kriittisimmillä hetkilläkin Ahtisaari oli aina asiallinen ja intohimoton, Talbott arvioi.
Ahtisaaren lojaalisuus amerikkalaisia kohtaan tulee hyvin esille hänen palattuaan ratkaisevista neuvotteluista Belgradista. Saksalaiset odottivat EU:n saavan ensimmäisenä tietää Ahtisaaren neuvottelujen tuloksista. Ahtisaari teki toisin. Hän meni Bonnin lentokentällä odottavaan limusiiniin antamaan ensin selvitystä tapahtumista Talbottille.
-Tai paremminkin kehumaan omia saavutuksiaan, Talbott huomauttaa.
Suomalaisena on häpeä seurata, miten suomalainen on osallistunut Euroopan hajoittamiseen ja Jugoslavian tuhoon. Se ei voi olla koskaan aidon eurooppalaisen ja rauhantahtoisen ihmisen tavoitteena. Ahtisaaren palkinto devalvoi Nobelin rauhanpalkinnon. Se annetaan Euroopan hajottajalle ja todelliselle riidankylväjälle. Koskaan aikaisemmin Suomi ei ole osallistunut ongelmien tuottamiseen suurvaltojen välille. Nyt sellainen toiminta jopa palkitaan. Suomi kytketään tällä palkinnolla myös Venäjän vastaisten valtioiden joukkoon. Suomi oli viimeinen linkki "Axis of Assholes"- ketjua, Venäjään vihamielisesti suhtautuvien persläpivaltioiden helminauhaa, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Ukrainan ja Georgian kanssa. Näillä mailla ei ole muuta päämäärää kuin Venäjän hajottaminen Naton avulla. Turhaan ei Ahtisaari peräänkuuluta Suomelle Nato-jäsenyyttä.
Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin varaulkoministeri Strobe Tallbott muistelee Ahtisaaren ansioita varsin vaatimattomina kirjassaan "The Russia Hand" (2002). Seuraava ote on sanomalehti Kalevassa helmikuussa 2005 ilmestyneestä arvostelustani. Kaleva joutui kaksi kertaa peräkkäin kirjoittamaan pääkirjoituksissaan anteeksipyynnön Ahtisaarelle.
"Intohimoton Ahtisaari"
Talbott teki läheisesti yhteistyötä myös Suomen presidentti Martti Ahtisaaren kanssa Kosovon pommitusten lopettamiseksi vuonna 1999. Ahtisaari oli Talbottin ehdottama nimi neuvotteluissa Venäjää edustaneelle Viktor Tðernomyrdinille. Tsernomyrdin hyväksyi Ahtisaaren ilahtuneena, koska "Suomi on aina ymmärtänyt Venäjää".
Talbott tiesi jo etukäteen Ahtisaaren kannattavan amerikkalaisten toivomaa ratkaisumallia. Tsernomyrdinin pettymys oli suuri, kun Ahtisaari heti ensimmäisessä tapaamisessa ei ottanut Venäjän ehdotuksia edes huomioon. Talbott luonnehti Ahtisaarta mistään innostumattomaksi veteraanitoimittajaksi.
-Jopa kaikkein kriittisimmillä hetkilläkin Ahtisaari oli aina asiallinen ja intohimoton, Talbott arvioi.
Ahtisaaren lojaalisuus amerikkalaisia kohtaan tulee hyvin esille hänen palattuaan ratkaisevista neuvotteluista Belgradista. Saksalaiset odottivat EU:n saavan ensimmäisenä tietää Ahtisaaren neuvottelujen tuloksista. Ahtisaari teki toisin. Hän meni Bonnin lentokentällä odottavaan limusiiniin antamaan ensin selvitystä tapahtumista Talbottille.
-Tai paremminkin kehumaan omia saavutuksiaan, Talbott huomauttaa.
keskiviikko 16. tammikuuta 2008
Arnold Meren filosofisia mietteitä
(Litteroitu nauha Arnold Meren haastattelusta kesällä 2001)
ARNOLD MERI:
kasetin loppuosa, alku puuttuu
Talouden globalisoituminen on näiden tapahtumien aineellinen (materiaalinen) perusta ja pohja tai jotakin sellaista. Ideologia tulee mukaan tietenkin. Ei ainoastaan raha vaan myös valta. Raha on tällä hetkellä tärkeä ja päällimmäinen vallan lähde. Globalisoituminen tarkoittaa mieletöntä työn tehokkuuden kasvua. Ja tietenkin jälleen täysin luonnollisesti valta ihmisiin, rikkauksiin. Ja Nato on sotilaallinen organisaatio, jonka tehtävänä on se systeemi varmistaa. Tietenkin on olemassa sinisilmäisiä ihmisiä, jotka haluavat käyttää hyväkseen sitä uutta, mieletöntä tehokkuuden kasvua, joka seuraa globalisoitumista, koko ihmiskunnan hyväksi. On sellasiia olemassa. Sellaisia on natonkin joukossa, mutta he eivät ole enemmistönä. Natossa valta on parhaillaan niiden kädessä, jotka haluavat kaikkea uutta hyvinvointia käyttää puhtaasti oman voiton tavoitteluna.
Nato on se sotilaallinen voima, joka varmistaa, että talouden globalisoitumisesta saatava hyöty päätyy oikeisiin käsiin.
EU:n laajeneminen on kolonialismia?
Jopa 90 vuotta sitten, tilanne on toinen, mutta yleiset arviot on samat. Leninin teoksissa kohta: Yhdistyvien Euroopan valtioiden iskulauseesta. Asian ydin oli jopa silloin selvä.
Viro EU:n jäsenenä.
