(Julkaistu Uuden Suomen blogissa 27.04.2011)
Tallinnassa pidetään toukokuun puolessa välissä jo perinteeksi muodostunut CIA:n kevätpöristely, Lennart Meri-kongressi. Kongressin järjestää Viron itähysterian keskus, Kansainvälinen turvallisuustutkimuksen keskus (Rahvusvaheline Kaitseuuringute keskus). Kokoonkutsujana on suuren filantroopin, valuuttakeinottelijan ja ideologisen kapitalistin, George Sorosin opetuslapsi ja entinen sosialisti Iivi Anna Masso.
Toukokuun 13.-15.päivä Tallinnaan kokoontuu suuri joukko erilaisissa atlanttisissa ajatushautomoissa työskenteleviä demokratian ja ihmisoikeuksien lähettiläitä, varsinaisia Venäjä-asiantuntijoita. Läntiset tiedustelupalvelut ovat runsaslukuisesti paikalla. Tunnetuin on Viro-friikki, Englannin tiedustelupalvelu MI6:n lähettiläs, toimittaja Edward Lucas (The Economist). Yhtäkään Lennart Meri-kongressia ei ole pidetty ilman hänen läsnäoloaan.
Fennougrien seitajumalalle, Venäjä-vihasta tunnetulle Viron entiselle presidentille, Lennart Merelle pyhitetty kongressi keskittyy miettimään strategioita, kuinka Venäjä pannaan palasiksi ja Ukraina liitetään Natoon. Viron puolustusministeriön suojelun alla toimiva kongressi kokoaa paikalle sata vierasta eri puolilta maailmaa. Venäjää edustaa vallankaappausta suunnitteleva, ekstremisti Boris Nemtsov. USA:sta paikalla on USA:n puolustusministeriön NATO:n, EU:n ja Ukrainan osastojen johtajat, Jim Townsend ja Celeste Wallander. Ruotsista paikalla on Viron apartheidin kummisetä, ulkoministeri Carl Bildt. Tanskaa edustaa maan entinen ulkoministeri Uffe Elleman-Jensen. Tämä liberaalin valepuvussa esiintyvä tanskalainen seniili poliitikko tunnetaan Virossa siitä, että hän ensimmäisenä ihaili Viron kansalaisuuspolitiikkaa ja sitä, kuinka maan kansalaisista tehtiin ”ulkomaalaisia”. Tanska ottikin Elleman-Jensenin innoittamana Virosta mallia ryhtyessään kohtelemaan huonosti Tanskan maahanmuuttajia, erityisesti muslimeja. Seuraukset tiedämme, Muhammedin pilakuvat ja polttoroviot maailmalla Tanskan suurlähetystöjen edessä.
Että sellaisia entisiä ulkoministereitä.
Suomalaiset toimittajat ovat kerran osallistuneet kokoukseen sankoin joukoin. Pari vuotta sitten paikalle oli kutsuttu ulkoministeri Ilkka Kanerva. Suomalaisia toimittajia kiinnosti vain Kanervan tekstiviestit Johanna Tukiaiselle.
http://www.delfi.ee/news/paevauudised/eesti/lennart-meri-konverents-toimub-neljandat-korda.d?id=44821373
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lennart Meri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lennart Meri. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 27. huhtikuuta 2011
keskiviikko 22. joulukuuta 2010
Viron suojelupoliisi on todellinen uhka demokratialle
Tallinnan Lasnamäelle rakennettavan ortodoksikirkon rahoituksesta tarkoituksella nostettu skandaali paljastaa Viron suojelupoliisin (Kapo) olevan todellinen uhka Viron demokratialle.
Edgar Savisaar tekee tärkeää työtä rakentaessaan yhteiskuntarauhaa. Tallinnan kaupunki hyvittää kirkon rakentamisella sitä rikosta, jonka Viron oikeistohallitukset ja presidentti Lennart Meri tekivät ryöstäessään Viron ortodoksisen kirkon omaisuuden vuonna 1996. Savisaaren ele on erittäin tervetullut ja ansiokas teko kaupunginjohtajalta.
Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar on sopinut Venäjän rautateiden johtaja Vladimir Jakuninin kanssa 1,5 miljoonan euron avustuksesta Lasnamäen ortodoksikirkon rakennustöihin. Jakunin johtaa Venäjällä säätiötä, jonka tehtävänä on muun muassa rahoittaa historiallisten ja uskonnollisten rakennusten rakentamista ja suojelua. Tämä rahoitus on julkista ja yleistä tietoa. Savisaar on ilmoittanut, että Jumalan äidin nimeä kantava kirkko tarvitsee vielä huomattavasti suuremman summan valmistuakseen.
