Viron sisäiset uhat

HS - Mielipide - 25.5.1996

Viron Nato-politiikkaan malttia
Virolaiset odottavatkin Nato-jäsenyydeltä muutakin kuin ulkoista turvallisuutta.

Tähänastisessa Viroa koskevassa keskustelussa näkökannat ovat pitkälti muovautuneet sen mukaan, miten kukin on suhtautunut historialliseen kysymykseen siitä, oliko "neuvostomiehitys" Virossa laillista vai laitonta. Tämä kysymys on nykyään menettänyt merkityksensä ja sen tilalle on noussut tärkeämpi, ajankohtainen kysymys: Onko Virolla oikeus jonkinlaiseen "etniseen puhdistautumiseen", vai onko sillä velvollisuus olla myös Viron venäläisten valtio?
Virossa harjoitettu historian uudelleenkirjoitus pyrkii pyyhkimään 50 vuotta neuvostotasavallan aikaa pois historian sivuilta. Vaikka neuvostoaika kuinka onnistuttaisiin todistamaan laittomaksi ja olemattomaksi, tosiasiaksi jää, että Virossa asuu vajaa puoli miljoonaa venäläistä, useimmat ilman kansalaisoikeuksia tai pysyvää oleskelulupaa.
Toistaiseksi Viron venäläiset ovat osoittaneet kuuliaisuutta Viron valtiolle. Itsenäistymisprosessin alkuvaiheessa vaadittiin autonomisen venäläisen tasavallan perustamista Viron venäläisalueille. Väestöryhmien suhteiden kiristyttyä voivat nämä vaatimukset tulla jälleen esille. Olosuhteet voisivat olla otolliset myös maanalaiselle tai aseelliselle vastarinnalle.
Virolla on siis vakavia sisäisiä turvallisuusongelmia. On mahdoton sanoa, ovatko ulkoiset ongelmat vakavampia. Olennaista on se että ulkoisillakin ongelmilla on sisäinen lähtökohta.
Virolaiset odottavatkin Nato-jäsenyydeltä muutakin kuin ulkoista turvallisuutta. Naton toivotaan ankkuroivan Viron länteen ja legitimoivan harjoitetun kansallisuuspolitiikan. Ennen kaikkea Naton toivotaan olevan jonkinlainen Endloesung, lopullinen ratkaisu, jonka turvin ratkaistaan Viron "venäläisongelma".
Naton laajentumisen ehdoista päätettäessä on ymmärretty, ettei Natoon voi liittyä maa, jolla on avoimia rajakiistoja tai sisäisiä etnisiä konflikteja. Jostain syystä Nato on kykenemätön näkemään Virossa minkäänlaista sisäistä konfliktia. Vieraillessaan Tallinnassa Naton pääsihteeri Javier Solana totesi, että Viron venäläisten mielipiteellä ei ole mitään merkitystä Viron Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Vaikuttaakin siltä, että Nato näkee Viron venäläiset vain Viron ja Venäjän välisen kiistan välikappaleena, suurvaltakonfliktin pelinappuloina, joiden oleskelu Virossa on ilmeisen laitonta ja toivon mukaan tilapäistä.
Suomessa ja erityisesti Ruotsissa on viime aikoina käyty keskustelua velvollisuudesta osallistua Viron puolustukseen siinä tapauksessa, että Venäjä hyökkää Viroon. Viron auttaminen on nähty jonkinlaiseksi moraaliseksi velvollisuudeksi. Toisaalta on oltu huolissaan siitä, kuinka tästä velvollisuudesta suoriudutaan, jos Ruotsi ja Suomi sekä Baltia jäävät jonkinlaiseksi Naton ulkopuoliseksi harmaaksi vyöhykkeeksi. Tätä uhkaa on käytetty perusteena vaadittaessa Suomen tai Ruotsin liittymistä Natoon.
Koko tämä keskustelu lähtee siitä virheoletuksesta, että Viron ongelmat olisivat ulkoisia, ja että Venäjällä olisi jonkinlainen tarve Viron miehittämiseksi. Tosiasiassa on vain kaksi asiaa, jotka voivat johtaa Viron ja Venäjän väliseen konfliktiin, molemmat edellyttävät jonkinlaista provokaatiota Viron puolelta. 1. Venäjä saattaa ajautua osalliseksi Viron sisäiseen etniseen konfliktiin. 2. Viro saattaa uhata Venäjän turvallisuutta pyrkimällä Naton jäseneksi. Molemmat uhkakuvat ovat torjuttavissa Viron maltillisella toiminnalla.
Etnisten puhdistusten ja kansallisen sovun välissä ei ole kolmatta tietä. Euroopan neuvoston jäsenmaa ei voi hakea ihmisoikeuspolitiikalleen oikeutusta menneitten vuosikymmenten vääryyksistä. Nykyaika edellyttää myös venäläisille täysiä ihmisoikeuksia, oikeutta asuinpaikkaan, työhön, matkustamiseen ja kansalaisuuteen.
Lännen viestin Baltian maille tulisi olla yksinkertainen ja selkeä. Venäläinen väestö pitää integroida sekä yhteiskuntaan että poliittiseen prosessiin. Entisiä neuvostotasavaltoja voidaan ottaa läntisten järjestöjen jäseniksi vain jos liittymisellä on myös venäläisväestön tuki. Viro kelpaa Euroopan unioniin, mutta ei Natoon.
PETRI KROHN
Helsinki