En idealisoi EU:ta, mutta EU:n ja samanlaisten organisaatioiden kuten Amerikoiden yhteismarkkina, jne. Se on minun mielestäni täysin looginen ja laillinen talouden globalsioitumisen seuraus. Talous ei enää tunnusta ahtaita valtiollisia rajoja. Se on objektiivisesti progressiviinen ilmiö. Sellaisten organisaatioiden synty on välttämätön. Ei voi kuvitellakaan, että jonkinlainen Viro, itsenäinen ja itsenäinen talous 40 000 neliömetrin pinta-alalla ja 1,5 miljoonan asukkaan. Se oli mahdollista kaksi sataa vuotta sitten, mutta tänä päivänä se ei ole mahdollista. Valitukset (etteheited)
siitä, että EU on byrokraattinen jne. ovat oikeita. siinä on niin positiivisia kuin negatiivisia asioita. Se on ase mielestäni täysin katastrofimaisen paikallinen kitsarinnalisuse vastu, Viron provinsiaalisuutta vastaan. Perinteinen virolainen suhtautuminen on sellainen, että olemme pieniä, haluamme kaikkien edessä olla riippumattomia ja tehdä kaikkea oman mielemme mukaan. Maailman kysymykset meitä ei kiinnosta. Se ei ole ehkä kaikkein tärkein asia, mutta virolaisten suhde toiseen maailman sotaan on samanlainen. Tämän hetkinen selitys on sellainen, että virolaiset halusivat jäädä sodan ulkopuolelle itsenäiseksi valtioksi aivan niin kuin se olisi ollut mahdollista. Sitä vaihtoehtoa ei ollut.
Tuolloin oli tilanne täysin selvä: joko Hitlerin puolella Neuvostoliittoa vastaan tai Neuvostoliiton puolella Hitleriä vastaan. Kolmatta vaihtoehtoa ei ollut. Oli vain kaksi valtaa. Ja esimerkiksi ne 40-luvun tapahtumat, joista nyt puhutaan miehityksenä. En halua sanoa, että Neuvostoliitto oli täysin puolueeton. Miksi tapahtumat kävivät niin kuin kävivät johtui siitä, että enemmistö kansasta tiesi ja ymmärsi, että jos ei lähde mukaan Neuvostoliiton kanssa, he olisivat joutuneet valitsemaan Hitlerin. Kolmatta tietä ei ollut. Oli kyllä sellaisia valtioita, jotka saattoivat olla Hitlerin liittolaisia säilyttäen itsenäisyytensä, mutta Viro oli niin pieni ja voimaton, ettei sitä vaihtoehtoa ole.
Viro oli eliittivaltio Neuvostoliitossa?
Virolla ei ole koskaan samaa asemaa EU:ssa. Neuvostoliiton osana Virolla oli paljon plussia, miksi Viro oli ensimmäisten joukossa. Samoja plussia EU:ssa meillä ei ole.
Varhainen kapitalismin kehitys Viron alueella. Virolla oli kova kapitalistinen koulu takana verrattuna Kazakastaniin ja Uzbekistaniin. Virossa oli jo parin sadan vuoden ajan sivilisoinut kapitalistinen koulutus takana. Sivistys, jopa Tsaarin Venäjällä, sivistyksensä puolesta Viro oli koko imperiumissa lukutaito oli täydellinen.
EU:n negatiivinen puoli.
Viro oli Neuvostoliitossa eliittiasemassa. EU:ssa Viro jää ilman muuta takapihalle. Joskin sanotaan, että Viron plussana on se, että Viron kautta alkaa kulkea transito Venäjältä Eurooppaan. Ei Virolla ole mitään etuisuuksia verrattuna Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.
Viron poliittinen eliitti arvioi, että Viron kansan eloonjäämisen takaa Nato. Te ajattelette, että se on Viron kansan tuho. Miksi ajattelette niin eri tavalla poliittisen eliitin kanssa?
Ymmärrän, miksi nykyiset Viron poliitikot etsivät itselleen paikan Nato-systeemissä. En halua puhua siitä, miten he suhtautuvat Natoon ja kuinka he kuvittelevat itselleen nato-paikan ja politiikan ja Naton käytännön askelia. Tällä hetkellä muodostuu uusi taloussysteemi. Siinä taloussysteemissä nähdään isäntiä ja omistajia, joiden kädessä on taloudelliset rikkaudet ja jotka hallitsevat. He haluavat hallita maailmaa ennen kaikkea käyttäen taloudellisia aseita mutta koska siinä systeemissä väistämättä jotkut jäävät köyhiksi ja he alkavat rettelöidä, silloin tarpeen myös sellainen organisaatio, jota voi käyttää kapinallisia vastaan varmistakseen omistajille mahdollisuuden leikkiä omistajaa menestyksekkäästi eteenpäin. Tietty valinta on olemassa: jos lähdet Natoon, olet omistajien joukossa ja murusia pöydältä tipahtaa sinullekin. Onko se systeemi stabiilinen ja voiko se aina hallita, se ei ole mahdollista. Se on myös joku päivä hajoava systeemi. Sellaiset järjestelmät voivat toimia menestyksekkäästi hetken, suhteellisen lyhyen aikaa, mutta historia on näyttänyt, että systeemit, jotka perustuvat eksploiteerimiselle, rohumiselle, eivät voi hallita ikuisesti. Ne muuttuvat ihmiskunnan kehitykselle jarruttavaksi voimaksi. Ne alkavat sisäisesti mädät ja hajota, heikentyä. Niin käy myös EU:lle. EU:ssa negatiiviset ominaisuudet on heikompia, se kestää paremmin.
Nato ja EU eivät ole kaksoset?