Viron suojelupoliisin kehittämän salaliittoteorian mukaan 1,5 miljoonan euron summia on kaksi. Savisaar ja Jakunin olisivat salaliittoteorian mukaan sopineet, että salainen avustus kätketään saman suuruisen summan varjoon. Tämä toinen 1,5 miljoonaa euroa olisi tullut Viron keskustapuolueelle. Jälkimmäisestä rahasta ei ole minkäänlaista näyttöä. Suojelupoliisilla on epämääräisiä salakuuntelunauhoja, joista on vuodettu julkisuuteen satunnaisia pätkiä mielivaltaisesti, jotta saataisiin välitettyä suojelupoliisin haluama kuva asioista.
Näin alhaalle Viron suojelupoliisi ei ole vielä koskaan vajonnut. Ketään ei epäillä rikoksesta. Suojelupoliisin näytöillä ei ole mitään todistusarvoa. Koko suojelupoliisin puuhastelu on pelkkää loanheittokampanjaa.
On käsittämätöntä, että EU:ssa voi olla maa, jonka suojelupoliisi tuhoaa hallituksen käskystä oppositiojohtajia. On täysin mahdollista, että tämä loanheittokampanja kääntyy itseään vastaan.
Edgar Savisaar tekee tärkeää työtä rakentaessaan yhteiskuntarauhaa. Tallinnan kaupunki hyvittää kirkon rakentamisella sitä rikosta, jonka Viron oikeistohallitukset ja presidentti Lennart Meri tekivät ryöstäessään Viron ortodoksisen kirkon omaisuuden vuonna 1996. Savisaaren ele on erittäin tervetullut ja ansiokas teko kaupunginjohtajalta.
Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar on sopinut Venäjän rautateiden johtaja Vladimir Jakuninin kanssa 1,5 miljoonan euron avustuksesta Lasnamäen ortodoksikirkon rakennustöihin. Jakunin johtaa Venäjällä säätiötä, jonka tehtävänä on muun muassa rahoittaa historiallisten ja uskonnollisten rakennusten rakentamista ja suojelua. Tämä rahoitus on julkista ja yleistä tietoa. Savisaar on ilmoittanut, että Jumalan äidin nimeä kantava kirkko tarvitsee vielä huomattavasti suuremman summan valmistuakseen.
Viron suojelupoliisin kehittämän salaliittoteorian mukaan 1,5 miljoonan euron summia on kaksi. Savisaar ja Jakunin olisivat salaliittoteorian mukaan sopineet, että salainen avustus kätketään saman suuruisen summan varjoon. Tämä toinen 1,5 miljoonaa euroa olisi tullut Viron keskustapuolueelle. Jälkimmäisestä rahasta ei ole minkäänlaista näyttöä. Suojelupoliisilla on epämääräisiä salakuuntelunauhoja, joista on vuodettu julkisuuteen satunnaisia pätkiä mielivaltaisesti, jotta saataisiin välitettyä suojelupoliisin haluama kuva asioista.
Näin alhaalle Viron suojelupoliisi ei ole vielä koskaan vajonnut. Ketään ei epäillä rikoksesta. Suojelupoliisin näytöillä ei ole mitään todistusarvoa. Koko suojelupoliisin puuhastelu on pelkkää loanheittokampanjaa.
On käsittämätöntä, että EU:ssa voi olla maa, jonka suojelupoliisi tuhoaa hallituksen käskystä oppositiojohtajia. On täysin mahdollista, että tämä loanheittokampanja kääntyy itseään vastaan.
tiistai 14. joulukuuta 2010
Amerikkalaisia häirikköjä
On sopimatonta sanoa mitään epämiellyttävää juuri kuolleista, mutta Richard Holbrooke tuskin pysyy monta päivää otsikoissa. Hän kuului Madeleine Albrightin kanssa niihin amerikkalaisiin, jotka tunnetaan sanalla ”troublemaker”, häirikkö. Missä nämä kaksi amerikkalaista raskaan sarjan tekijää liikkuivatkin, maailma ei enää ollut entisensä. Erityisesti nämä tekijät kunnostautuivat entisessä Jugoslaviassa. Heidän jäljiltään ei juuri mitään jäänyt jäljelle. Holbrooke oli myös ensimmäisenä paikalla Georgiassa tuomitsemassa Venäjää, kun Georgia hyökkäsi Etelä-Ossetiaan. Ja tietenkin Afganistanissa. Sieltä uutiset tosin kertoivat, että hänen asemansa ”jyränä” ei ollut kiistaton. Jotkut tahot olivat jo kyllästyneet hänen öykkäröintiinsä.
