Suomalaiset purkivat tuntojaan varsin
estottomasti ensimmäisessä Venäjän strategisten tutkimusten
instituutin (RISI) seminaarissa Helsingin Pörssikklubilla perjantaina 14.06.2013. Venäjällä toimivat suomalaiset liikemiehet ja
Suomessa toimivat venäläiset maahanmuuttajat kertoivat
suorasukaisesti käsityksiään Suomesta, suomalaisesta mediasta ja
ilmapiiristä Suomessa. Venäjän strategisten tutkimusten
instituutin edustajat puolestaan toivat ensi käden tietoa Venäjän
talouslinjauksista.
Venäjän
talous nousee
Moskovassa vuosia toiminut suomalainen,
Awara Groupin toimitusjohtaja, investointikonsultti Jon Hellevig
hehkutti Venäjän taloudellisen kehityksen olevan seuraavien vuosien
aikana 4 % korkeampaa kuin EU:n. Hän maalaili EU:n olevan
krapulavetoinen suunnitelmatalous, jonka kilpailukyvyn on tuhonnut
monopolivaluutta, ay-liike, gallup-demokratia ja keskittynyt media.
EU on laskevan auringon maa, kun Venäjällä on vain voitettavaa.
Venäjän vaikeudet keskittyvät inflaation, korruption ja
byrokratian vähentämiseen. Hellevig oli toiveikas, että
nyky-hallinto onnistuu vähentämään kaikkia kolmea.
“Venäjällä ei tarvita suuria
uudistuksia vaan hienosäätöä”, Hellevig korosti.
Venäjän vahvuuksia ovat olematon
valtion velka, täystyöllisyys ja tulliunioni entisten
Neuvostoliiton maiden kanssa. EU:n kriisi on Hellevigin mukaan
pahentanut Venäjän piilevää investointitarvetta, sillä
eurooppalaisilla yrityksillä ei ole rahaa tehdä välttämättömiä
investointeja Venäjälle. Erityisesti Hellevig piti Venäjän
vahvuutena sitä, ettei Venäjä ole kiirehtinyt yksityistämään
valtion sektoria.
“On hyvä, että infrastruktuuri,
pankit, energia ja rautatie ovat valtion hallussa. Venäjä on silti
markkinaliberaali talous”, Hellevig korosti.
Hän ei löytänyt mitään hyvää
länsilehdistöstä, joka hänen mukaansa levittää vain
Venäjä-vastaista propagandaa.
“Länsilehdistö on keskittynyt.
Viisi konsernia hallitsee ja ne kaikki määrätietoisesti
mustamaalaavat Venäjää”, hän sanoi.
Viisumivapaus
yksipuolisesti
Pietarin ja Helsingin välistä
laivaliikennettä, St. Peter Lineä käynnistänyt yrittäjä Peter
Iiskola arvosteli kovin sanoin suomalaista polittiista johtoa siitä,
ettei se ole ollut riittävän aktiivinen kehittämään
taloussuhteita Venäjään. Hänen mielestään Suomi tarvitsee
kokonaan uuden strategian talousuhteiden kehittämiseksi Venäjän
kanssa. Tärkeimpänä hän piti viisumivapauden kehittämistä
Suomen ja Venäjän välillä, vaikka yksipuolisesti.
“Suomi piiloutuu raukkamaisesti
Brysselin selän taakse vedoten siihen, ettei Bryssel ja Schengen
mahdollista viisumivapautta. Se on pelkkää omaa saamattomuutta”,
Iiskola arvioi.
Suomalaisten olisi saatava venäläiset
myös tajuamaan, että Suomessa on tietotaitoa, jota voi myydä
venäläisille. Iiskola vetosi venäläisiin, että nämä
kiinnostuisivat Helsingin telakasta, joka voisi tehdä jäänmurtajia
Venäjän arktisille alueille.
Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.)
jatkoi aihetta tyrmäten yksipuolisen viisumivapauden. Hänen
viestinsä oli selvä.
“Kun EU:n talous yskii, tarvitsemme
Venäjää tasapainottamaan ja täydentämään talouttamme”,
Salolainen sanoi.
RISI:n pääjohtajan neuvonantaja Dmitri Rurikov
muistutti, ettei Venäjällä voida enää poliittisilla päätöksillä
vaikuttaa kauppaan ja investointeihin.
“Jos venäläinen taho haluaa
investoida telakoihin Suomessa, päätöksen tekevät investoijat
itse, ei valtio tai poliitikot”, hän sanoi.
Kokoomus
panostaa Venäjään
Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.)
toivotti omassa puheenvuorossaan RISI:n tervetulleeksi Suomeen. Sasin
viesti oli selvä.
“Jos Suomi haluaa nousta, vastaus on
Venäjä”, hän sanoi.
Suomi rahoittaa jo jonkin verran
pienten ja keskisuurten yritysten etabloitumista Venäjälle.
“Meidän on paremmin mainostettava
itseämme ja osaamistamme Venäjällä”, Sasi jatkoi.
Hänen mielestään Suomen tavoitteena
on kumppanuussopimus Venäjän kanssa.
“Eduskunnassa ja suuressa
valiokunnassa on myönteinen käsitys Venäjästä”, Sasi korosti.
Venäjän
valinnat
RISI:n tutkimuspäällikkö Natalia
Gribova kertoi Venäjällä oltavan kahta mieltä siitä, kuinka
Venäjän talous saadaan nopeampaan kasvuun kuten presidentti Putin
on vaatinut.
“Venäjä saa vientituloista rahaa,
joten osa arvelee, että meidän pitäisi vain odottaa, että
talousnäkymät vientimarkkinoilla paranevat. Toiset taas ovat sitä
mieltä, että investoinneilla on saatava rahaa liikkeelle”,
Gribova sanoi.
Hän muistutti, että entinen
talousministeri Aleksei Kudrin oli varoittanut, että investoinnit ovat huono
vaihtoehto, koska Venäjällä rahat varastetaan tai vain tuhlataan.
Venäjä on valinnut Gribovan mukaan
investoinnit. Investointeihin käytetään yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Idässä, Tyynenmerenrannalla rakennetaan satamia,
teitä rakennetaan Moskovasta Kazaniin ja Baikal-Amur-reittiä
parannetaan.
“Omaan maahan on investoitava, jos
haluamme parantaa kansalaistemme hyvinvointia”, Gribova sanoi.
RISI:n apulaispäällikö Igor
Prokofjev valitteli sitä, että Euroopassa on negatiivinen mielikuva
Venäjän energiapolitiikasta.
“EU korostaa, että se haluaa
vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta. Maailmaan muodostuu
yksi globaalitalous. Viemme kaasua joka puolelle. Jos EU ei osta
kaasua Venäjältä, se ostaa sitä Kuwaitista ja me myymme kaasumme
Kiinaan”, hän havainnollisti.
Prokofjevin mielestä politikointi vie
huomion pois tärkeämmiltä asioilta.
“Tärkeätä olisi vähentää
päästöjä ja pysyä Kioton sopimuksessa”, hän sanoi.
Yhteistyötä
lisätään
Pitkän päivän saldona oli reipas
keskustelu EU:n talouden romahduksesta ja Venäjän mahdollisuudesta
tarjota Suomelle pelastusrengasta. Konkreettisena ehdotuksena oli
ainakin se, että Aleksanterin instituutti sai kutsun yhteistyöhön
RISI:n kanssa. Aleksanterin insituutissa on 50 tutkijan ryhmä, jotka
tekevät Venäjä-tutkimusta. Heille tarjoutui seminaarin yhteydessä
kutsu yhteistyöhön RISI:in kanssa.