Eivät. EU on luotu, jotta asettaisi tiettyjä rajoja Natolle. EU:ssa oli myös se argumentti, että jokainen eurooppalainen valtio yksinään on amerikkalaisen imperialismin suhteen voimaton, mutta eurooppalaisten valtioiden yhteisö on kykenevä pakottamaan amerikkalaisen imperialismin ottamaan huomioon Euroopan maiden intressit.
NL ja Amerikka- pariteetti?
Dialogi itsessään oli vaarallinen. Kylmä sota. Joka hetki saattoi tuoda lähes ihmiskunnan häviön. Liian vaarallista.
Viron kansan tuho?
En usko, että Venäjä reagoi voimakkaasti Viron Nato-jäsenyyteen. Tuho ei tule sieltä. Maailman kehitys sellaisessa suunnassa, että yksi hallitsee ja maailmaan jää kaksi leiriä, missä yksi hallitsee ja toisen pitää olla toisen täysin kuuliainen, mihin se lopuksi vie. Se voi viedä katastrofiin. Niissä katastrofiolosuhteissa, jos Viro jää niissä katastrofin rajamaille, sehän kärsii ensimmäisenä.
Viron poliitikot on vastuuntunnottomia. Voivatko he valita?
Epäilen, että heillä ei ole vaihtoehtoa. Jos Viro ei haluaisi Natoon, en tiedä, tulisiko Nato joka tapauksessa. Mutta niissä olosuhteissa olisi viisampi olla tunkematta ja ryntäämättä Natoon.
Virolaiset politiikot voisivat ottaa esimerkkiä lähinaapureista.
Tärkein asia, mikä pakottaa meidät Natoon, täytyy kysyä, mistä ne paineet tulevat. Tunnen tiettyjä venäläisiä piirejä ja venäläisiä. Sieltä vaaraa ei tule. Ei minkäänlaista organisoitua voimaa ole, joka olisi suuntautunut Viron itsenäisyyttä vastaan. Mutta kriisejä syntyy suhteissa, kiitos nykyiselle politiikalle.
Poliitikot eivät ajattele niin kauas.
Onko Viron kansa yhtenäinen?
Viron kansa ei ole ollut koskaan yhtenäinen. Viron kansa oli menneisyydestä puhumattakaan hetken yhtenäinen 1989-90. Kansa yhtyi ei minkäänlaisen todellisen ohjelman vaan myyttisellä perusteella. Viron kansa maalasi itselleen kuvia, jotka eivät olleet todellisuuden kanssa sidottuja. 1988-90 myytit, eläkkeet ovat liian matalat, liian alhaiset eläkkeet eivät mahdollista normaalia elämää. Luovien ihmisten iskulauseet
Konsensus-yhteiskunta? Onko se peruste Naton jäseneksi saamiseksi?
Onko Nato se voima, joka takaa nykyisille vallanpitäjille vallan. Ei se sitä tee. Niin suurta sisäisiin asioihin sekaantumista Natosta on vaikea odottaa. Minusta tuntuu, että Natolta odotettaisiin turvaa Venäjän aggressiota vastaan, sitä minä en usko. Siksi, että sitä hyökkäystä ei ole näköpiirissä ja että Venäjällä ei ole tarvetta siihen. En ole nähnyt minkäänlaisia mielipuolisia haluja venäläisillä imperiumin palauttamiseen. Minusta tuntuu, että asian ydin on sittenkin siinä, että Viro ei halua jäädä lopullisesti takapihaksi. Tulevaisuudessa Viro haluaa olla lähellä isäntiä ja omistajia. voittajien puolella. Se on liian vaarallinen. Kaikki käy tasajalkaa talouden kanssa.
Lennart Meren asema?
Ei vähänkään sidottu minun neuvostosankarin aseman kanssa. Joidenkin silmissä sukulaisuus minuun on tuonut hänelle plussaa, sitä voin kuvitella. Voin todistaa sen teille faktoilla. Hänen nousunsa tapahtui silloin, kun minut oli heitetty ulos puolueesta ja kaikki tittelit ja arvomerkit oli otettu pois ja välttääkseni pidätyksen olin pakotettu matkustamaan mahdollisimman kaukaksi Virosta Siperiaan, sillä arvioinm varan piilevän Virossa. En vielä tänäkään päivänä kuka se vaaran lähde oli. aikavälillä 1952-60 sukulaisuus minun kanssa oli negatiivinen. Minä oli vihollinen. 55-56 rehabilitoitiin.
En ole koskaan halunnut osallistua politiikkaan. Osallistuin vain painostuksen takia. Minua ei miellytä politiikka vaan työ ja työ omien käsien avulla. Johtaminen ei minua miellytä.
ARNOLD MERI:
kasetin loppuosa, alku puuttuu
Talouden globalisoituminen on näiden tapahtumien aineellinen (materiaalinen) perusta ja pohja tai jotakin sellaista. Ideologia tulee mukaan tietenkin. Ei ainoastaan raha vaan myös valta. Raha on tällä hetkellä tärkeä ja päällimmäinen vallan lähde. Globalisoituminen tarkoittaa mieletöntä työn tehokkuuden kasvua. Ja tietenkin jälleen täysin luonnollisesti valta ihmisiin, rikkauksiin. Ja Nato on sotilaallinen organisaatio, jonka tehtävänä on se systeemi varmistaa. Tietenkin on olemassa sinisilmäisiä ihmisiä, jotka haluavat käyttää hyväkseen sitä uutta, mieletöntä tehokkuuden kasvua, joka seuraa globalisoitumista, koko ihmiskunnan hyväksi. On sellasiia olemassa. Sellaisia on natonkin joukossa, mutta he eivät ole enemmistönä. Natossa valta on parhaillaan niiden kädessä, jotka haluavat kaikkea uutta hyvinvointia käyttää puhtaasti oman voiton tavoitteluna.