Kun Slobodan Milosevic kuoli vuonna 2006, kiinnostuin BBC:n uutisen perusteella Holbrookesta. Ostin hänen kirjoittamansa kirjan, To end a war (1998). Se kertoo Jugoslavian sodista, erityisesti Daytonin sopimuksesta ja Bosnian jaosta. Kirjassa vilahtavat jatkuvasti sekä Milosevic että nyt Haagissa sotarikoksista syytetty Radovan Karadzic. Erittäin sympaattisina tietenkin. Holbrooke keskittyy ihmettelemään, miten Milosevic voikin olla niin miellyttävää seuraa ja soittaa pianoa niin kauniisti. Neuvotteluissa se ei tietenkään ole Milosevic, joka on hankala, vaan Holbrooke, joka koko ajan epäilee entistä kommunistia.
Amerikkalaisten avoimuus on arvostettava piirre. Heidän uskonsa oikeassa olemiseen on niin suuri, että he eivät häpeä kirjoittaa rehellisesti. Holbrooke paljastaa kirjassaan halveksuntansa, epäluulonsa ja rasistisen asenteensa serbejä kohtaan. Hän ei myöskään yhtään ymmärtänyt, miten Jugoslavia toimi. Hän liikkui Jugoslaviassa ”vapauttamassa” kansoja toinen toistensa sorrosta. Huomion arvoista on, että amerikkalaiset eivät tee numeroa etnisyydestä Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa sen sijaan, varsinkin entisissä kommunistimaissa, he kulkevat nimenomaisesti kylvämässä riitaa erilaisten etnisten ryhmien väliin. Ja pyrkivät hyötymään hajaannuksesta.
Kun Milosevicin vaimo Mira Markovic sanoi, ettei vanhassa Jugoslaviassa kukaan tehnyt numeroa siitä, kuka oli bosnialainen, serbi tai kroaatti, Holbrooke ei uskonut asiaa todeksi. Samoin häneltä jäi kokonaan tajuamatta vaimon toteamus, ettei etnisesti puhtaita valtioita kannata luoda, koska ne ovat mahdottomia. Vanhat kommunistit, Jugoslavian partisaanit, Slobo ja Mira, olivat internationalisteja, eivät nationalisteja. Meni ihan ohi Holbrookelta.
Slobodan Milosevic kuoli samana päivänä, kun Lennart Meri haudattiin. Suunnittelimme vierailua Viron suurlähetystöön ja viestiä avoinna olevaan Lennun surunvalittelukirjaan: HYVÄ SLOBO!
Jäi sillä kertaa tekemättä. Vielä sen aika tulee.
Kun Slobodan Milosevic kuoli vuonna 2006, kiinnostuin BBC:n uutisen perusteella Holbrookesta. Ostin hänen kirjoittamansa kirjan, To end a war (1998). Se kertoo Jugoslavian sodista, erityisesti Daytonin sopimuksesta ja Bosnian jaosta. Kirjassa vilahtavat jatkuvasti sekä Milosevic että nyt Haagissa sotarikoksista syytetty Radovan Karadzic. Erittäin sympaattisina tietenkin. Holbrooke keskittyy ihmettelemään, miten Milosevic voikin olla niin miellyttävää seuraa ja soittaa pianoa niin kauniisti. Neuvotteluissa se ei tietenkään ole Milosevic, joka on hankala, vaan Holbrooke, joka koko ajan epäilee entistä kommunistia.
Amerikkalaisten avoimuus on arvostettava piirre. Heidän uskonsa oikeassa olemiseen on niin suuri, että he eivät häpeä kirjoittaa rehellisesti. Holbrooke paljastaa kirjassaan halveksuntansa, epäluulonsa ja rasistisen asenteensa serbejä kohtaan. Hän ei myöskään yhtään ymmärtänyt, miten Jugoslavia toimi. Hän liikkui Jugoslaviassa ”vapauttamassa” kansoja toinen toistensa sorrosta. Huomion arvoista on, että amerikkalaiset eivät tee numeroa etnisyydestä Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa sen sijaan, varsinkin entisissä kommunistimaissa, he kulkevat nimenomaisesti kylvämässä riitaa erilaisten etnisten ryhmien väliin. Ja pyrkivät hyötymään hajaannuksesta.
Kun Milosevicin vaimo Mira Markovic sanoi, ettei vanhassa Jugoslaviassa kukaan tehnyt numeroa siitä, kuka oli bosnialainen, serbi tai kroaatti, Holbrooke ei uskonut asiaa todeksi. Samoin häneltä jäi kokonaan tajuamatta vaimon toteamus, ettei etnisesti puhtaita valtioita kannata luoda, koska ne ovat mahdottomia. Vanhat kommunistit, Jugoslavian partisaanit, Slobo ja Mira, olivat internationalisteja, eivät nationalisteja. Meni ihan ohi Holbrookelta.
Slobodan Milosevic kuoli samana päivänä, kun Lennart Meri haudattiin. Suunnittelimme vierailua Viron suurlähetystöön ja viestiä avoinna olevaan Lennun surunvalittelukirjaan: HYVÄ SLOBO!
Jäi sillä kertaa tekemättä. Vielä sen aika tulee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