Nato on se sotilaallinen voima, joka varmistaa, että talouden globalisoitumisesta saatava hyöty päätyy oikeisiin käsiin.
EU:n laajeneminen on kolonialismia?
Jopa 90 vuotta sitten, tilanne on toinen, mutta yleiset arviot on samat. Leninin teoksissa kohta: Yhdistyvien Euroopan valtioiden iskulauseesta. Asian ydin oli jopa silloin selvä.
Viro EU:n jäsenenä.
En idealisoi EU:ta, mutta EU:n ja samanlaisten organisaatioiden kuten Amerikoiden yhteismarkkina, jne. Se on minun mielestäni täysin looginen ja laillinen talouden globalsioitumisen seuraus. Talous ei enää tunnusta ahtaita valtiollisia rajoja. Se on objektiivisesti progressiviinen ilmiö. Sellaisten organisaatioiden synty on välttämätön. Ei voi kuvitellakaan, että jonkinlainen Viro, itsenäinen ja itsenäinen talous 40 000 neliömetrin pinta-alalla ja 1,5 miljoonan asukkaan. Se oli mahdollista kaksi sataa vuotta sitten, mutta tänä päivänä se ei ole mahdollista. Valitukset (etteheited)
siitä, että EU on byrokraattinen jne. ovat oikeita. siinä on niin positiivisia kuin negatiivisia asioita. Se on ase mielestäni täysin katastrofimaisen paikallinen kitsarinnalisuse vastu, Viron provinsiaalisuutta vastaan. Perinteinen virolainen suhtautuminen on sellainen, että olemme pieniä, haluamme kaikkien edessä olla riippumattomia ja tehdä kaikkea oman mielemme mukaan. Maailman kysymykset meitä ei kiinnosta. Se ei ole ehkä kaikkein tärkein asia, mutta virolaisten suhde toiseen maailman sotaan on samanlainen. Tämän hetkinen selitys on sellainen, että virolaiset halusivat jäädä sodan ulkopuolelle itsenäiseksi valtioksi aivan niin kuin se olisi ollut mahdollista. Sitä vaihtoehtoa ei ollut.
Tuolloin oli tilanne täysin selvä: joko Hitlerin puolella Neuvostoliittoa vastaan tai Neuvostoliiton puolella Hitleriä vastaan. Kolmatta vaihtoehtoa ei ollut. Oli vain kaksi valtaa. Ja esimerkiksi ne 40-luvun tapahtumat, joista nyt puhutaan miehityksenä. En halua sanoa, että Neuvostoliitto oli täysin puolueeton. Miksi tapahtumat kävivät niin kuin kävivät johtui siitä, että enemmistö kansasta tiesi ja ymmärsi, että jos ei lähde mukaan Neuvostoliiton kanssa, he olisivat joutuneet valitsemaan Hitlerin. Kolmatta tietä ei ollut. Oli kyllä sellaisia valtioita, jotka saattoivat olla Hitlerin liittolaisia säilyttäen itsenäisyytensä, mutta Viro oli niin pieni ja voimaton, ettei sitä vaihtoehtoa ole.
Viro oli eliittivaltio Neuvostoliitossa?
Virolla ei ole koskaan samaa asemaa EU:ssa. Neuvostoliiton osana Virolla oli paljon plussia, miksi Viro oli ensimmäisten joukossa. Samoja plussia EU:ssa meillä ei ole.
Varhainen kapitalismin kehitys Viron alueella. Virolla oli kova kapitalistinen koulu takana verrattuna Kazakastaniin ja Uzbekistaniin. Virossa oli jo parin sadan vuoden ajan sivilisoinut kapitalistinen koulutus takana. Sivistys, jopa Tsaarin Venäjällä, sivistyksensä puolesta Viro oli koko imperiumissa lukutaito oli täydellinen.
EU:n negatiivinen puoli.
Viro oli Neuvostoliitossa eliittiasemassa. EU:ssa Viro jää ilman muuta takapihalle. Joskin sanotaan, että Viron plussana on se, että Viron kautta alkaa kulkea transito Venäjältä Eurooppaan. Ei Virolla ole mitään etuisuuksia verrattuna Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.
Viron poliittinen eliitti arvioi, että Viron kansan eloonjäämisen takaa Nato. Te ajattelette, että se on Viron kansan tuho. Miksi ajattelette niin eri tavalla poliittisen eliitin kanssa?
Ymmärrän, miksi nykyiset Viron poliitikot etsivät itselleen paikan Nato-systeemissä. En halua puhua siitä, miten he suhtautuvat Natoon ja kuinka he kuvittelevat itselleen nato-paikan ja politiikan ja Naton käytännön askelia. Tällä hetkellä muodostuu uusi taloussysteemi. Siinä taloussysteemissä nähdään isäntiä ja omistajia, joiden kädessä on taloudelliset rikkaudet ja jotka hallitsevat. He haluavat hallita maailmaa ennen kaikkea käyttäen taloudellisia aseita mutta koska siinä systeemissä väistämättä jotkut jäävät köyhiksi ja he alkavat rettelöidä, silloin tarpeen myös sellainen organisaatio, jota voi käyttää kapinallisia vastaan varmistakseen omistajille mahdollisuuden leikkiä omistajaa menestyksekkäästi eteenpäin. Tietty valinta on olemassa: jos lähdet Natoon, olet omistajien joukossa ja murusia pöydältä tipahtaa sinullekin. Onko se systeemi stabiilinen ja voiko se aina hallita, se ei ole mahdollista. Se on myös joku päivä hajoava systeemi. Sellaiset järjestelmät voivat toimia menestyksekkäästi hetken, suhteellisen lyhyen aikaa, mutta historia on näyttänyt, että systeemit, jotka perustuvat eksploiteerimiselle, rohumiselle, eivät voi hallita ikuisesti. Ne muuttuvat ihmiskunnan kehitykselle jarruttavaksi voimaksi. Ne alkavat sisäisesti mädät ja hajota, heikentyä. Niin käy myös EU:lle. EU:ssa negatiiviset ominaisuudet on heikompia, se kestää paremmin.
Nato ja EU eivät ole kaksoset?
Eivät. EU on luotu, jotta asettaisi tiettyjä rajoja Natolle. EU:ssa oli myös se argumentti, että jokainen eurooppalainen valtio yksinään on amerikkalaisen imperialismin suhteen voimaton, mutta eurooppalaisten valtioiden yhteisö on kykenevä pakottamaan amerikkalaisen imperialismin ottamaan huomioon Euroopan maiden intressit.
NL ja Amerikka- pariteetti?
Dialogi itsessään oli vaarallinen. Kylmä sota. Joka hetki saattoi tuoda lähes ihmiskunnan häviön. Liian vaarallista.
Viron kansan tuho?
En usko, että Venäjä reagoi voimakkaasti Viron Nato-jäsenyyteen. Tuho ei tule sieltä. Maailman kehitys sellaisessa suunnassa, että yksi hallitsee ja maailmaan jää kaksi leiriä, missä yksi hallitsee ja toisen pitää olla toisen täysin kuuliainen, mihin se lopuksi vie. Se voi viedä katastrofiin. Niissä katastrofiolosuhteissa, jos Viro jää niissä katastrofin rajamaille, sehän kärsii ensimmäisenä.
Viron poliitikot on vastuuntunnottomia. Voivatko he valita?
Epäilen, että heillä ei ole vaihtoehtoa. Jos Viro ei haluaisi Natoon, en tiedä, tulisiko Nato joka tapauksessa. Mutta niissä olosuhteissa olisi viisampi olla tunkematta ja ryntäämättä Natoon.
Virolaiset politiikot voisivat ottaa esimerkkiä lähinaapureista.
Tärkein asia, mikä pakottaa meidät Natoon, täytyy kysyä, mistä ne paineet tulevat. Tunnen tiettyjä venäläisiä piirejä ja venäläisiä. Sieltä vaaraa ei tule. Ei minkäänlaista organisoitua voimaa ole, joka olisi suuntautunut Viron itsenäisyyttä vastaan. Mutta kriisejä syntyy suhteissa, kiitos nykyiselle politiikalle.
Poliitikot eivät ajattele niin kauas.
Onko Viron kansa yhtenäinen?
Viron kansa ei ole ollut koskaan yhtenäinen. Viron kansa oli menneisyydestä puhumattakaan hetken yhtenäinen 1989-90. Kansa yhtyi ei minkäänlaisen todellisen ohjelman vaan myyttisellä perusteella. Viron kansa maalasi itselleen kuvia, jotka eivät olleet todellisuuden kanssa sidottuja. 1988-90 myytit, eläkkeet ovat liian matalat, liian alhaiset eläkkeet eivät mahdollista normaalia elämää. Luovien ihmisten iskulauseet
Konsensus-yhteiskunta? Onko se peruste Naton jäseneksi saamiseksi?
Onko Nato se voima, joka takaa nykyisille vallanpitäjille vallan. Ei se sitä tee. Niin suurta sisäisiin asioihin sekaantumista Natosta on vaikea odottaa. Minusta tuntuu, että Natolta odotettaisiin turvaa Venäjän aggressiota vastaan, sitä minä en usko. Siksi, että sitä hyökkäystä ei ole näköpiirissä ja että Venäjällä ei ole tarvetta siihen. En ole nähnyt minkäänlaisia mielipuolisia haluja venäläisillä imperiumin palauttamiseen. Minusta tuntuu, että asian ydin on sittenkin siinä, että Viro ei halua jäädä lopullisesti takapihaksi. Tulevaisuudessa Viro haluaa olla lähellä isäntiä ja omistajia. voittajien puolella. Se on liian vaarallinen. Kaikki käy tasajalkaa talouden kanssa.
Lennart Meren asema?
Ei vähänkään sidottu minun neuvostosankarin aseman kanssa. Joidenkin silmissä sukulaisuus minuun on tuonut hänelle plussaa, sitä voin kuvitella. Voin todistaa sen teille faktoilla. Hänen nousunsa tapahtui silloin, kun minut oli heitetty ulos puolueesta ja kaikki tittelit ja arvomerkit oli otettu pois ja välttääkseni pidätyksen olin pakotettu matkustamaan mahdollisimman kaukaksi Virosta Siperiaan, sillä arvioinm varan piilevän Virossa. En vielä tänäkään päivänä kuka se vaaran lähde oli. aikavälillä 1952-60 sukulaisuus minun kanssa oli negatiivinen. Minä oli vihollinen. 55-56 rehabilitoitiin.
En ole koskaan halunnut osallistua politiikkaan. Osallistuin vain painostuksen takia. Minua ei miellytä politiikka vaan työ ja työ omien käsien avulla. Johtaminen ei minua miellytä.
keskiviikko 9. tammikuuta 2008
Turvatakuut 1939/2004
(Julkaistu Turun Sanomissa 03.04.2004)
Viron Nato-juhlat alkoivat hillitysti
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Virossa alkoivat eilen Nato-jäsenyyden juhlinnat yhtä aikaa Brysselissä tapahtuneen Nato-maiden ulkoministereiden kokouksen kanssa. Samaan aikaan kuin Viron lippu nostettiin salkoon Brysselissä, Naton lippu nostettiin salkoon Virossa presidentin linnan pihalla aamupäivällä. Kadriorgissa juhlallisuuksiin osallistuivat Viron presidentti Arnold Rüütelin lisäksi puolustusvoimien komentaja Tarmo Kõuts, puolustusministeri Margus Hanson sekä parlamentin jäseniä. Arkipäivästä johtuen yleisöä oli varsin vähän kerääntynyt paikalle juhlallisuuksia seuraamaan. Suunniteltu Naton hävittäjien Tallinnan ylilento peruuntui myös. Koneet tyytyivät suorittamaan ensimmäisen partiointinsa normaalin lentoreitin mukaisesti.
Itsenäisyys
taattu
Presidentti Arnold Rüütel korosti puheessaan Naton-jäsenyyden takaavan Viron itsenäisyyden.
-Natoon kuuluminen on valtion itsenäisyyden paras olemassa oleva takuu, hän sanoi.
Rüütel katsoi Naton jäsenyyden merkitsevän tunnustusta Viron tekemälle työlle kansainvälisissä rauhanturvatehtävissä.
-Nopeasti saavutettu Nato-jäsenyys on tunnustus kyvystämme mobilisoida omat voimamme yhteisiin tehtäviin, hän sanoi.
Rüütel kiitti suurta kansan tukea Natolle.
-Historia on antanut Virolle yllinkyllin kokemuksia vieraiden valtojen vihamielisyydestä. Siksi meille on tärkeä Naton periaate, että aseellinen hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan, Rüütel sanoi.
Rüütel ei ollut huolissaan Venäjän kireästä suhtautumisesta Naton laajenemiseen. Hänen mielestään Venäjän ei pidä siirtää joukkoja Kaliningradin lähistölle.
-Tärkeätä olisi, että Venäjän ja Naton yhteistyö jatkuisi, hän sanoi.
Rüütel vakuutti lehdistölle erikseen, että Viroon ei tule Naton tukikohtia.
-Naton joukot ovat hyvin nopeasti liikkuvia. Viro kykenee oman armeijan turvin pitämään vihollisen loitolla niin kauan, että Nato ennättää apuun, hän sanoi.
Resurssit
eivät riitä
Viron puolustusvoimain komentaja Tarmo Kõuts piti Nato-jäsenyyttä tärkeänä Viron puolustusvoimain rakentamisen kannalta. Esimerkkinä hän toi Naton ilmavalvonnan.
-Meillä ei ole resursseja hoitaa jokaista sektoria puolustusvoimissa omin voimin, hän sanoi.
Viron puolustusministeri Margus Hanson puolestaan muistutti, miten kymmenen vuotta sitten neuvostojoukot vasta poistuivat maasta. Hän vakuutti lehdistötilaisuudessa, että Viroon jää aina oma armeija. Sitä kehitetään Naton edellyttämällä tavalla korostaen joukkojen kykyä nopeaan reagointiin.
Pääministeri Juhan Parts on antanut puolustusministerille tehtäväksi selvittää, miten mahdollisimman moni nuori mies saataisiin Virossa käymään armeija.
Maailmassa
ei mitään varmaa
Kadriorgin puistossa lastenlasta ulkoiluttanut Kristina Rummo ja kaunokirjallisuuden kääntäjä Viktoria Traat pitivät eilistä päivää tärkeänä päivänä Viron historiassa.
-Meitä on onnistanut, kun olemme päässeet Naton jäseneksi, Kristina Rummo sanoi.
-Pieni kansa ei pärjää yksi, kun suuremmatkaan eivät pärjää liittoutumatta, Viktoria Traat puolestaan kommentoi.
Molemmat pitivät täkeänä, että Viro säilyttää armeijan ja yleisen asevelvollisuuden.
-Tänä päivänä maailmassa ei voi olla koskaan olla mistään varma. Oma armeija on tärkeä, Traat sanoi.
Kunnialaukausten
sijasta soppaa
Eilinen tunnelma Tallinnassa oli vielä varsin hillitty. Se toi väistämättä mieleen Viron Filmi-arkiston ikuistaman neuvostojoukkojen saapumisen Viroon syksyllä 1939. Viro otti tuolloin Neuvostoliiton laivaston vastaan satamassa ampumalla kunnialaukauksia runsaan katsojajoukon läsnollessa. Maajoukot puolestaan saapuivat suojeluskuntalaisten muodostamaa kunniakujaa pitkin. Tosin suojeluskuntalaisilta oli varmuuden vuoksi patruunat poistettu pyssyjen piipuista.
Vielä eilen kansa puuttui Virossa kaduilta. Naton aseita, hävittäjälentäjiä ei näkynyt. Naton taisteluvarustuksiin pääsee tutustumaan vasta tänään.
Viron puolustusvoimissa ja suojeluskunnan yksiköissä nostettiin eilen Nato-liput salkoon. Puolustusministeriö jakoi myös kaikille ministeriön virkamiehille kuukausipalkan suuruisen palkkion. Varsinaisesti Nato-juhlat huipentuvat tänään, kun Tallinnan keskustassa on Nato-teltta, jossa jaetaan Nato-rekvisiittaa. Kansanjuhlassa esiintyvät virolaiset huippuorkesterit ja sotilaat jakavat yleisölle keittoa.
Kuvat: Leena Hietanen
Kuvatekstit: Viron presidentin linnan pihalla Kadriorgissa nostettiin eilen Viron lipun rinnalle Naton lippu.
Lastenlasta ulkoiluttava Kristina Rummo (vas.) ja kääntäjä Viktoria Traat tunsivat olonsa turvallisemmaksi Viron tultua Naton jäseneksi.
Viron Nato-juhlat alkoivat hillitysti
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Virossa alkoivat eilen Nato-jäsenyyden juhlinnat yhtä aikaa Brysselissä tapahtuneen Nato-maiden ulkoministereiden kokouksen kanssa. Samaan aikaan kuin Viron lippu nostettiin salkoon Brysselissä, Naton lippu nostettiin salkoon Virossa presidentin linnan pihalla aamupäivällä. Kadriorgissa juhlallisuuksiin osallistuivat Viron presidentti Arnold Rüütelin lisäksi puolustusvoimien komentaja Tarmo Kõuts, puolustusministeri Margus Hanson sekä parlamentin jäseniä. Arkipäivästä johtuen yleisöä oli varsin vähän kerääntynyt paikalle juhlallisuuksia seuraamaan. Suunniteltu Naton hävittäjien Tallinnan ylilento peruuntui myös. Koneet tyytyivät suorittamaan ensimmäisen partiointinsa normaalin lentoreitin mukaisesti.
Itsenäisyys
taattu
Presidentti Arnold Rüütel korosti puheessaan Naton-jäsenyyden takaavan Viron itsenäisyyden.
-Natoon kuuluminen on valtion itsenäisyyden paras olemassa oleva takuu, hän sanoi.
Rüütel katsoi Naton jäsenyyden merkitsevän tunnustusta Viron tekemälle työlle kansainvälisissä rauhanturvatehtävissä.
-Nopeasti saavutettu Nato-jäsenyys on tunnustus kyvystämme mobilisoida omat voimamme yhteisiin tehtäviin, hän sanoi.
Rüütel kiitti suurta kansan tukea Natolle.
-Historia on antanut Virolle yllinkyllin kokemuksia vieraiden valtojen vihamielisyydestä. Siksi meille on tärkeä Naton periaate, että aseellinen hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan, Rüütel sanoi.
Rüütel ei ollut huolissaan Venäjän kireästä suhtautumisesta Naton laajenemiseen. Hänen mielestään Venäjän ei pidä siirtää joukkoja Kaliningradin lähistölle.
-Tärkeätä olisi, että Venäjän ja Naton yhteistyö jatkuisi, hän sanoi.
Rüütel vakuutti lehdistölle erikseen, että Viroon ei tule Naton tukikohtia.
-Naton joukot ovat hyvin nopeasti liikkuvia. Viro kykenee oman armeijan turvin pitämään vihollisen loitolla niin kauan, että Nato ennättää apuun, hän sanoi.
Resurssit
eivät riitä
Viron puolustusvoimain komentaja Tarmo Kõuts piti Nato-jäsenyyttä tärkeänä Viron puolustusvoimain rakentamisen kannalta. Esimerkkinä hän toi Naton ilmavalvonnan.
-Meillä ei ole resursseja hoitaa jokaista sektoria puolustusvoimissa omin voimin, hän sanoi.
Viron puolustusministeri Margus Hanson puolestaan muistutti, miten kymmenen vuotta sitten neuvostojoukot vasta poistuivat maasta. Hän vakuutti lehdistötilaisuudessa, että Viroon jää aina oma armeija. Sitä kehitetään Naton edellyttämällä tavalla korostaen joukkojen kykyä nopeaan reagointiin.
Pääministeri Juhan Parts on antanut puolustusministerille tehtäväksi selvittää, miten mahdollisimman moni nuori mies saataisiin Virossa käymään armeija.
Maailmassa
ei mitään varmaa
Kadriorgin puistossa lastenlasta ulkoiluttanut Kristina Rummo ja kaunokirjallisuuden kääntäjä Viktoria Traat pitivät eilistä päivää tärkeänä päivänä Viron historiassa.
-Meitä on onnistanut, kun olemme päässeet Naton jäseneksi, Kristina Rummo sanoi.
-Pieni kansa ei pärjää yksi, kun suuremmatkaan eivät pärjää liittoutumatta, Viktoria Traat puolestaan kommentoi.
Molemmat pitivät täkeänä, että Viro säilyttää armeijan ja yleisen asevelvollisuuden.
-Tänä päivänä maailmassa ei voi olla koskaan olla mistään varma. Oma armeija on tärkeä, Traat sanoi.
Kunnialaukausten
sijasta soppaa
Eilinen tunnelma Tallinnassa oli vielä varsin hillitty. Se toi väistämättä mieleen Viron Filmi-arkiston ikuistaman neuvostojoukkojen saapumisen Viroon syksyllä 1939. Viro otti tuolloin Neuvostoliiton laivaston vastaan satamassa ampumalla kunnialaukauksia runsaan katsojajoukon läsnollessa. Maajoukot puolestaan saapuivat suojeluskuntalaisten muodostamaa kunniakujaa pitkin. Tosin suojeluskuntalaisilta oli varmuuden vuoksi patruunat poistettu pyssyjen piipuista.
Vielä eilen kansa puuttui Virossa kaduilta. Naton aseita, hävittäjälentäjiä ei näkynyt. Naton taisteluvarustuksiin pääsee tutustumaan vasta tänään.
Viron puolustusvoimissa ja suojeluskunnan yksiköissä nostettiin eilen Nato-liput salkoon. Puolustusministeriö jakoi myös kaikille ministeriön virkamiehille kuukausipalkan suuruisen palkkion. Varsinaisesti Nato-juhlat huipentuvat tänään, kun Tallinnan keskustassa on Nato-teltta, jossa jaetaan Nato-rekvisiittaa. Kansanjuhlassa esiintyvät virolaiset huippuorkesterit ja sotilaat jakavat yleisölle keittoa.
Kuvat: Leena Hietanen
Kuvatekstit: Viron presidentin linnan pihalla Kadriorgissa nostettiin eilen Viron lipun rinnalle Naton lippu.
Lastenlasta ulkoiluttava Kristina Rummo (vas.) ja kääntäjä Viktoria Traat tunsivat olonsa turvallisemmaksi Viron tultua Naton jäseneksi.
Naton turvaan
(Julkaistu Turun Sanomissa 30.03.2004)
Viro sai eilen Naton
sateenvarjon turvaan
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Baltian maiden Nato-jäsenyyden merkiksi Nato alkoi virallisesti valvoa Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilaa eilisiltana kello 18. Nato toimitti Belgiasta neljä F-16-hävittäjää, jotka sijoitettiin aluksi Liettuaan Vilnan lentokentälle. Liettuaan saapui myös belgialaisia ja tanskalaisia ilmavoimien joukkoja koneita vastaanottamaan.
Muodollisesti seitsemän uutta jäsenmaata liittyivät Natoon Washingtonissa viime yönä antaessaan Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powellille liittymisasiakirjan. Viroa edusti pääministeri Juhan Parts. Hän luonnehti Postimees-lehdessä Nato-jäsenyyttä Viron itsenäisyyden turvaksi.
-Itsenäisyytemme perustan betoni on nyt kovettunut, Parts sanoi.
Parts kirjoitti myös yhdessä liittyvien maiden pääministerien kanssa julkilausuman.
-Tänään Euroopassa lähes 50 miljoonaa ihmistä tuntee olonsa turvallisemmaksi tietäessään, ettei historia toistu, Herald Tribune-lehdessä julkaistussa julkilausumassa sanottiin.
Pääesikunnassa
tyytymättömyyttä
Virossa on vallalla täydellinen euforia Nato-jäsenyyden varmistuttua. Varsinaiset juhlallisuudet järjestetään Virossa kuitenkin vasta perjantaina ja lauantaina, kun Nato-jäsenyys vahvistetaan Brysselissä Naton päämajassa. Eri puolilla Viroa järjestetään juhlatilaisuuksia ja konsertteja sotilasliiton jäsenyyden kunniaksi.
Virossa on ainoastaan pääesikunnasta kuulunut pientä kritiikkiä Nato-jäsenyyden ehtoja kohtaan. Eesti Ekspress-lehden kolumnisti Andrei Hostov kirjoitti pääesikunnan ja puolustusministeriön olevan lähes sotatilassa, koska pääesikunta ei pidä uudesta puolustuskonseptista. Viron pääesikunta ei pidä ajatuksesta, että Viron tulee vähentää omaa alueellista puolustustaan ja lisätä valmiuttaan osallistua Naton operaatioihin. Puolustusministeriössä taas pidetään tärkeänä Viron osallistumista kansainvälisiin tehtäviin, kun pääesikunta haluaisi kehittää Viron omaa puolustusta.
Naton ilmatilan valvonnan tehokkuutta on myös hiukan epäilty. Yli 600 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa ja kolmen maan ilmatilan valvonta vain neljällä koneella on saanut lehtien internet-palstoilla virolaiset lukijat hyvin skeptisiksi.
Viro sai eilen Naton
sateenvarjon turvaan
TS/Tallinna
Leena Hietanen
Baltian maiden Nato-jäsenyyden merkiksi Nato alkoi virallisesti valvoa Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilaa eilisiltana kello 18. Nato toimitti Belgiasta neljä F-16-hävittäjää, jotka sijoitettiin aluksi Liettuaan Vilnan lentokentälle. Liettuaan saapui myös belgialaisia ja tanskalaisia ilmavoimien joukkoja koneita vastaanottamaan.
Muodollisesti seitsemän uutta jäsenmaata liittyivät Natoon Washingtonissa viime yönä antaessaan Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powellille liittymisasiakirjan. Viroa edusti pääministeri Juhan Parts. Hän luonnehti Postimees-lehdessä Nato-jäsenyyttä Viron itsenäisyyden turvaksi.
-Itsenäisyytemme perustan betoni on nyt kovettunut, Parts sanoi.
Parts kirjoitti myös yhdessä liittyvien maiden pääministerien kanssa julkilausuman.
-Tänään Euroopassa lähes 50 miljoonaa ihmistä tuntee olonsa turvallisemmaksi tietäessään, ettei historia toistu, Herald Tribune-lehdessä julkaistussa julkilausumassa sanottiin.
Pääesikunnassa
tyytymättömyyttä
Virossa on vallalla täydellinen euforia Nato-jäsenyyden varmistuttua. Varsinaiset juhlallisuudet järjestetään Virossa kuitenkin vasta perjantaina ja lauantaina, kun Nato-jäsenyys vahvistetaan Brysselissä Naton päämajassa. Eri puolilla Viroa järjestetään juhlatilaisuuksia ja konsertteja sotilasliiton jäsenyyden kunniaksi.
Virossa on ainoastaan pääesikunnasta kuulunut pientä kritiikkiä Nato-jäsenyyden ehtoja kohtaan. Eesti Ekspress-lehden kolumnisti Andrei Hostov kirjoitti pääesikunnan ja puolustusministeriön olevan lähes sotatilassa, koska pääesikunta ei pidä uudesta puolustuskonseptista. Viron pääesikunta ei pidä ajatuksesta, että Viron tulee vähentää omaa alueellista puolustustaan ja lisätä valmiuttaan osallistua Naton operaatioihin. Puolustusministeriössä taas pidetään tärkeänä Viron osallistumista kansainvälisiin tehtäviin, kun pääesikunta haluaisi kehittää Viron omaa puolustusta.
Naton ilmatilan valvonnan tehokkuutta on myös hiukan epäilty. Yli 600 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa ja kolmen maan ilmatilan valvonta vain neljällä koneella on saanut lehtien internet-palstoilla virolaiset lukijat hyvin skeptisiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
